Teachers changing higher education : From coping with change to embracing change

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4551-2
Julkaisun nimi: Teachers changing higher education : From coping with change to embracing change
Tekijä: Kunnari, Irma
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta
Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, 34
Tiivistelmä: This dissertation explored higher education teachers’ experiences in developing their professional practices and how change can be achieved successfully. The pedagogical development process in one university of applied sciences was the context of three sub-studies, which investigated teachers’ experiences utilizing strength-focused theoretical constructs, following the positive approach. This study also served the development of competence-based higher education, and the more specific focuses for the sub-studies were driven from the field. The data for this qualitative and practice-based study were collected using interviews and questionnaires. Study 1 investigated the socio-psychological wellbeing for learning constructed in teacher-student relationship. Fifteen experienced teachers were interviewed when developing their guidance practices. The focus was on teachers’ optimal pedagogical practices facilitating socio-psychological wellbeing in terms of building students’ feelings of relatedness, competence and autonomy. The findings describe teachers’ holistic approach to guidance and how they consciously facilitated students’ socio-psychological wellbeing by attuning their pedagogical practices according to the needs of students. The teachers also felt that this had an impact on their own wellbeing. Study 2 focused on teachers’ needs for successful change in the phase of educational innovation in integrating research, development and innovation (RDI) activities into learning. Altogether 46 teacher-developers’ experiences related to the sources of enthusiasm and interest as well as the support needed were studied using a questionnaire. The main source of interest and enthusiasm for teachers was social interaction and networking, but rigid structures and traditional practices made collaboration difficult to organize. The findings also indicated that the teachers’ changing and challenging environment offers opportunities to learn and develop, but simultaneously the facilitation of the teachers’ feelings of relatedness, competence and autonomy is needed. In Study 3 the implementation of traditional courses and subjects were transformed to integrated competence-based learning entities and teachers were organized to work as teams. To deepen the understanding of how teachers can find successful ways to work and manage in the change, the perspective was broadened to a group level by exploring teacher teams’ experiences about their collective efficacy and resilience in developing new collaborative practices. Five teacher teams’ experiences were collected using team interviews and individual follow-up questionnaires. The findings indicated that increased teacher collaboration had a positive impact on managing the change. The teacher teams experienced trust in overcoming challenges as well as collective agility and flexibility; this supported collective efficacy and resilience within the team. Students’ motivation and engagement encouraged teachers to craft their professional practices, but time management and workload made it more difficult. The challenges in creating new practices created an opportunity for teacher teams to overcome and develop together. The findings of this study suggested that the successful change in the higher education teachers’ professional practices is based on their capacity to craft their job. Teachers can learn new practices while developing them. They can improve the fit between their own personal way of working and the continuously evolving environment by crafting their work in a flexible and creative way. They can build new kinds of relationships with their students and colleagues based on trust, relatedness and connectedness. They can find new focuses on what tasks in their work are the most essential ones and what tasks need to be put aside as time-management is a challenge. They also need to change the way they think about their job, relying on collaboration and networking. To embrace this change, teachers need to be considered as learners themselves and the ownership of development must be in their own hands to sustain engagement. Teachers with a variety of competences can collaboratively craft their work to be meaningful, but the organizational frame must prevent fragmentation and give value to innovativeness and creativity. Keywords: Higher education, universities of applied sciences, teacher learning, pedagogical change, educational innovation, practice-based researchVäitöskirjassa tutkittiin ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia oman työnsä kehittämisestä sekä siitä miten onnistunut muutos saavutetaan. Ammattikorkeakoulun pedagoginen kehittäminen muodosti työn kontekstin kolmelle osatutkimukselle, joissa opettajien kokemuksia analysoitiin hyödyntäen positiivisen ähestymistavan vahvuuksiin keskittyviä teoreettisia käsitteitä. Tutkimus palveli myös osaamisperustaisen korkeakoulutuksen kehittämistä ja tarkemmat painopisteet osatutkimuksille johdettiin käytännön kehittämistyöstä. Tämän laadullisen ja käytäntölähtöisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluin ja kyselylomakkein. Osatutkimuksessa 1 tutkittiin opettajien kokemuksia sosio-psykologisen hyvinvoinnin rakentumisesta opettaja-opiskelijasuhteessa. Viittätoista opettajaa haastateltiin siitä, miten he kehittivät omaa ohjaustyötään. Tutkimuksessa keskityttiin opettajien optimaalisiin pedagogisiin käytänteisiin sosio-psykologisen hyvinvoinnin luomisessa eli opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden, kompetenssin ja autonomian tunteiden vahvistamisessa. Tulokset kuvaavat opettajien holistista otetta ohjaukseen sekä pedagogisia käytänteitä, joiden avulla he tietoisesti tukivat opiskelijoiden sosio-psykologista hyvinvointia oppimisessa ja sovittivat toimintansa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opettajat kokivat, että tällä oli vaikutusta myös heidän omaan hyvinvointiinsa. Osatutkimuksessa 2 keskityttiin opettajien omiin tarpeisiin onnistuneen muutoksen aikaansaamiseksi. Koulutuksellinen innovaatio ammattikorkeakoulun TKI (tutkimus, kehittäminen, innovaatio)- toiminnan ja oppimisen integroimiseksi muodosti tutkimuksen kontekstin. Yhteensä 46 kehittäjäopettajan kokemukset innostuksen ja kiinnostuksen lähteistä sekä tuen tarpeista kerättiin kyselylomakkein. Merkittävin kiinnostuksen ja innostuksen lähde opettajilla liittyi sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä verkostoitumiseen, mutta jäykät rakenteet ja perinteiset käytännöt vaikeuttivat yhteistyön organisointia. Tulokset osoittivat, että muuttuva ja haastava ympäristö tarjoaa opettajille mahdollisuuden oppia ja kehittyä, mutta samalla opettajien yhteenkuuluvuuden, kompetenssin ja autonomian tunteita on tuettava. Osatutkimuksessa 3 perinteisten opintojaksojen ja oppiaineiden opetus muutettiin integroiduiksi osaamisperustaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi, joiden toteutuksesta vastasivat opettajatiimit. Tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä opettajien onnistuneista käytänteistä sekä muutoksen hallinnasta. Näkökulmaa laajennettiin ryhmätasolle tutkimalla opettajatiimien kokemuksia kollektiivisesta kyvykkyydestä sekä resilienssistä osana uudenlaisen yhteistoiminnallisen työtavan kehittämistä. Viiden opettajatiimin kokemukset kerättiin sekä tiimihaastatteluin että yksilöllisin kyselyin. Opettajien kokemusten mukaan lisääntynyt yhteistyö paransi muutoksessa selviämistä. Opettajatiimien luottamus kykyynsä vastata haasteisiin sekä kollektiivinen ketteryys ja joustavuus lisäsivät tiimien kyvykkyyttä sekä resilienssiä muutoksessa. Opiskelijoiden motivaatio ja sitoutuneisuus kannustivat opettajia muokkaamaan ammatillisia käytänteitään, mutta ajanhallinnan ongelmat sekä liiallinen työkuorma vaikeuttivat tätä. Opettajien kokemusten mukaan haasteet uusien käytänteiden kehittämisessä loivat tiimeille mahdollisuuden kehittyä yhdessä. Väitöskirja osoittaa, että onnistunut muutos ammattikorkeakouluopettajien työssä perustuu opettajien kykyyn muokata omia ammatillisia käytänteitään. Kyky luovuuteen ja joustavuuteen mahdollistaa uusien käytänteiden oppimisen niitä kehitettäessä. Muutoksen onnistumiseksi opettajat voivat vahvistaa yhteistyötä ja luottamusta opiskelijoiden ja kollegoiden muodostamissa yhteisöissä. He voivat valita mihin asioihin erityisesti keskittyvät ja mistä tehtävistä voi olla syytä luopua, sillä aika on rajallista. Opettajat voivat myös muuttaa omia ajattelutapojaan oman työnsä luonteesta nojautuen entistä enemmän yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Opettajien innostus ja sitoutuneisuus muutokseen perustuu ajatukseen, että opettajakin nähdään oppijana, jolla on omistajuus omaan oppimiseensa. Osaamiseltaan erilaiset opettajat voivat muokata yhteistoiminnan kautta omaa työtään merkitykselliseksi, mutta ammattikorkeakoulun on vältettävä opettajan työn liiallista pirstaloitumista sekä annettava tilaa innovatiivisuudelle ja luovuudelle. Avainsanat: Ammattikorkeakoulutus, opettajien oppiminen, pedagoginen muutos, koulutuksellinen innovaatio, käytäntölähtöinen tutkimus
URI: URN:ISBN:978-951-51-4551-2
http://hdl.handle.net/10138/248073
Päiväys: 2018-10-27
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
TEACHERS.pdf 1.450MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot