Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Modern Societal Impulses and their Nordic Manifestations : On Emancipation and Constraint in Societal Development

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies en
dc.contributor Centre for Nordic Studies (CENS), University of Helsinki en
dc.contributor.author Kananen, Johannes fi
dc.date.accessioned 2011-02-09T08:59:29Z
dc.date.available 2011-02-19 fi
dc.date.available 2011-02-09T08:59:29Z
dc.date.issued 2011-03-01 fi
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201102091225 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/24840
dc.description.abstract The 1980s and the early 1990s have proved to be an important turning point in the history of the Nordic welfare states. After this breaking point, the Nordic social order has been built upon a new foundation. This study shows that the new order is mainly built upon new hierarchies and control mechanisms that have been developed consistently through economic and labour market policy measures. During the post-war period Nordic welfare states to an increasing extent created equality of opportunity and scope for agency among people. Public social services were available for all and the tax-benefit system maintained a level income distribution. During this golden era of Nordic welfare state, the scope for agency was, however, limited by social structures. Public institutions and law tended to categorize people according to their life circumstances ascribing them a predefined role. In the 1980s and 1990s this collectivist social order began to mature and it became subject to political renegotiation. Signs of a new social order in the Nordic countries have included the liberation of the financial markets, the privatizing of public functions and redefining the role of the public sector. It is now possible to reassess the ideological foundations of this new order. As a contrast to widely used political rhetoric, the foundation of the new order has not been the ideas of individual freedom or choice. Instead, the most important aim appears to have been to control and direct people to act in accordance with the rules of the market. The various levels of government and the social security system have been redirected to serve this goal. Instead of being a mechanism for redistributing income, the Nordic social security system has been geared towards creating new hierarchies on the Nordic labour markets. During the past decades, conditions for receiving income support and unemployment benefit have been tightened in all Nordic countries. As a consequence, people have been forced to accept deteriorating terms and conditions on the labour market. Country-specific variations exist, however: in sum Sweden has been most conservative, Denmark most innovative and Finland most radical in reforming labour market policy. The new hierarchies on the labour market have co-incided with slow or non-existent growth of real wages and with a strong growth of the share of capital income. Slow growth of real wages has kept inflation low and thus secured the value of capital. Societal development has thus progressed from equality of opportunity during the age of the welfare states towards a hierarchical social order where the majority of people face increasing constraints and where a fortunate minority enjoys prosperity and security. en
dc.description.abstract 1980- ja 90-lukujen taite on osoittautunut merkittäväksi murroskohdaksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden historiassa. Tämän murroskauden jälkeen yhteiskunnallinen järjestys on rakentunut uudelta pohjalta. Historiallisen tarkastelun perusteella voidaan osoittaa, että uuden järjestyksen perustalla on uusia hierarkioita ja kontrollimekanismeja joita on määrätietoisesti luotu talous- ja työmarkkinapolitiikan keinoilla. Sotien jälkeisellä aikakaudella pohjoismaiset hyvinvointivaltiot loivat lisääntyvissä määrin mahdollisuuksien tasa-arvoa ja ihmisten toimintamahdollisuudet lisääntyivät. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut olivat kaikkien saatavilla ja verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä tasasivat tuloja. Hyvinvointivaltioiden kultakaudella yhteiskunnalliset rakenteet ohjasivat kuitenkin pitkälti ihmisten toimintamahdollisuuksia. Lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset instituutiot pyrkivät lokeroimaan ihmisiä tarkasti eri elämäntilanteiden mukaan. Tultaessa 1980- ja 90-luvuille tämä sotienjälkeinen kollektivistinen yhteiskuntajärjestys oli tullut tiensä päähän, ja sen perusteita ryhdyttiin uusimaan. Kaikissa pohjoismaissa uuden yhteiskuntajärjestyksen merkkejä ovat olleet rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen, julkisten toimintojen yksityistäminen ja julkisen sektorin roolin uudelleenarviointi. Tutkimuksen avulla voidaan hahmotella mitkä ideologiset lähtökohdat ovat ohjanneet uuden järjestyksen muodostumista. Toisin kuin poliittisessa ja hallinnollisessa retoriikassa annetaan ymmärtää, yksilönvapauden idea ei ole muodostanut oleellista lähtökohtaa. Päällimmäiseksi on muodostunut tavoite kontrolloida ja ohjata ihmisiä toimimaan markkinamekanismien asettamien reunaehtojen mukaisesti. Valtionhallinnon eri tasot, sekä sosiaaliturvajärjestelmää on pyritty muokkaamaan uudelleen tätä tarkoitusta varten. Esimerkkinä voidaan mainita sosiaaliturvapolitiikka, jota ohjaa pyrkimys muodostaa uusia hierarkioita pohjoismaisille työmarkkinoille. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan kaikissa pohjoismaissa on kavennettu toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten saantiehtoja. Näin on pyritty ohjaamaan ihmisiä hyväksymään työehtoja, joita he eivät välttämättä muutoin voisi hyväksyä. Suomessa eräs tavoite on ollut muodostaa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektoria. Suomeen on myös luotu pohjoismaiden tiukin toimeentuloturvalainsäädäntö. Työmarkkinoiden uudet hierarkiat on luotu hitaan tai melkein olemattoman reaalipalkkojen kasvun aikana samalla kun pääomatulojen osuus kaikista tuloista on kasvanut voimakkaasti. Reaalipalkkojen hidas kasvu on myös pitänyt inflaatiota alhaalla, mikä puolestaan on ollut edellytys pääomien arvon säilymiselle. Yhteiskunnallinen kehitys on näin kulkenut hyvinvointivaltioiden ajan mahdollisuuksien tasa-arvosta kohti hierarkkista yhteiskuntajärjestystä, jossa yhteiskunnan enemmistön toimintamahdollisuudet kapenevat ja jossa harvoilla onnekkailla on turvatut elinolosuhteet. fi
dc.language.iso en fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiaalipolitiikka fi
dc.title Modern Societal Impulses and their Nordic Manifestations : On Emancipation and Constraint in Societal Development en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Stenius, Henrik fi
dc.ths Rahkonen, Keijo fi
dc.opn Heiskala, Risto fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account