Opinnäytteet: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 807
  • Ahola, Teresa (2020)
    Käsittelen työssäni Abraham Ojanperän elämänhistoriaa ja hänen vaikutustaan suomalaiseen kirkkomusiikkiin. Tiesin etukäteen Ojanperän olleen kanttori ja laulunopettaja. Kiinnostuin aiheesta, kun kotikunnallani järjestettiin suuri oopperaprojekti, Abrahamin pidot. Aihe on alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän, kun olen saanut selville tietoja Abraham Ojanperästä. Kerron ensin Ojanperän eri elämänvaiheista, hänen opiskelustaan ja urasta musiikin parissa kanttorina ja laulunopettajana. Sen jälkeen tutkin Ojanperän yhteyksiä aikansa säveltäjiin ja muihin muusikkoihin, erityisesti kirkkomuusikoihin. Etsin myös tietoa Ojanperän lauluoppilaista. Tutkin työssäni, onko Ojanperä myötävaikuttanut suomalaisen, suomenkielisen kirkkomusiikin syntymiseen tai julkaisemiseen, ja minkälaisia vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin hänellä on ollut. Työssäni käytän lähteenä Anna-Maija Näsäsen kirjoittamaa teosta Abraham Ojanperä, laulajan elämä, Iikka Niemelän lukuisia kirjoituksia Ojanperän elämään liittyen sekä erilaisia lehtiartikkeleita ja muita lyhyempiä tekstejä, jotka löysin Limingan kirjaston arkistokansiosta. Ojanperästä on kirjoitettu melko vähän. Sibelius-Akatemiassa on tehty 25 vuotta sitten yksi työ aiheeseen liittyen, ja jotkin muut kirjalliset työt esimerkiksi säveltäjiin liittyen sivuavat Abraham Ojanperää. Aihe kuitenkin kiinnostaa minua, sillä Ojanperä on kotipaikkakunnaltani kotoisin, ja siellä Ojanperä tunnetaan yhä. Työn lopussa teen yhteenvedon Ojanperän musiikillisesta vaikutuksesta, joka on monimuotoista. Ojanperä on ollut osaltaan vaikuttamassa suomalaisen yksinlaulun opetuksen perustusten syntymiseen Suomessa, olihan hän ensimmäinen laulunopettaja Helsingin musiikkiopistossa 30 vuoden ajan. Myös Ojanperän laajasta ystäväverkostosta muusikoiden kesken on ollut hyötyä suomalaisen musiikin kehitykselle: Ojanperän tiivis yhteistyö Oskar Merikannon ja useiden muiden säveltäjien kanssa sai aikaan useita tunnettuja suomenkielisiä lauluja. Ojanperä on ollut myös vaikuttamassa esimerkiksi perinteeksi muodostuneiden pääsiäiskonserttien pitämiseen Suomessa. Työssään kanttorina ja opettajana Ojanperä on ollut kasvattamassa suomalaista laulajasukupolvea sekä vaikuttamalla kuulijoihin laulunsa välityksellä.
  • Kohonen, Matleena (2020)
    Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia musiikinopettajalla on toteuttaa ekologisesti kestäviin arvoihin ja asenteisiin pohjautuvaa kasvatusta peruskoulun musiikin tunneilla. Kestävä tulevaisuus vaatii nykyisen elämäntapamme ja kasvatusjärjestelmien kriittistä tarkastelua ja uudistamista. Myös uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) kestävä kasvatus on näkyvästi läsnä. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten ekologisesti kestävän kasvatuksen tavoitteet ilmenevät peruskoulun musiikkikasvatuksessa? 2. Miten musiikinopettaja voi toteuttaa ekologisesti kestäviin arvoihin pohjautuvaa kasvatusta peruskoulun musiikin tunneilla? Tutkimusmenetelmäni oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tarkastelin ekologisesti kestävää musiikkikasvatusta arvokasvatuksen ja kestävän kasvatuksen näkökulmasta. Keskeisiä käsitteitä olivat etiikka, moraali ja arvokasvatus sekä ekologisesti kestävä kasvatus. Tutkimustulosten perusteella ekologisesti kestävä musiikkikasvatus edellyttää opettajan itsereflektiotaitoja sekä kasvattamista systeemiajatteluun, kestävään luontosuhteeseen ja aktiiviseen toimijuuteen. Kestävässä kasvatuksessa keskitytään prosessiin ja työtapoihin lopputuloksen sijaan. Kestävyyden eri osa-alueet tulee käsittää kokonaisvaltaisesti yhteydessä toisiinsa. Kestävän kasvatuksen periaatteiden omaksuminen on tulevaisuudessa tärkeää kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta yliopistoon. Opettajankoulutukseen tarvitaan lisää kestävän tulevaisuuden teemojen ja systeemiajattelun koulutusta. Musiikkikasvatuksen opinnoissa tulisi pohtia nykyistä enemmän omaa arvomaailmaa ja keskustella kriittisesti kasvatuksen suhteesta yhteiskuntaan. Musiikki on ihmisille tärkeä voimavara, tunteiden käsittelyn ja ilmaisun väline. Musiikki parantaa elämänlaatua aineettomasti. Musiikin tekemisessä hyödynnetään luovaa ongelmanratkaisua ja kuvitellaan vaihtoehtoisia todellisuuksia. Yhteisöllinen ideoiminen ja oppiminen lisäävät tulevaisuuden toivoa. Nämä ajattelutavat ovat olennaisia ekososiaalisessa sivistymisessä ja kestävämpään elämäntapaan sopeutumisessa.
  • Jaakonaho, Tuuli (2020)
    Tutkimukseni käsittelee minäpystyvyyden tukemista peruskoulun musiikinopetuksessa. Minäpystyvyys tarkoittaa ihmisen käsitystä omasta pystyvyydestään tietyssä tehtävässä, ja se rakentuu pääasiassa neljän informaatiolähteen kautta, joita ovat onnistumisen kokemukset, vertaiskokemukset, sanallinen tuki ja ihmisen omat tunteet ja fysiologiset tuntemukset. Tutkin, miten opettaja voi huomioida näitä informaationlähteitä opetuksessaan ja mitä muita keinoja opettajalla on minäpystyvyyden tukemiseen. Tutkimuskysymykseni on: Miten musiikinopettaja voi tukea oppilaan minäpystyvyyttä peruskoulun musiikinopetuksessa? Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on Albert Banduran (1997) teoria minäpystyvyydestä. Keskeisin käsitteeni on minäpystyvyys ja muita tärkeitä käsitteitä toimijuus ja minäkäsitys. Toteutan tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Perehdyn musiikkikasvatuksen, muiden kasvatusalojen ja psykologian tutkimukseen minäpystyvyydestä peruskoulussa ja/tai musiikinopetuksessa. Musiikinopettaja voi vahvistaa oppilaiden minäpystyvyyttä mahdollistamalla ja vahvistamalla onnistumisen kokemuksia ja tarjoamalla monipuolisia musiikillisia malleja. Opettajan tulee tarjota rohkaisevaa ja aitoa kannustusta yhdistettynä konkreettisiin neuvoihin eteenpäin pääsemiseksi. Turvallinen, keskusteleva ja oppimiseen ja prosessiin keskittynyt ilmapiiri tukee pystyvyyden vahvistumista ja oppimista. Opetukseen tulee sisällyttää oppimisen ja itsesäätelyn taitoja, jotta oppilaat oppisivat tunnistamaan onnistumisensa ja oman toimintansa merkityksen oppimiselle. Minäpystyvyys on musiikkikasvatuksen kentälle tärkeä tutkimuskohde, sillä se vaikuttaa merkittävästi oppilaan aktiivisuuteen ja toimintaan sekä musiikkitunnilla että koulun ulkopuolella. Peruskoulun musiikinopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, oppilaan omaa muusikkoutta ja elinikäistä myönteistä musiikkisuhdetta, ja minäpystyvyys on tässä tärkeässä asemassa. Minäpystyvyyttä musiikin oppiaineen kontekstissa on Suomessa tutkittu hyvin vähän, ja jatkotutkimukselle on runsaasti aiheita ja tarvetta.
  • Ollinen, Severi (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sisäisen motivaation merkitystä musiikinopiskelussa, sekä eritellä niitä tekijöitä, jotka liittyvät sisäisen motivaation syntymiseen ja säilymiseen. Tutkin tapoja, joilla musiikinopettaja voi tukea oppilaan sisäistä motivaatiota. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Millainen merkitys oppilaan sisäisellä motivaatiolla on musiikinopiskelussa? 2) Miten musiikinopettaja voi tukea oppilaan sisäisen motivaation syntymistä ja säilymistä? Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä olivat motivaatio, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuusteoria (SDT) ja ulkoinen motivaatio. Eri motivaatioteorioista valitsin juuri Ryanin & Decin itseohjautuvuusteorian, sillä sen yhteys sisäiseen motivaatioon sopii erityisen hyvin pitkäjänteisen musiikinopetuksen tavoitteisiin. Itseohjautuvuusteoria tarjoaa näkökulmia sellaisen oppimisympäristön luomiseen, joka mahdollistaa motivaation syntymisen. Tutkimukseni menetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kokosin tutkimukseeni tietoa jo olemassa olevista tieteellisistä julkaisuista, joiden tutkimustuloksia analysoin, vertailin ja yhdistelin. Sisäinen motivaatio vaikuttaa positiivisesti oppimiseen. Musiikinopettaja kykenee vaikuttamaan oppilaidensa sisäiseen motivaatioon eri tavoin. Musiikinopettajan tulisi kehittää oppimisympäristöjä, joissa oppilas voi kokea kyvykkyyttä, oppia uusia taitoja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja samalla säilyttää oman valinnanvapauden tunteensa. Opetuksen tulee olla sopivan haastavaa jokaiselle oppilaalle. Tämän toteutuminen vaatii eri tasoisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamista musiikinopetuksessa.
  • Lassila, Anni (2020)
    Tutkimuksessani selvitin, miten inkluusio käsitetään musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa, ja millaisia tekijöitä inklusiivisen musiikkikasvatuksen toteutumiseen liittyy. Inkluusio on yksi keskeisimmistä musiikkikasvattajan työhön vaikuttavista kasvatusmaailman ilmiöistä. Käsittelin tutkimuksessani inklusiivista kasvatusta ihmisyyden moninaisuuden näkökulmasta, jossa tavoitteena on huomioida kaikki erilaiset oppijat. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Miten inkluusio käsitetään musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa? 2) Millaisia tekijöitä inklusiivisen musiikkikasvatuksen toteutumiseen liittyy? Tutkimukseni käsitteellisessä viitekehyksessä kerron inkluusion periaatteiden taustalla vaikuttavista kasvatuksen tavoitteista ja niihin liittyvien ajatusmallien muutoksesta. Avaan yhdenvertaisuutta kasvatuksen tavoitteena ja tarkastelen erilaisen oppijuuden käsitettä. Tarkastelen kriittisesti integraatiota opetuksen toimintamallina, jolle inklusiivinen kasvatus nähdään vaihtoehtona. Tutkimukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Esitin tutkimuskysymykseni 2000- luvun musiikkikasvatuksen kotimaiselle ja kansainväliselle tutkimuskirjallisuudelle. Tarkastelin aineistoa tutkimustehtäväni ja –kysymysteni näkökulmista, ja muodostin keskeisimmistä havainnoista tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa inkluusio käsitetään oppijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisena ja yksittäisiin piirteisiin perustuvan luokittelun purkamisena. Inkluusion tavoite on edistää kaikkien oppijoiden yhdenvertaisuutta. Inklusiivisen musiikkikasvatuksen keskeisiä lähtökohtia ovat inklusiivisiin arvoihin sitoutuminen, saavutettava sekä fyysisesti ja henkisesti esteetön opetus, oppijoiden osallistaminen ja toimijuuden kasvattaminen, kasvatuksen ammattilaisten välinen yhteistyö ja jatkuva kriittinen reflektio.
  • Haahti, Johannes (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa ryhmä- ja prosessikeskeisen teatterin menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia sävellyspedagogiikassa. Tämän lisäsi tarkasteltiin, miten erityisesti devising-teatteri ja sen lähestymistavat voivat toimia ryhmälähtöisessä musiikin tekemisessä. Tutkimusaineistolle esitetty tutkimuskysymys oli: Millaisia yhtymäkohtia ryhmäprosesseihin pohjautuvalla sävellyspedagogiikalla ja devising-teatterin lähestymistavoilla on? Keskeisiksi käsitteiksi valikoituivat säveltäminen ja sävellyspedagogiikka, luovuus, devising, ryhmä ja sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tulokset saatiin syntetisoimalla jo olemassa olevien tutkimusten tuloksia ja arvioimalla niiden keskinäisiä yhteyksiä. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että ryhmäsäveltämisen ja devising-teatterin käytänteitä yhdistää monissa tapauksissa ohjaajan tilaa-antava rooli, lähtökohta tasaisesti jaetusta vastuusta, prosessikeskeisyys ja ryhmälähtöisyys.
  • Akselin, Nora (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten instrumenttiopettaja voi hyödyntää positiivisen pedagogiikan periaatteita arvioinnissa ja palautteenannossa. Perinteisesti arviointi instrumenttipedagogiikassa on ollut suorituskeskeistä. Tutkimuksissa on todettu, että suorituskeskeinen arviointi on ongelmallista monesta eri näkökulmasta. Positiivista pedagogiikkaa onkin ajankohtaista ja merkittävää tutkia instrumenttipedagogiikan kontekstissa, sillä se on uusi suuntaus, jolla on tutkittu olevan positiivinen vaikutus sekä oppilaiden hyvinvointiin että oppimistuloksiin. Tarkastelin tutkimuksessani, mitkä ovat positiivista pedagogiikkaa soveltavan arvioinnin tavoitteet ja tehtävät, ja näiden tavoitteiden ja tehtävien pohjalta tutkin, miten ja millaista palautetta instrumenttiopettajan tulisi antaa. Tutkimuskysymykseni oli: Miten instrumenttiopettaja voi soveltaa positiivista pedagogiikkaa arvioinnissa ja palautteenannossa? Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostivat positiivinen psykologia ja siihen pohjautuva positiivinen pedagogiikka. Esittelen myös arviointia ja siihen liittyviä lähi- käsitteitä instrumenttipedagogiikan kontekstissa. Tässä tutkimuksessa keskityin länsi- maisen konservatorioperinteen mukaiseen soitonopetukseen. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Keräsin ja analysoin tutkimusaiheestani olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta ja tarkastelin sitä tutkimuskysymykseni ja -tehtäväni näkökulmasta. Aineiston pohjalta muodostin tutkimukseni tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni keskeisiä tuloksia olivat, että positiivista pedagogiikkaa soveltavassa arvioinnissa korostetaan vahvuuksia, kokonaisvaltaista kehitystä ja ratkaisukeskeistä kehityskohteisiin suhtautumista. Jotta instrumenttiopettaja voi toteuttaa kyseiset arvioinnin tavoitteet, tulee opettajan mahdollistaa oppilaan asettuminen aktiivisen toimijan rooliin ja huomioida vuorovaikutuksen merkitys palautteenantotilanteessa. Tutkimukseni myös osoitti, että olisi tärkeää tehdä lisää tutkimusta instrumenttipedagogiikasta, ettei se jäisi muusta musiikinopetuksesta irralliseksi musiikkikasvatuksen alueeksi.
  • Rajakangas, Eeva (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sitä, miten draamakasvatuksen keinoin voidaan mahdollistaa laajempaa sukupuolista toimijuutta yhtyeopetuksen kontekstissa. Tarkastelen, kuinka sukupuolisensitiivinen musiikkikasvattaja voi ohittaa yhteiskunnassa vallitsevia sosiaalisia normeja luomalla yhtyesoittotilanteeseen draamakasvatuksen avulla totutusta poikkeavia toimintamalleja. Tutkimuskysymykseni on: 1) Miten draamakasvatus voi laajentaa sukupuolista toimijuutta peruskoulun populaarimusiikin yhtyeopetuksessa? Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat sukupuolinen toimijuus, draamakasvatus ja yhtyepedagogiikka. Avaan työni teorialuvussa myös kattavasti sitä, miten sukupuolittuneisuus näkyy musiikkikasvatuksen osa-alueista nimenomaan yhtyepedagogiikassa. Työni teoreettisena viitekehyksenä toimii sukupuolisensitiivinen pedagogiikka. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan, miten aikaisempi tutkimus ymmärtää sukupuolisen toimijuuden rakentumisen sekä sen muuttumisen mahdollisuudet. Kokoan tutkimuksessani havaintoja toimijuuden mahdollistamisesta yhdistelemällä eri näkökulmien pedagogiikan tutkimusta. Sukupuolisensitiivisyyteen tähtäävä musiikkikasvattaja voi saada draamakasvatuksen metodeista välineitä yhtyeopetuksen toimijuutta määrittävien sukupuolittuneiden tilanteiden muuttamiseen. Niin draamakasvatus kuin sukupuolisensitiivinen pedagogiikkakin tähtäävät siihen, että sosiaalinen todellisuus on jatkuvan kritiikin alainen, ja että nähdään muutoksen mahdollisuuden olemassaolo.
  • Väisänen, Krista (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät tukevat luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa. Tutkimuksessa esitellään luovaa toimintaa edistäviä tekijöitä ja niihin liittyviä käytännön esimerkkejä sekä valintoja, joita opettajan on mahdollista tehdä edesauttaakseen luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa. Tutkimuskysymykseni oli: Mitkä tekijät edistävät luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa? Tutkimus oli laadullinen, ja sen tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostivat tutkimuskysymykseni kannalta olennaisimmat luovuuskäsitykset, luova toiminta koulun musiikinopetuksessa, oppimisympäristön käsite sekä tiedon luomisen oppimiskäsitys. Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus, että kaikkea musiikillista toimintaa voidaan tarkastella luovuuden näkökulmasta, ja toisaalta, että kaikella koulun musiikinopetuksessa tapahtuvalla luovalla toiminnalla tähdätään oppimiseen. Tutkimukseni osoitti, että luovaa toimintaa koulun musiikinopetuksessa edistävät luova yhteistoiminta, yksilön minäpystyvyyden tunteen tukeminen sekä luovien oppimisympäristöjen suunnittelu. Luovan yhteistoiminnan mahdollisuudet ovat moninaiset, ja niitä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisiä musiikillisia tuotoksia luomalla. Nuorten käsitys omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan taasen vaikuttaa olennaisesti oppimiseen ja näin ollen luovaan toimintaan. Oppimisympäristöt ja niiden fyysiset ja sosiaaliset ulottuvuudet voivat puolestaan joko edistää tai rajoittaa luovuuden esiin tulemista. Myös digitaali- ja virtuaaliteknologian kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia luovien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Musiikinopettajan on siis mahdollista vaikuttaa valinnoillaan luovan toiminnan edistämiseen koulun musiikinopetuksessa. Ilman opettajan tietoisia valintoja oppimisympäristön tarjoamat luovan toiminnan mahdollisuudet jäävät rajallisiksi.
  • Salmela, Leo (2020)
    Tässä tutkimuksessa selvitin, mitkä ovat yleisimpiä lyömäsoittimien ja rumpusetin soit-tamisesta aiheutuneita tuki- ja liikuntaelin vammoja ja miten niiden syntymistä voidaan ennaltaehkäistä. Lisäksi tarkastelin, miten ergonomia voidaan sisällyttää osaksi näiden soittimien opetusta. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Mitkä tekijät altistavat lyömäsoittajia tuki- ja liikuntaelin vaivoille ja mitkä kehon alueet rasittuvat heillä eniten? 2) Millä tavoin ergonomiaa tulisi käsitellä oppilaiden kanssa, jotta se tukisi heidän soittokykyänsä ja ehkäisisi tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymistä? Tutkimukseni keskeiset käsitteet -luvussa kuvailin erilaisia lyömäsoittimia, lyömäsoittajan soittotekniikkaa, kehonasentoja ja kehon liikkeitä soittaessa. Näiden taustatietojen avulla rakensin perustaa sille, minkälaisia vaatimuksia lyömäsoittimien soittaminen asettaa soittajan keholle. Lisäksi kerroin millaista lyömäsoitinpedagogiikka on ollut ja minkälaisia asioita siinä on painotettu. Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena eli etsin olemassa olevista lähteistä tietoa, jota yhdistelemällä pystyin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkoituksenani oli tutkimusaineiston avulla ensin selvittää, millä tavoilla ja mitä kehon alueita lyömäsoittimien soittaminen rasittaa. Tämän jälkeen tarkastelin, miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää instrumenttiopetuksessa. Lyömäsoitinopettajan olisi hyvä olla tietoinen kehon hyvinvointiin liittyvistä riskeistä, joita soittaminen aiheuttaa oppilaalle. Tämän tiedon avulla opettaja voi puuttua mahdolli-siin puutteisiin soittotekniikassa tai soittoasennossa. Myös soittomäärien kohtuullistami-nen ja soiton tauottaminen ovat tärkeitä asioita liiallisen rasituksen ehkäisemiseksi. Hyvä lihaskunto on edellytyksenä oikeiden asentojen ylläpitämiseksi ja rasituksen vähentä-miseksi. Muusikoiden, opettajien, opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa tieto ergonomi-asta on usein puutteellista, mutta kouluttamalla ihmisiä asiasta on saatu hyviä tuloksia rasituksen ja vammojen vähenemisestä. Lyömäsoittajien ergonomia on vähän tutkittu ala, vaikka ergonomia vaikuttaa merkittä-västi soittajien fyysiseen terveyteen ja soittokykyyn. Varsinkin sen tarjoaman tiedon sovelluttamisesta instrumenttiopetukseen tarvittaisiin lisää tutkimusta ja ohjeistusta. Aihe on hyvin ajankohtainen nuorten ihmisten lisääntyvien fyysisten ongelmien takia.
  • Jäppinen, Ella (2020)
    Tämä tutkielma on synteesi musiikin aineenopettajuuden tutkimuksista suomalaisessa peruskoulussa 2000-luvulla. Tarkoitukseni oli selvittää musiikinopettajan työn tavoitteita ja sisältöä, koska valtakunnallinen opetussuunnitelma ei tarjoa tarkkoja rajauksia tai kuvauksia tehtävässä toimimiseen. Tutkimuksen taustalla oli suomalaisen musiikkikasvatuksen filosofisen painopisteen siirtyminen esteettisestä praksiaaliseen. Esitin tutkimuskirjallisuudelle seuraavan tutkimuskysymyksen: Millaisia merkityksiä praksiaaliseen musiikkikasvatusfilosofiaan perustuva musiikin aineenopettajan työ saa peruskoulun kontekstissa? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, eli toin yhteen tutkimuskysymykseni kannalta keskeisiä aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja pyrin antamaan niistä kattavan yleiskuvan. Musiikinopettajuus jakautui tässä tutkimuksessa kahteen pääalueeseen: opettajan merkitykseen oppilaan kasvun tukijana ja kulttuuriseen merkitykseen kouluympäristössä sekä yhteiskunnassa. Lisäksi sivuan opettajan omaa muusikkoutta ja sen vaikutuksia työhön. Teoreettinen viitekehykseni aineiston tarkastelussa on 1990-luvulla noussut Elliottin praksiaalinen musiikkikasvatusfilosofia, joka syntyi vastavoimaksi aiemmin vallinneelle esteettiselle filosofialle. Praksiaalisen musiikkikasvatusfilosofian lisäksi avainkäsitteitä ovat musiikki koulun oppiaineena, sosiokulttuurinen oppimiskäsitys ja vuorovaikutus.
  • Still, Taru (2020)
    Tässä tutkimuksessa tarkastelin tunteiden yhteyttä laulamisen fysiologiaan ja sitä, miten näyttelijäntyöllinen Chekhov-metodi voisi toimia laulupedagogiikan työvälineenä oppilaan tunteiden käsittelyssä. Tutkimukseni tavoitteena oli löytää konkreettisia tunteiden käsittelyn keinoja laulupedagogeille. Tutkimuskysymykseni oli: Miten Chekhov-metodia voisi soveltaa laulupedagogiikassa tunteiden käsittelyn näkökulmasta? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Teoreettiseksi viitekehyksekseni valitsin oppilaslähtöisyyden, koska laulupedagogin tulee huomioida oppilaiden tunnetilat jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti. Lisäksi laulaminen on kehollista toimintaa, mikä tekee jokaisen oppilaan instrumentista yksilöllisen. Laulupedagogiikkaa ei rajattu tutkimuksessani tiettyyn tyylilajiin, koska tunteet vaikuttavat kaikissa tyylilajeissa samalla tavalla ääntöelimistön fysiologiaan. Tutkimustulosten perusteella tunteet voivat edesauttaa laulamista, mutta pahimmillaan ne estävät lauluelimistön ergonomisen toiminnan. Tunnetutkimukset osoittavat, että tunnekokemuksen synnyssä kehon fysiologia ja kognitio toimivat tiiviisti yhdessä. Tähän yhteyteen perustuvat Chekhov-metodin harjoitteet voivat toimia myös laulupedagogiikan kontekstissa, kunhan harjoitteita tehdään tarpeeksi usein ja oppilaslähtöisesti. Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että Chekhov-metodista löytyy harjoitteita, joilla pystytään vaikuttamaan kehon kautta tunteisiin ja siten tarjoamaan laulamisen fysiologian kannalta tarpeellisia välineitä opiskelijalle. Taiteidenvälisyys ja monialaisuus ovat ajankohtaisia aiheita taidekasvatuksen kentällä. Tutkimukseni toimii esimerkkinä siitä, kuinka laulunopetukseen voidaan yhdistää muita taidemuotoja.
  • Storm, Janne (2020)
    In this research I study data sonification and how to use it in interactive sound art. In the thesis I look into selected sonification applications and methods for utilising instrument- like interactivity in sonification. As part of this master's project a new software application Resonata is presented, and its features are explained in this text. Resonata is an interactive audio-visual installation built with Max graphical programming environment. It explores the artistic possibilities of sonification and presents methods for interacting with audio software and data processing via the computer game controller Gametrak. In the design of Resonata I've used my knowledge and experience of music technology, sound control devices and audio processing. I have applied techniques used in musical performance, such as feedback systems between the player and the instrument, to data analysis in form of interactive sonification, in order to create an artistic experience.
  • Åberg, Heidi (2020)
    Tässä työssä tarkastelun kohteena on joitakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusjärjestykseen sisältyvän vastausmusiikin ilmenemismuotoja suhteessa affekteihin ilmaisukeinoina. Työn ei ole tarkoitus tuottaa yleistettäviä tuloksia. Työ tarjoaa kuitenkin avauksen ja näkökulman vastausmusiikin tarkoituksen ja eri toteutumistapojen käsittelyyn. Vastausmusiikista ei ole kirjoitettu paljon, joten on oleellista syventää käsityksiä vastausmusiikin mahdollisuuksista. Lähestyn vastausmusiikkia kirkkomusiikkina, en teologisesta näkökulmasta. Lähestyn myös vastausmusiikin toteuttamista muusikon näkökulmasta pyrkien retorisesti elävään esittämiseen. Lähestyn teosanalyysia laulavana muusikkona, mikä vaikuttaa teoksen tulkintaan. Affektin voi määritellä tunteena tai mielihaluna. Tässä yhteydessä erotellaan affekti tunteesta, jolloin affekti voi olla sekä laajemmin ymmärrettävä käsite että toisaalta muusikon tai kuulijan kokemana subjektiivinen tunne tai kehollinen tuntemus. Kirjallinen työ on osa projektia, johon kuuluu myös konsertti. Kirjalliseen työhön kuuluu affektianalyysi Henry Purcellin teoksesta The Blessed Virgin's Expostulations sekä vastausmusiikin soveltamisehdotuksia. Teosanalyysi liittyy myös konsertin harjoitteluprosessiin ja analysoitava teos on osa konserttiohjelmasta. Vastausmusiikin dialogiset ominaisuudet ovat oleelliset, jolloin vastausmusiikin esittämisessä pitäisi pyrkiä tavoittamaan kuulija affektien ilmentämisen keinoin. Samoin ehdotan, että ilmaisu on yhtä lailla keskeistä esitettäessä musiikkia muissa kuin kirkollisissa yhteyksissä.
  • Mäkelä, Elina (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen lukion musiikinopetuksen merkityksiä nuoren hyvinvoinnille. Tutkin suomalaisen lukiomusiikinopetuksen erityispiirteitä ja toimintatapoja, ja selvitän, millaisia yhteyksiä niillä on nuoren sosiaalisen elämän, identiteetin, tunnekokemusten ja yhteisön jäsenenä elämisen kautta yksilön hyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia merkityksiä lukiomusiikinopetuksella voi olla nuoren hyvinvoinnille? Käsitteellisessä viitekehyksessä määrittelen lukioikäisen nuoren kehitykselliset piirteet ja elämänvaiheeseen kuuluvat kehitystehtävät. Kerron suomalaisen lukiokoulutuksen historiasta ja rakenteesta sekä musiikista lukion oppiaineena. Lähestyn lukion musiikinopetusta musiikin yhteisöllisestä ulottuvuudesta, koska yhteismusisointi on opetuksen keskeinen työtapa. Esittelen Erik Allardtin kolmen ulottuvuuden hyvinvointiteorian, jonka pohjalta tarkastelen tuloksiani. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka toteutan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Olen kerännyt ja tarkastellut aiheeseeni liittyvää aiempaa tutkimusta ja kirjallisuutta, joista rakennan synteesiä ja vastaan tutkimuskysymykseeni. Pohdin hyvinvoinnin tarkasteluun liittyviä haasteita sekä musiikin ja musiikinopetuksen arvoa ja merkitystä nuoren elämässä. Lisäksi pohdin tutkimukseni laajempaa merkitystä musiikkikasvatuksen alalle ja musiikkikasvattajien koulutukselle. Lopuksi reflektoin tutkimusprosessiani, tarkastelen tutkimukseni luotettavuutta ja mietin mahdollisia jatkotutkimusaiheita. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että lukion musiikinopetuksella on moninaisia merkityksiä nuoren hyvinvoinnille. Lukiomusiikinopetus ei kuitenkaan suoranaisesti itsessään rakenna tai heikennä nuoren hyvinvointia, vaan merkitykset ja vaikutukset ovat välillisiä. Musiikinopetuksen merkitykset hyvinvoinnille näkyvät opiskeluympäristön ja musiikinopettajan toiminnan vaikutuksina, sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa sekä oppilaan muusikkouden ja identiteetin kehityksessä.
  • Hämäläinen, Maria (2020)
    Tässä seminaarityössä tutkittiin musiikkilukutaidon ilmiötä ja sen yhteyttä nykypäivän suomalaiseen alkeispianonsoittoon oppimisen, opetuksen sekä oppijan kotoa saadun tuen näkökulmasta. Musiikkilukutaidon käsitettä selvitettiin teoreettisessa kirjallisuuskatsauksessa, jonka pohjalta kehitettiin musiikkilukutaidon ulottuvuuksia kuvaava musiikkilukutaidon aistikehä -malli. Työn laadullisessa tutkimusosiossa puolistrukturoidun asiantuntijahaastattelun avulla haastateltiin kolmea alkeispianonsoiton opettajaa. Haastattelujen aineistolähtöinen analyysi osoitti, että alkeispianonsoiton pedagogit kokivat musiikkilukutaidon yksimielisesti kokonaisvaltaisena ilmiönä. Myös musiikkilukutaidon välitöntä yhteyttä ja hyötyä alkeisoppilaiden pianonsoittoon ja musiikilliseen oppimiseen perusteltiin. Tämä puolestaan johti musiikkilukutaidon ja alkeispianonsoiton eheytyksen tarpeen toteamiseen. Alkeispianonsoiton opettajat tarjosivat asiantuntijahaastattelussa niin pedagogisia ratkaisuja kuin myös alkeissoittajien oppimisen haasteiden tarkkaa arviointia. Tutkimustulokset heijastavat nykypäivän Suomessa käytyä keskustelua yleislukutaidon merkityksestä ja kannustavat musiikkilukutaitoilmiön jatkotutkimuksiin.
  • Halonen, Miikkael (2020)
    Tässä työssä tutkittiin Mendelssohnin karakterikappaleita ja niiden kerronnallisuuden myötävaikutusta oppijan itsetuntemukseen, arvoihin ja elämän merkityksellisyyden syvenemiseen sosiaalisessa kanssakäymisessä. Selvitettiin myös, miten tunnekasvatus, rakkaus ja empatia voivat ilmetä pianotunnilla. Työ toteutettiin pääasiassa teoreettisena kirjallisuuskatsauksena, jossa eriteltiin Mendelssohnin klaveerikirjallisuuden estetiikkaa, musiikin semiotiikkaa ja kasvatusfilosofisia näkökulmia. Teoriaa täydennettiin kokeellisella osiolla, joka käsitti ryhmätuntimuotoisen Mendelssohn-työpajan ja ryhmähaastattelun. Tuloksista selvisi, että sävellyksillä koettiin olevan kerronnallisia ulottuvuuksia, joita saatettiin liittää omaan kokemusmaailmaan. Dialoginen tarinoista keskusteleminen ja toisen persoonan kokemus nousivat keskeisiksi tunteiden tunnistamisen, luovuuden ja hyvinvoinnin edistäjiksi. Tämän toteutumisessa työssä päädyttiin trilogisen tilan ja polyfonisen empatian käsitteisiin. Tutkimustuloksien voidaan ajatella inspiroivan pianonsoitonopettajia myötätuntoiseen ja narratiiviseen pedagogiikkaan.
  • Långbacka, Sandra (2020)
    I min magisteravhandling undersöker jag elevers erfarenheter av pop/jazz sånglektioner inom den grund-läggande konstundervisningen i musik och hurdana erfarenheter de har av elevcentrerad undervisning Min undersökning utgår från följande forskningsfrågor 1) Hur beskriver eleverna sin lärandeprocess? 2) Hur delaktiga är eleverna i sin lärandeprocess? 3) Hur upplever eleverna maktförhållandet mellan lärare och elev? Den teoretiska referensramen innefattar tre delar: den grundläggande konstundervisning i musik, sångpedagogik och synen på lärande ur ett elevcentrerat perspektiv. Jag behandlar teman som motivation, maktförhållanden och växelverkan mellan lärare och elev. Det framkom i min undersökning att lärandeprocessen i pop/jazz sång är mångfacetterad och delvis kom-plicerad. Det kändes svårt för eleverna att öva sångteknik på egen hand och de var inte säkra på hur de kunde öva hemma. Elevernas motivation till sång ökade då eleverna var delaktiga i sin lärandeprocess och kunde påverka sånglektionernas innehåll. Det visade sig vara viktigt för informanterna att inte känna press på lektionerna och att de kunde relatera till sin lärare. De uppskattade också att läraren kunde sätta sig in i elevens situation och att läraren inte utövade makt på lektionerna. Min slutsats är att det är önskvärt att sångpedagoger kritisk granskar sina metoder, speciellt när det gäller att undervisa sångteknik. Man kan fråga sig hur mycket man kan förvänta sig att elever inom den grund-läggande konstundervisningen har möjlighet att öva sångteknik på egen hand. Nyckeln till att eleverna blir delaktiga i deras lärandeprocess är att föra dialog och synliggöra undervisningens målsättningar och, fram-för allt, att forma dem tillsammans med eleven.
  • Ramon, Laure (2020)
    While Finland is at the forefront of education, art teachers nowadays have seen the scope of teaching possibilities extended through new technologies, crossed-art projects and multidiscipline exchanges. Science has worked its way into art and neuroscience, in particular, is a subject that fascinates many. However, despite the profusion of neuroscience research nowadays, very little a this research has been translated into concrete advice that is of value to music teachers. Leaning on theoreticians’ work of the neuromusic field such as Hodges’ (2008, 2010), Flohr’s (2007, 2009) and Gruhn’s (2004, 2008), this master research project conducted in Finland, investigates the neuroscience findings as it relates to education and the way experienced teachers teach, in order to develop « neuro-based » teaching strategies specially directed to violists. The starting point of this study is the collaboration between a teacher from the Sibelius Academy and her students, and a researcher specialised in cognitive science and music pedagogy through interview sessions and class observations, guided by Denzin and Lincoln idea of qualitative inquiry (1994). The findings suggest that using a multisensory approach and actively looking for meaning through movement and emotion within the music, are valuable ways to ensure natural and efficient learning. This paper concludes by offering several suggestions and tips for teaching viola.
  • Reponen, Anna (2020)
    This thesis examines the process of creating a new popular artist brand on social media. In the past two decades the music industry has gone through major changes and new technologies have enabled artists to emancipate themselves from labels, creating new means to generate income, distribute music and build a career. Social media has become an important tool to create artist brands and independent artists can utilize it to their benefit with very little resources. However, the branding process is not explicit and seems to vary from artist to artist. This thesis explores what is the branding process on social media, what factors influence the process and how artists perceive the branding process on social media. The research was carried out as a qualitative case study, where five individual interviews were conducted with new independent popular artists who are at the beginning of their careers. An important framework for the chosen artists was that they are independent, thus not having a contract with a major label. As a result of the study, it can be said that there is no clear formula to the branding process of an independent popular music artist. However, it seems that the artists personal values are in the core of the process, as they are affecting the decision-making on social media content as well as the artist’s perception of branding. Social media content was also inspired by their music. Thus, it could be concluded that music is one of the main influences in the branding process. Another important influence was resources, such as money, time and knowledge, as independent artists do not often have the support of a label. Critically examining, five cases do not provide enough data to draw definitive conclusions of the topic. In order to gain more insight on the topic I would suggest a wider study to be conducted, where more artists could be involved. Thus, some more reliable and clearer ideas about the branding process could be formed.