Theses

• 
  
  
  
  Second Life Factories of Creative Art. Fostering Adaptation of an Old Industrial Site into a Cultural Venue in Europe. 

  Markkula, Aapo (2020)

  The aim of this study was to examine what are the drivers fostering swift repurposing of old industrial sites into cultural venues. Qualitative case study focused on three case studies: Suvilahti in Helsinki, WUK in Vienna and Studio Alta in Prague. The data consisted of 13 professional interviews representing cultural sites, entrepreneurs, event organizers, expert panel and city of Helsinki. The research questions were: What drivers enable a fluent process of repurposing an old industrial site for cultural use? What impact does an established cultural hub operating in an old industrial site have on the image of the city and on citizens’ satisfaction in a city? What is the motivation for an organization to operate in a cultural hub? Theoretical framework consisted of literature from the fields of planning theory, city planning, cultural planning, strategic planning of a cultural cluster and civic activism in city planning. From the field of cultural cluster strategic planning strategic management, leadership and co-creation were of special interest. All old industrial sites are one-of-a-kind environments and not all best practises can be directly applied to them. A key finding in the research is that all empty spaces create culture - empty space is the soil where cultural start-ups plant their seed in hope of reaching the sunshine and success. The key conclusions of the research conducted in the thesis can be categorized in three areas: drivers on fluent repurposing; cultural hub’s impact on city image and citizens; and cultural entrepreneurs’ motivation to operate in a cultural hub. The key drivers for fluent repurposing of an old industrial site include facilitation to achieve the vision for the site, cultural entrepreneurs’ working environment in the city and entrepreneurs’ financial challenge management. A cultural hub has profound impact on the image of the city as well as on citizens’ satisfaction in the city. The conclusions on the impact were: cultural entrepreneurs’ freedom to develop cultural programme has a major impact on the success; active civic participation increases the likelihood of getting happy citizens; and a cultural hub that has reached sustainable state is a key element of city’s or area’s domestic and international profile and appeal. The key benefits and reasons why cultural entrepreneurs operate in a cultural hub are: hub is a vehicle to fulfil personal aspirations with freedom to operate, support from the community in the hub and hub’s synergy that fosters growth. Author defined five core elements of future cultural entrepreneurship. The recommended areas for future research include hybrid government in city planning including civic participation and cultural hub success factor research including cultural entrepreneurship.
• 
  
  
  
  Katsaus suomalaisiin tekstimotetteihin 

  Meriranta, Nea (2020)

  Tutkimuksessa selvitän, mitä ovat Suomessa vuosien 1962–2020 aikana jumalanpalve-luksien 1. ja 2. lukukappaleen teksteihin ja evankeliumiteksteihin sävelletyt tekstimo-tetit. Esimerkkitapauksena esittelen laskiaissunnuntain samaan raamatunkohtaan (1. Kor. 13) sävellettyjen motettien raamatunjakeiden käyttöä. Tutkimuksen tuloksena syntyi luettelo, josta käy ilmi, minkä verran motetteja on sävelletty, ketkä niitä ovat säveltäneet, mille kirkkovuoden pyhille ja juhlapäiville ja mihin teksteihin niitä on laadittu. Tutkimuksessani tekstimotetti tarkoittaa nykyisen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkokäsikirjan Evankeliumikirjan (1999) lukukappaleeseen tai evankeliumitekstiin tai tekstin osaan sävellettyä vokaaliteosta. Käytän tutkimuksessani kvantitatiivista tutkimusmetodia aineiston käsittelyssä sekä kvalitatiivista valitsemieni tekstimotettien analysoinnissa. Aineisto on kerätty keväällä 2020 kirjastojen tietokannoista, opinnäytetöistä ja kustantajien internetsivuilta sekä jossakin määrin myös suoraan säveltäjiltä. Aineistoon on otettu kaikki edellä maini-tuista lähteistä saadut tekstimotetit, joiden teksti on täysin tai melkein evanke-liumikirjan raamatuntekstin mukainen. Tekstimotettiluettelossa on tiedot yhteensä 431 tekstimotetista, joista osa sopii mo-neen kirkkovuoden pyhään. Näin käytössä on yhteensä 490 tekstimotettia kaikkien kolmen kirkkovuoden aikana. Tekstimotettien säveltäjiä on luettelossani 91 ja tuotte-liain säveltäjä on Juhani Haapasalo 49 motetillaan. Eniten motetteja on sävelletty ensimmäisen vuosikerran teksteihin ja motettilajeista eniten on evankeliumimotette-ja. Tekstimotetteja on sävelletty eniten pääsiäisjaksoon, mutta suhteutettuna jakso-jen pyhien määrään eniten erityispyhille. Kirkkovuoden pyhistä eniten motetteja on laadittu Marian ilmestyspäivälle, kaikkiaan 23 motettia. Eniten yksittäisiä tekstimotet-teja (12 kpl) on sävelletty Marian ilmestyspäivän kolmannen vuosikerran evanke-liumiin (Luuk. 1: 46−55). Laskiaissunnuntain tekstimotettien esittelyssä esille nousi erityisesti se, että säveltäjät ovat pitäneet tärkeinä tekstikohdan eri jakeita. Yhden-kään laskiaissunnuntain epistolamotetin teksti ei ole täysin muokkaamaton. Jakeiden yleisin muokkauskeino on toistaminen. Tutkimukseni antaa mielenkiintoista tietoa suomalaisesta tekstimotettitaiteesta. Us-kon, että keräämästäni aineistosta on hyötyä kanttoreille, jotka etsivät jumalanpalve-lukseen sopivaa musiikkia. Aineistoni sisältää hyvin erilaisia tekstimotetteja, ja joi-denkin kohdalla oli vaikea päättää, täyttääkö teos tekstimotetin määritelmän.
• 
  
  
  
  Ihminen välissä : ehdotus uutistoimittajan uudeksi työksi 

  Kettunen, Katriina (2020)

  Opinnäytteessäni käsittelen uutistoimittajan ammatti-identiteettiä ja ammattietiikkaa esitystaiteen ja esitystutkimuksen kontekstissa. Työ pohjautuu ensi sijassa omiin kokemuksiini uutistoimittajana. Tutkielma sijoittuu taiteellisen tutkimuksen viitekehykseen. Oma positioni suhteessa tutkimusaiheeseen on tiedostettu ja keskeinen osa työtä. Lisäksi opinnäytteeni taiteellinen osuus, Uutisista, hyvää päivää -esitys, sekä sitä edeltänyt luova prosessi ovat olleet keskeisiä tapoja synnyttää tietoa ja reflektoida aihetta. Työtä luonnehtii konstruktivistinen käsitys maailmasta. Uutiset paitsi kuvaavat myös tuottavat yhteistä todellisuutta. Opinnäytteeni kirjallisessa osassa avaan taiteellisen osion kulkua sekä sen toteuttamiseen liittyviä keskeisiä havaintoja ja pyrin sijoittamaan nämä havainnot osaksi esitystutkimuksen ja journalistiikan keskusteluja. Esitysprojektin käynnistäneitä ihmettelyn aiheita olivat muun muassa 1) sukupuolen representaatiot uutisissa, 2) uutisesitysten tyyliä ja sisältöä sanelevat säännöt ja konventiot, 3) kysymys ammattikunnan tulevaisuudesta sekä siitä, 4) voitaisiinko uutisia tehdä jotenkin toisin. Määrittelen aluksi lyhyesti, mitä uutiset ovat (tekstilaji, ohjelmatyyppi, ammatillinen yhteisö, yhteiskunnallinen instituutio) ja mitä ymmärrän esityksellä. Esittelen myös neljä teosta (yhden dokumentaarisen elokuvan sekä kolme näyttämöteosta), joiden avulla olen pyrkinyt paikantamaan itseni taide-esitysten ja journalististen esitysten välimaastossa. Esimerkit johdattelevat lyhyeen tarkasteluun siitä, mitä elävyydellä (engl. liveness) on ymmärretty niin esitystutkimuksessa kuin journalistiikassa. Johtopäätökseni on, että käsite on hyvin venyvä: elävyys voidaan ymmärtää esimerkiksi esityksen teknologiaan kytkeytyväksi ontologiseksi ominaisuudeksi, siitä riippumattomaksi inhimilliseksi kokemukseksi, tai diskursiiviseksi, ajassa muuttuvaksi määreeksi. Opinnäytteeni taiteellisen osion voi katsoa pyrkivän elävyyteen monella eri tavalla. Opinnäytetyöni kuluessa päädyin muun muassa problematisoimaan uutisten kapitalistisen suhteen aikaan (tai: uutisten tuottaman kapitalistisen aikakäsityksen). Tärkeäksi muodostui myös esityksen juurruttaminen fyysiseen paikkaan, mediakonsernin pääkonttoriin, sekä uutistoimittajan ruumiillisuuden tekeminen näkyväksi. Sekä paikka että ruumis mahdollistivat uutisesitysten sääntöjen ja normien kriittisen tarkastelun. Liha oli yksi esitykseni keskeisistä elementeistä, joka symbolitasolla kytkeytyy muun muassa keskusteluun uutistuotannon etiikasta. Viimeinen havaintoni liittyy läpinäkyvyyden ihanteeseen. Muun muassa filosofi Byung-Chul Hanin ja mediaetiikan tutkijan Stephen J. A. Wardin kirjoituksiin tukeutuen esitän, että läpinäkyvyyden ideologia tulisi kyseenalaistaa. Niin käytännön kokemukseni kuin journalismin tutkimus osoittavat, että läpinäkyvyydestä on muodostunut ”taianomainen” konsepti, jolla perinteinen journalistinen media yrittää vastata digitalisaation ja poliittisen polarisaation synnyttämään kriisiin. Sekä journalistisiin prosesseihin että toimittajien persoonaan kohdistuu yhä enemmän odotuksia läpinäkyvyydestä. Käytännössä ihanteeseen on kuitenkin mahdotonta yltää, ja on myös kyseenalaista, lisääkö läpinäkyvyys luottamusta journalismiin. Esitysprojekti sisälsi paljon pohdintaa siitä, missä määrin sisäistämäni uutistyön lainalaisuudet ja ihanteet määrittelevät minua esityksentekijänä myös taidekontekstissa. Tähän kysymykseen pureudun kirjallisen opinnäytteeni toiseksi viimeisessä luvussa. Lopuksi palaan vielä kysymykseen uutisten tulevaisuudesta sekä siitä, voitaisiinko uutisia tehdä toisin.
• 
  
  
  
  Viuluakatemia 

  Pulakka, Pekko (2020)

  Seminaarityössä tutkittiin Viuluakatemian toimintaa vuosina 2009–2015, jolloin toiminta oli Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa. Tämä toteutettiin haastattelemalla Viuluakatemian perustajia, viulutaiteilijoita, viulumusiikin professori Elina Vähälää ja viulunsoiton lehtori Janne Malmivaaraa sekä kahdeksaa Viuluakatemiassa sen perustamisvuonna 2009 oppilaana aloittanutta nuorta. Vähälän ja Malmivaaran haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja oppilaiden haastattelu sähköpostihaastatteluna. Keskeisimpänä tuloksena haastatteluista nousi esiin Viuluakatemian merkitys oppilaiden kehitykselle. Haastatellut oppilaat katsoivat hyötyjen olleen moninaisia, ja useat kuvasivat Viuluakatemian olleen tärkein heidän saamansa koulutus muusikkona. Merkittävimmiksi hyödyiksi haastatellut näkivät lisäopetuksen saamisen, ja erityisesti sen saamisen useammalta eri henkilöltä. Tällöin oppilaat saavat myös keskenään ristiriitaisia ohjeita, mikä pakottaa oppilaan jo varhain kehittämään omaa ajatteluaan ja löytämään oman äänensä. Oppilaiden vastausten perusteella se oli haasteellista mutta kasvattavaa. Toinen keskeinen hyöty oli vertaistuki. Kaikki haastatellut oppilaat kehuivat oppilaiden välistä ryhmähenkeä erinomaiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin lahjakkuuksien etsimistä ja kouluttamista urheilun, koulumaailman ja musiikkielämän parissa tehtyjen tutkimusten valossa. Havaittiin, että löytämällä lahjakkuudet riittävän ajoissa, voidaan koulutuksessa hyödyntää herkkyyskausia, jolloin aikuisiän suorituskyky kyetään maksimoimaan. On hyväksi kehitykselle, jos oppilas saa tasoaan vastaavaa opetusta ja joutuu työskentelemään taitojensa ylärajoilla.
• 
  
  
  
  Orchestrating Social Change – An Inquiry Into The Role Of Western Classical Music Within El Sistema 

  Goesch, Elsi (2020)

  In this study I will examine the role of Western classical music within the global music education movement El Sistema. I will research the claims of El Sistema advancing social change and the implications of Western classical music in that context. My research question is: What are the implications of focusing on Western classical music as a vehicle for so-cial change within the global music education movement El Sistema? In the conceptual framework, I will present critical pedagogy and postcolonial theory. I will also detail the history and current operation of the music education movement El Sistema. I will use this framework to evaluate the results. This thesis is a qualitative inquiry, which I have conducted as a systematical literature review. I have searched for and reviewed research and literature regarding my topic, which I will synthesize and gather into results. I will consider the claims of social change made by El Sistema through reviewing scholarly research. I will then explore the relationship between Western classical music and social change and how it is con-ceptualized within El Sistema. I will discuss the relationship between El Sistema and the field of Western classical music, contemplating the future of the cultural practice. Finally, I will reflect on the research process, evaluate the reliability of my research and consider topics for further research. The results of my research exhibit that Western classical music is considered as a vehicle for social change by misrepresenting behavioral change as social change. Gaining cultural capital through the influence of Western art is assumed to be morally uplifting to such a degree that social change is inevitable. The music education programme fails to engage with the histories and contexts of Western classical music, thus reproducing the inequality it wishes to address.
• 
  
  
  
  Koulun musiikinopetuksen ja katsomuksen suhde 2020-luvun Suomessa 

  Ruusukallio, Maija (2020)

  Tässä tutkimuksessa tarkastelen musiikinopetuksen ja katsomuksen suhdetta Suomessa. Kartoitan, miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon. Perehdyn siihen, millaisia haasteita katsomukseen ja uskontoon liittyvät kysymykset asettavat musiikinopettajalle, ja miten opettaja voi vastata näihin haasteisiin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon? 2) Millaisia katsomukseen ja uskonnonvapauteen liittyviä haasteita musiikinopettaja kohtaa työssään, ja mitä nämä haasteet vaativat musiikinopettajalta? Tutkimukseni menetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä ovat koulun musiikinopetuksen ja katsomusten yhteinen historia, uskonnonvapaus, opettajan interkulttuurinen kompetenssi ja katsomustietoinen kasvatus. Katsomusten ja koulun musiikinopetuksen suhde on muuttunut historian kristillisestä perinteestä ja nyky-yhteiskunnan katsomuksellinen monimuotoisuus pyritään huomioimaan opetuksessa. Koulujen juhlatraditioon kuuluu taustaltaan uskonnollisia perinteitä, kuten virsiä, ja niiden sopivuudesta kaikille yhteisiin juhliin käydään keskustelua. Musiikintuntien ohjelmiston valinnassa tulee ottaa huomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, minkä voi tulkita viittaavan esimerkiksi perinteisiin virsiin. Hengellisen musiikin sisällyttäminen opetukseen voi lisätä kulttuurin ja uskonnon ymmärrystä, mutta opetuksessa tulee huomioida uskonnonvapauden näkökulma sekä opetuksen tunnustuksettomuus. Jos ristiriitatilanteita musisoitavan materiaalin ja oppilaan katsomuksen välillä ilmenee, musiikinopettajan tulee etsiä tilanteeseen kaikille sopivaa ratkaisua. Katsomustietoisen musiikkikasvattajan tulee reflektoida kriittisesti, kenen ääni ja musiikki tulee luokassa kuulluksi. Nämä taidot ovat osa opettajan interkulttuurista kompetenssia, jonka kehittyminen jatkuu koko elämän ajan.
• 
  
  
  
  Abraham Ojanperän vaikutus suomalaiseen kirkkomusiikkiin 

  Ahola, Teresa (2020)

  Käsittelen työssäni Abraham Ojanperän elämänhistoriaa ja hänen vaikutustaan suomalaiseen kirkkomusiikkiin. Tiesin etukäteen Ojanperän olleen kanttori ja laulunopettaja. Kiinnostuin aiheesta, kun kotikunnallani järjestettiin suuri oopperaprojekti, Abrahamin pidot. Aihe on alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän, kun olen saanut selville tietoja Abraham Ojanperästä. Kerron ensin Ojanperän eri elämänvaiheista, hänen opiskelustaan ja urasta musiikin parissa kanttorina ja laulunopettajana. Sen jälkeen tutkin Ojanperän yhteyksiä aikansa säveltäjiin ja muihin muusikkoihin, erityisesti kirkkomuusikoihin. Etsin myös tietoa Ojanperän lauluoppilaista. Tutkin työssäni, onko Ojanperä myötävaikuttanut suomalaisen, suomenkielisen kirkkomusiikin syntymiseen tai julkaisemiseen, ja minkälaisia vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin hänellä on ollut. Työssäni käytän lähteenä Anna-Maija Näsäsen kirjoittamaa teosta Abraham Ojanperä, laulajan elämä, Iikka Niemelän lukuisia kirjoituksia Ojanperän elämään liittyen sekä erilaisia lehtiartikkeleita ja muita lyhyempiä tekstejä, jotka löysin Limingan kirjaston arkistokansiosta. Ojanperästä on kirjoitettu melko vähän. Sibelius-Akatemiassa on tehty 25 vuotta sitten yksi työ aiheeseen liittyen, ja jotkin muut kirjalliset työt esimerkiksi säveltäjiin liittyen sivuavat Abraham Ojanperää. Aihe kuitenkin kiinnostaa minua, sillä Ojanperä on kotipaikkakunnaltani kotoisin, ja siellä Ojanperä tunnetaan yhä. Työn lopussa teen yhteenvedon Ojanperän musiikillisesta vaikutuksesta, joka on monimuotoista. Ojanperä on ollut osaltaan vaikuttamassa suomalaisen yksinlaulun opetuksen perustusten syntymiseen Suomessa, olihan hän ensimmäinen laulunopettaja Helsingin musiikkiopistossa 30 vuoden ajan. Myös Ojanperän laajasta ystäväverkostosta muusikoiden kesken on ollut hyötyä suomalaisen musiikin kehitykselle: Ojanperän tiivis yhteistyö Oskar Merikannon ja useiden muiden säveltäjien kanssa sai aikaan useita tunnettuja suomenkielisiä lauluja. Ojanperä on ollut myös vaikuttamassa esimerkiksi perinteeksi muodostuneiden pääsiäiskonserttien pitämiseen Suomessa. Työssään kanttorina ja opettajana Ojanperä on ollut kasvattamassa suomalaista laulajasukupolvea sekä vaikuttamalla kuulijoihin laulunsa välityksellä.
• 
  
  
  
  Ekologisesti kestävä musiikkikasvatus peruskoulussa 

  Kohonen, Matleena (2020)

  Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia musiikinopettajalla on toteuttaa ekologisesti kestäviin arvoihin ja asenteisiin pohjautuvaa kasvatusta peruskoulun musiikin tunneilla. Kestävä tulevaisuus vaatii nykyisen elämäntapamme ja kasvatusjärjestelmien kriittistä tarkastelua ja uudistamista. Myös uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) kestävä kasvatus on näkyvästi läsnä. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten ekologisesti kestävän kasvatuksen tavoitteet ilmenevät peruskoulun musiikkikasvatuksessa? 2. Miten musiikinopettaja voi toteuttaa ekologisesti kestäviin arvoihin pohjautuvaa kasvatusta peruskoulun musiikin tunneilla? Tutkimusmenetelmäni oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tarkastelin ekologisesti kestävää musiikkikasvatusta arvokasvatuksen ja kestävän kasvatuksen näkökulmasta. Keskeisiä käsitteitä olivat etiikka, moraali ja arvokasvatus sekä ekologisesti kestävä kasvatus. Tutkimustulosten perusteella ekologisesti kestävä musiikkikasvatus edellyttää opettajan itsereflektiotaitoja sekä kasvattamista systeemiajatteluun, kestävään luontosuhteeseen ja aktiiviseen toimijuuteen. Kestävässä kasvatuksessa keskitytään prosessiin ja työtapoihin lopputuloksen sijaan. Kestävyyden eri osa-alueet tulee käsittää kokonaisvaltaisesti yhteydessä toisiinsa. Kestävän kasvatuksen periaatteiden omaksuminen on tulevaisuudessa tärkeää kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta yliopistoon. Opettajankoulutukseen tarvitaan lisää kestävän tulevaisuuden teemojen ja systeemiajattelun koulutusta. Musiikkikasvatuksen opinnoissa tulisi pohtia nykyistä enemmän omaa arvomaailmaa ja keskustella kriittisesti kasvatuksen suhteesta yhteiskuntaan. Musiikki on ihmisille tärkeä voimavara, tunteiden käsittelyn ja ilmaisun väline. Musiikki parantaa elämänlaatua aineettomasti. Musiikin tekemisessä hyödynnetään luovaa ongelmanratkaisua ja kuvitellaan vaihtoehtoisia todellisuuksia. Yhteisöllinen ideoiminen ja oppiminen lisäävät tulevaisuuden toivoa. Nämä ajattelutavat ovat olennaisia ekososiaalisessa sivistymisessä ja kestävämpään elämäntapaan sopeutumisessa.
• 
  
  
  
  Musiikinopettaja oppilaiden minäpystyvyyttä tukemassa 

  Jaakonaho, Tuuli (2020)

  Tutkimukseni käsittelee minäpystyvyyden tukemista peruskoulun musiikinopetuksessa. Minäpystyvyys tarkoittaa ihmisen käsitystä omasta pystyvyydestään tietyssä tehtävässä, ja se rakentuu pääasiassa neljän informaatiolähteen kautta, joita ovat onnistumisen kokemukset, vertaiskokemukset, sanallinen tuki ja ihmisen omat tunteet ja fysiologiset tuntemukset. Tutkin, miten opettaja voi huomioida näitä informaationlähteitä opetuksessaan ja mitä muita keinoja opettajalla on minäpystyvyyden tukemiseen. Tutkimuskysymykseni on: Miten musiikinopettaja voi tukea oppilaan minäpystyvyyttä peruskoulun musiikinopetuksessa? Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on Albert Banduran (1997) teoria minäpystyvyydestä. Keskeisin käsitteeni on minäpystyvyys ja muita tärkeitä käsitteitä toimijuus ja minäkäsitys. Toteutan tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Perehdyn musiikkikasvatuksen, muiden kasvatusalojen ja psykologian tutkimukseen minäpystyvyydestä peruskoulussa ja/tai musiikinopetuksessa. Musiikinopettaja voi vahvistaa oppilaiden minäpystyvyyttä mahdollistamalla ja vahvistamalla onnistumisen kokemuksia ja tarjoamalla monipuolisia musiikillisia malleja. Opettajan tulee tarjota rohkaisevaa ja aitoa kannustusta yhdistettynä konkreettisiin neuvoihin eteenpäin pääsemiseksi. Turvallinen, keskusteleva ja oppimiseen ja prosessiin keskittynyt ilmapiiri tukee pystyvyyden vahvistumista ja oppimista. Opetukseen tulee sisällyttää oppimisen ja itsesäätelyn taitoja, jotta oppilaat oppisivat tunnistamaan onnistumisensa ja oman toimintansa merkityksen oppimiselle. Minäpystyvyys on musiikkikasvatuksen kentälle tärkeä tutkimuskohde, sillä se vaikuttaa merkittävästi oppilaan aktiivisuuteen ja toimintaan sekä musiikkitunnilla että koulun ulkopuolella. Peruskoulun musiikinopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, oppilaan omaa muusikkoutta ja elinikäistä myönteistä musiikkisuhdetta, ja minäpystyvyys on tässä tärkeässä asemassa. Minäpystyvyyttä musiikin oppiaineen kontekstissa on Suomessa tutkittu hyvin vähän, ja jatkotutkimukselle on runsaasti aiheita ja tarvetta.
• 
  
  
  
  Oppilaan sisäisen motivaation tukeminen musiikinopetuksessa 

  Ollinen, Severi (2020)

  Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sisäisen motivaation merkitystä musiikinopiskelussa, sekä eritellä niitä tekijöitä, jotka liittyvät sisäisen motivaation syntymiseen ja säilymiseen. Tutkin tapoja, joilla musiikinopettaja voi tukea oppilaan sisäistä motivaatiota. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Millainen merkitys oppilaan sisäisellä motivaatiolla on musiikinopiskelussa? 2) Miten musiikinopettaja voi tukea oppilaan sisäisen motivaation syntymistä ja säilymistä? Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä olivat motivaatio, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuusteoria (SDT) ja ulkoinen motivaatio. Eri motivaatioteorioista valitsin juuri Ryanin & Decin itseohjautuvuusteorian, sillä sen yhteys sisäiseen motivaatioon sopii erityisen hyvin pitkäjänteisen musiikinopetuksen tavoitteisiin. Itseohjautuvuusteoria tarjoaa näkökulmia sellaisen oppimisympäristön luomiseen, joka mahdollistaa motivaation syntymisen. Tutkimukseni menetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kokosin tutkimukseeni tietoa jo olemassa olevista tieteellisistä julkaisuista, joiden tutkimustuloksia analysoin, vertailin ja yhdistelin. Sisäinen motivaatio vaikuttaa positiivisesti oppimiseen. Musiikinopettaja kykenee vaikuttamaan oppilaidensa sisäiseen motivaatioon eri tavoin. Musiikinopettajan tulisi kehittää oppimisympäristöjä, joissa oppilas voi kokea kyvykkyyttä, oppia uusia taitoja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja samalla säilyttää oman valinnanvapauden tunteensa. Opetuksen tulee olla sopivan haastavaa jokaiselle oppilaalle. Tämän toteutuminen vaatii eri tasoisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamista musiikinopetuksessa.
• 
  
  
  
  Inklusiivisuus musiikkikasvatuksen lähtökohtana 

  Lassila, Anni (2020)

  Tutkimuksessani selvitin, miten inkluusio käsitetään musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa, ja millaisia tekijöitä inklusiivisen musiikkikasvatuksen toteutumiseen liittyy. Inkluusio on yksi keskeisimmistä musiikkikasvattajan työhön vaikuttavista kasvatusmaailman ilmiöistä. Käsittelin tutkimuksessani inklusiivista kasvatusta ihmisyyden moninaisuuden näkökulmasta, jossa tavoitteena on huomioida kaikki erilaiset oppijat. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Miten inkluusio käsitetään musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa? 2) Millaisia tekijöitä inklusiivisen musiikkikasvatuksen toteutumiseen liittyy? Tutkimukseni käsitteellisessä viitekehyksessä kerron inkluusion periaatteiden taustalla vaikuttavista kasvatuksen tavoitteista ja niihin liittyvien ajatusmallien muutoksesta. Avaan yhdenvertaisuutta kasvatuksen tavoitteena ja tarkastelen erilaisen oppijuuden käsitettä. Tarkastelen kriittisesti integraatiota opetuksen toimintamallina, jolle inklusiivinen kasvatus nähdään vaihtoehtona. Tutkimukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Esitin tutkimuskysymykseni 2000- luvun musiikkikasvatuksen kotimaiselle ja kansainväliselle tutkimuskirjallisuudelle. Tarkastelin aineistoa tutkimustehtäväni ja –kysymysteni näkökulmista, ja muodostin keskeisimmistä havainnoista tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa inkluusio käsitetään oppijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisena ja yksittäisiin piirteisiin perustuvan luokittelun purkamisena. Inkluusion tavoite on edistää kaikkien oppijoiden yhdenvertaisuutta. Inklusiivisen musiikkikasvatuksen keskeisiä lähtökohtia ovat inklusiivisiin arvoihin sitoutuminen, saavutettava sekä fyysisesti ja henkisesti esteetön opetus, oppijoiden osallistaminen ja toimijuuden kasvattaminen, kasvatuksen ammattilaisten välinen yhteistyö ja jatkuva kriittinen reflektio.
• 
  
  
  
  Säveltävä ryhmä: Devising-teatterin tarjoamat luovan ryhmäprosessin menetelmät sävellyspedagogiikan lähtökohtana 

  Haahti, Johannes (2020)

  Tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa ryhmä- ja prosessikeskeisen teatterin menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia sävellyspedagogiikassa. Tämän lisäsi tarkasteltiin, miten erityisesti devising-teatteri ja sen lähestymistavat voivat toimia ryhmälähtöisessä musiikin tekemisessä. Tutkimusaineistolle esitetty tutkimuskysymys oli: Millaisia yhtymäkohtia ryhmäprosesseihin pohjautuvalla sävellyspedagogiikalla ja devising-teatterin lähestymistavoilla on? Keskeisiksi käsitteiksi valikoituivat säveltäminen ja sävellyspedagogiikka, luovuus, devising, ryhmä ja sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tulokset saatiin syntetisoimalla jo olemassa olevien tutkimusten tuloksia ja arvioimalla niiden keskinäisiä yhteyksiä. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että ryhmäsäveltämisen ja devising-teatterin käytänteitä yhdistää monissa tapauksissa ohjaajan tilaa-antava rooli, lähtökohta tasaisesti jaetusta vastuusta, prosessikeskeisyys ja ryhmälähtöisyys.
• 
  
  
  
  Positiivista pedagogiikkaa soveltava arviointi instrumenttiopetuksessa 

  Akselin, Nora (2020)

  Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten instrumenttiopettaja voi hyödyntää positiivisen pedagogiikan periaatteita arvioinnissa ja palautteenannossa. Perinteisesti arviointi instrumenttipedagogiikassa on ollut suorituskeskeistä. Tutkimuksissa on todettu, että suorituskeskeinen arviointi on ongelmallista monesta eri näkökulmasta. Positiivista pedagogiikkaa onkin ajankohtaista ja merkittävää tutkia instrumenttipedagogiikan kontekstissa, sillä se on uusi suuntaus, jolla on tutkittu olevan positiivinen vaikutus sekä oppilaiden hyvinvointiin että oppimistuloksiin. Tarkastelin tutkimuksessani, mitkä ovat positiivista pedagogiikkaa soveltavan arvioinnin tavoitteet ja tehtävät, ja näiden tavoitteiden ja tehtävien pohjalta tutkin, miten ja millaista palautetta instrumenttiopettajan tulisi antaa. Tutkimuskysymykseni oli: Miten instrumenttiopettaja voi soveltaa positiivista pedagogiikkaa arvioinnissa ja palautteenannossa? Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostivat positiivinen psykologia ja siihen pohjautuva positiivinen pedagogiikka. Esittelen myös arviointia ja siihen liittyviä lähi- käsitteitä instrumenttipedagogiikan kontekstissa. Tässä tutkimuksessa keskityin länsi- maisen konservatorioperinteen mukaiseen soitonopetukseen. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Keräsin ja analysoin tutkimusaiheestani olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta ja tarkastelin sitä tutkimuskysymykseni ja -tehtäväni näkökulmasta. Aineiston pohjalta muodostin tutkimukseni tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni keskeisiä tuloksia olivat, että positiivista pedagogiikkaa soveltavassa arvioinnissa korostetaan vahvuuksia, kokonaisvaltaista kehitystä ja ratkaisukeskeistä kehityskohteisiin suhtautumista. Jotta instrumenttiopettaja voi toteuttaa kyseiset arvioinnin tavoitteet, tulee opettajan mahdollistaa oppilaan asettuminen aktiivisen toimijan rooliin ja huomioida vuorovaikutuksen merkitys palautteenantotilanteessa. Tutkimukseni myös osoitti, että olisi tärkeää tehdä lisää tutkimusta instrumenttipedagogiikasta, ettei se jäisi muusta musiikinopetuksesta irralliseksi musiikkikasvatuksen alueeksi.
• 
  
  
  
  To play, sillä kaikki on leikkiä 

  Rajakangas, Eeva (2020)

  Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sitä, miten draamakasvatuksen keinoin voidaan mahdollistaa laajempaa sukupuolista toimijuutta yhtyeopetuksen kontekstissa. Tarkastelen, kuinka sukupuolisensitiivinen musiikkikasvattaja voi ohittaa yhteiskunnassa vallitsevia sosiaalisia normeja luomalla yhtyesoittotilanteeseen draamakasvatuksen avulla totutusta poikkeavia toimintamalleja. Tutkimuskysymykseni on: 1) Miten draamakasvatus voi laajentaa sukupuolista toimijuutta peruskoulun populaarimusiikin yhtyeopetuksessa? Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat sukupuolinen toimijuus, draamakasvatus ja yhtyepedagogiikka. Avaan työni teorialuvussa myös kattavasti sitä, miten sukupuolittuneisuus näkyy musiikkikasvatuksen osa-alueista nimenomaan yhtyepedagogiikassa. Työni teoreettisena viitekehyksenä toimii sukupuolisensitiivinen pedagogiikka. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan, miten aikaisempi tutkimus ymmärtää sukupuolisen toimijuuden rakentumisen sekä sen muuttumisen mahdollisuudet. Kokoan tutkimuksessani havaintoja toimijuuden mahdollistamisesta yhdistelemällä eri näkökulmien pedagogiikan tutkimusta. Sukupuolisensitiivisyyteen tähtäävä musiikkikasvattaja voi saada draamakasvatuksen metodeista välineitä yhtyeopetuksen toimijuutta määrittävien sukupuolittuneiden tilanteiden muuttamiseen. Niin draamakasvatus kuin sukupuolisensitiivinen pedagogiikkakin tähtäävät siihen, että sosiaalinen todellisuus on jatkuvan kritiikin alainen, ja että nähdään muutoksen mahdollisuuden olemassaolo.
• 
  
  
  
  Luovan toiminnan tukeminen koulun musiikinopetuksessa 

  Väisänen, Krista (2020)

  Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät tukevat luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa. Tutkimuksessa esitellään luovaa toimintaa edistäviä tekijöitä ja niihin liittyviä käytännön esimerkkejä sekä valintoja, joita opettajan on mahdollista tehdä edesauttaakseen luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa. Tutkimuskysymykseni oli: Mitkä tekijät edistävät luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa? Tutkimus oli laadullinen, ja sen tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostivat tutkimuskysymykseni kannalta olennaisimmat luovuuskäsitykset, luova toiminta koulun musiikinopetuksessa, oppimisympäristön käsite sekä tiedon luomisen oppimiskäsitys. Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus, että kaikkea musiikillista toimintaa voidaan tarkastella luovuuden näkökulmasta, ja toisaalta, että kaikella koulun musiikinopetuksessa tapahtuvalla luovalla toiminnalla tähdätään oppimiseen. Tutkimukseni osoitti, että luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa edistävät luova yhteistoiminta, yksilön minäpystyvyyden tunteen tukeminen sekä luovien oppimisympäristöjen suunnittelu. Luovan yhteistoiminnan mahdollisuudet ovat moninaiset, ja niitä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisiä musiikillisia tuotoksia luomalla. Nuorten käsitys omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan taasen vaikuttaa olennaisesti oppimiseen ja näin ollen luovaan toimintaan. Oppimisympäristöt ja niiden fyysiset ja sosiaaliset ulottuvuudet voivat puolestaan joko edistää tai rajoittaa luovuuden esiin tulemista. Myös digitaali- ja virtuaaliteknologian kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia luovien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Musiikinopettajan on siis mahdollista vaikuttaa valinnoillaan luovan toiminnan edistämiseen koulun musiikinopetuksessa. Ilman opettajan tietoisia valintoja oppimisympäristön tarjoamat luovan toiminnan mahdollisuudet jäävät rajallisiksi.
• 
  
  
  
  Ergonomia osana lyömäsoittimien ja rumpusetin soitonopetusta 

  Salmela, Leo (2020)

  Tässä tutkimuksessa selvitin, mitkä ovat yleisimpiä lyömäsoittimien ja rumpusetin soit-tamisesta aiheutuneita tuki- ja liikuntaelin vammoja ja miten niiden syntymistä voidaan ennaltaehkäistä. Lisäksi tarkastelin, miten ergonomia voidaan sisällyttää osaksi näiden soittimien opetusta. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Mitkä tekijät altistavat lyömäsoittajia tuki- ja liikuntaelin vaivoille ja mitkä kehon alueet rasittuvat heillä eniten? 2) Millä tavoin ergonomiaa tulisi käsitellä oppilaiden kanssa, jotta se tukisi heidän soittokykyänsä ja ehkäisisi tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymistä? Tutkimukseni keskeiset käsitteet -luvussa kuvailin erilaisia lyömäsoittimia, lyömäsoittajan soittotekniikkaa, kehonasentoja ja kehon liikkeitä soittaessa. Näiden taustatietojen avulla rakensin perustaa sille, minkälaisia vaatimuksia lyömäsoittimien soittaminen asettaa soittajan keholle. Lisäksi kerroin millaista lyömäsoitinpedagogiikka on ollut ja minkälaisia asioita siinä on painotettu. Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena eli etsin olemassa olevista lähteistä tietoa, jota yhdistelemällä pystyin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkoituksenani oli tutkimusaineiston avulla ensin selvittää, millä tavoilla ja mitä kehon alueita lyömäsoittimien soittaminen rasittaa. Tämän jälkeen tarkastelin, miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää instrumenttiopetuksessa. Lyömäsoitinopettajan olisi hyvä olla tietoinen kehon hyvinvointiin liittyvistä riskeistä, joita soittaminen aiheuttaa oppilaalle. Tämän tiedon avulla opettaja voi puuttua mahdolli-siin puutteisiin soittotekniikassa tai soittoasennossa. Myös soittomäärien kohtuullistami-nen ja soiton tauottaminen ovat tärkeitä asioita liiallisen rasituksen ehkäisemiseksi. Hyvä lihaskunto on edellytyksenä oikeiden asentojen ylläpitämiseksi ja rasituksen vähentä-miseksi. Muusikoiden, opettajien, opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa tieto ergonomi-asta on usein puutteellista, mutta kouluttamalla ihmisiä asiasta on saatu hyviä tuloksia rasituksen ja vammojen vähenemisestä. Lyömäsoittajien ergonomia on vähän tutkittu ala, vaikka ergonomia vaikuttaa merkittä-västi soittajien fyysiseen terveyteen ja soittokykyyn. Varsinkin sen tarjoaman tiedon sovelluttamisesta instrumenttiopetukseen tarvittaisiin lisää tutkimusta ja ohjeistusta. Aihe on hyvin ajankohtainen nuorten ihmisten lisääntyvien fyysisten ongelmien takia.
• 
  
  
  
  Yläkoulun musiikinopettajuuden merkityksiä praksiaalisen musiikkikasvatusfilosofian näkökulmasta 

  Jäppinen, Ella (2020)

  Tämä tutkielma on synteesi musiikin aineenopettajuuden tutkimuksista suomalaisessa peruskoulussa 2000-luvulla. Tarkoitukseni oli selvittää musiikinopettajan työn tavoitteita ja sisältöä, koska valtakunnallinen opetussuunnitelma ei tarjoa tarkkoja rajauksia tai kuvauksia tehtävässä toimimiseen. Tutkimuksen taustalla oli suomalaisen musiikkikasvatuksen filosofisen painopisteen siirtyminen esteettisestä praksiaaliseen. Esitin tutkimuskirjallisuudelle seuraavan tutkimuskysymyksen: Millaisia merkityksiä praksiaaliseen musiikkikasvatusfilosofiaan perustuva musiikin aineenopettajan työ saa peruskoulun kontekstissa? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, eli toin yhteen tutkimuskysymykseni kannalta keskeisiä aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja pyrin antamaan niistä kattavan yleiskuvan. Musiikinopettajuus jakautui tässä tutkimuksessa kahteen pääalueeseen: opettajan merkitykseen oppilaan kasvun tukijana ja kulttuuriseen merkitykseen kouluympäristössä sekä yhteiskunnassa. Lisäksi sivuan opettajan omaa muusikkoutta ja sen vaikutuksia työhön. Teoreettinen viitekehykseni aineiston tarkastelussa on 1990-luvulla noussut Elliottin praksiaalinen musiikkikasvatusfilosofia, joka syntyi vastavoimaksi aiemmin vallinneelle esteettiselle filosofialle. Praksiaalisen musiikkikasvatusfilosofian lisäksi avainkäsitteitä ovat musiikki koulun oppiaineena, sosiokulttuurinen oppimiskäsitys ja vuorovaikutus.
• 
  
  
  
  Tunteva ääni, Chekhov-metodin soveltaminen laulupedagogiikassa tunteiden käsittelyn tukena 

  Still, Taru (2020)

  Tässä tutkimuksessa tarkastelin tunteiden yhteyttä laulamisen fysiologiaan ja sitä, miten näyttelijäntyöllinen Chekhov-metodi voisi toimia laulupedagogiikan työvälineenä oppilaan tunteiden käsittelyssä. Tutkimukseni tavoitteena oli löytää konkreettisia tunteiden käsittelyn keinoja laulupedagogeille. Tutkimuskysymykseni oli: Miten Chekhov-metodia voisi soveltaa laulupedagogiikassa tunteiden käsittelyn näkökulmasta? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Teoreettiseksi viitekehyksekseni valitsin oppilaslähtöisyyden, koska laulupedagogin tulee huomioida oppilaiden tunnetilat jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti. Lisäksi laulaminen on kehollista toimintaa, mikä tekee jokaisen oppilaan instrumentista yksilöllisen. Laulupedagogiikkaa ei rajattu tutkimuksessani tiettyyn tyylilajiin, koska tunteet vaikuttavat kaikissa tyylilajeissa samalla tavalla ääntöelimistön fysiologiaan. Tutkimustulosten perusteella tunteet voivat edesauttaa laulamista, mutta pahimmillaan ne estävät lauluelimistön ergonomisen toiminnan. Tunnetutkimukset osoittavat, että tunnekokemuksen synnyssä kehon fysiologia ja kognitio toimivat tiiviisti yhdessä. Tähän yhteyteen perustuvat Chekhov-metodin harjoitteet voivat toimia myös laulupedagogiikan kontekstissa, kunhan harjoitteita tehdään tarpeeksi usein ja oppilaslähtöisesti. Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että Chekhov-metodista löytyy harjoitteita, joilla pystytään vaikuttamaan kehon kautta tunteisiin ja siten tarjoamaan laulamisen fysiologian kannalta tarpeellisia välineitä opiskelijalle. Taiteidenvälisyys ja monialaisuus ovat ajankohtaisia aiheita taidekasvatuksen kentällä. Tutkimukseni toimii esimerkkinä siitä, kuinka laulunopetukseen voidaan yhdistää muita taidemuotoja.
• 
  
  
  
  Resonata – Interactive Sonification as a Creative Tool for Sound Art – 

  Storm, Janne (2020)

  In this research I study data sonification and how to use it in interactive sound art. In the thesis I look into selected sonification applications and methods for utilising instrument- like interactivity in sonification. As part of this master's project a new software application Resonata is presented, and its features are explained in this text. Resonata is an interactive audio-visual installation built with Max graphical programming environment. It explores the artistic possibilities of sonification and presents methods for interacting with audio software and data processing via the computer game controller Gametrak. In the design of Resonata I've used my knowledge and experience of music technology, sound control devices and audio processing. I have applied techniques used in musical performance, such as feedback systems between the player and the instrument, to data analysis in form of interactive sonification, in order to create an artistic experience.
• 
  
  
  
  Affektit ilmaisukeinoina vastausmusiikin toteuttamisessa 

  Åberg, Heidi (2020)

  Tässä työssä tarkastelun kohteena on joitakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusjärjestykseen sisältyvän vastausmusiikin ilmenemismuotoja suhteessa affekteihin ilmaisukeinoina. Työn ei ole tarkoitus tuottaa yleistettäviä tuloksia. Työ tarjoaa kuitenkin avauksen ja näkökulman vastausmusiikin tarkoituksen ja eri toteutumistapojen käsittelyyn. Vastausmusiikista ei ole kirjoitettu paljon, joten on oleellista syventää käsityksiä vastausmusiikin mahdollisuuksista. Lähestyn vastausmusiikkia kirkkomusiikkina, en teologisesta näkökulmasta. Lähestyn myös vastausmusiikin toteuttamista muusikon näkökulmasta pyrkien retorisesti elävään esittämiseen. Lähestyn teosanalyysia laulavana muusikkona, mikä vaikuttaa teoksen tulkintaan. Affektin voi määritellä tunteena tai mielihaluna. Tässä yhteydessä erotellaan affekti tunteesta, jolloin affekti voi olla sekä laajemmin ymmärrettävä käsite että toisaalta muusikon tai kuulijan kokemana subjektiivinen tunne tai kehollinen tuntemus. Kirjallinen työ on osa projektia, johon kuuluu myös konsertti. Kirjalliseen työhön kuuluu affektianalyysi Henry Purcellin teoksesta The Blessed Virgin's Expostulations sekä vastausmusiikin soveltamisehdotuksia. Teosanalyysi liittyy myös konsertin harjoitteluprosessiin ja analysoitava teos on osa konserttiohjelmasta. Vastausmusiikin dialogiset ominaisuudet ovat oleelliset, jolloin vastausmusiikin esittämisessä pitäisi pyrkiä tavoittamaan kuulija affektien ilmentämisen keinoin. Samoin ehdotan, että ilmaisu on yhtä lailla keskeistä esitettäessä musiikkia muissa kuin kirkollisissa yhteyksissä.

View more