Psychosocial processes of health behaviour change in a lifestyle intervention : Influences of gender, socioeconomic status and personality

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social Psychology en
dc.contributor National Institute for Health and Welfare (THL), Department of Lifestyle and Participation, Health Behaviour and Health Promotion Unit en
dc.contributor.author Hankonen, Nelli fi
dc.date.accessioned 2011-02-10T08:16:59Z
dc.date.available 2011-02-22 fi
dc.date.available 2011-02-10T08:16:59Z
dc.date.issued 2011-03-04 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-245-417-1 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/24850
dc.description.abstract Background: The onset of many chronic diseases such as type 2 diabetes can be delayed or prevented by changes in diet, physical activity and obesity. Known predictors of successful behaviour change include psychosocial factors such as selfefficacy, action and coping planning, and social support. However, gender and socioeconomic differences in these psychosocial mechanisms underlying health behaviour change have not been examined, despite well-documented sociodemographic differences in lifestyle-related mortality and morbidity. Additionally, although stable personality traits (such as dispositional optimism or pessimism and gender-role orientation: agency and communion) are related to health and health behaviour, to date they have rarely been studied in the context of health behaviour interventions. These personality traits might contribute to health behaviour change independently of the more modifiable domain-specific psychosocial factors, or indirectly through them, or moderated by them. The aims were to examine in an intervention setting: (1) whether changes (during the three-month intervention) in psychological determinants (self-efficacy beliefs, action planning and coping planning) predict changes in exercise and diet behaviours over three months and 12 months, (2) the universality assumption of behaviour change theories, i.e. whether preintervention levels and changes in psychosocial determinants are similar among genders and socioeconomic groups, and whether they predict changes in behaviour in a similar way in these groups, (3) whether the personality traits optimism, pessimism, agency and communion predict changes in abdominal obesity, and the nature of their interplay with modifiable and domain-specific psychosocial factors (self-efficacy and social support). Methods: Finnish men and women (N = 385) aged 50 65 years who were at an increased risk for type 2 diabetes were recruited from health care centres to participate in the GOod Ageing in Lahti Region (GOAL) Lifestyle Implementation Trial. The programme aimed to improve participants lifestyle (physical activity, eating) and decrease their overweight. The measurements of self-efficacy, planning, social support and dispositional optimism/pessimism were conducted pre-intervention at baseline (T1) and after the intensive phase of the intervention at three months (T2), and the measurements of exercise at T1, T2 and 12 months (T3) and healthy eating at T1 and T3. Waist circumference, an indicator of abdominal obesity, was measured at T1 and at oneyear (T3) and three-year (T4) follow-ups. Agency and communion were measured at T4 with the Personal Attributes Questionnaire (PAQ). Results: (1) Increases in self-efficacy and planning were associated with three-month increases in exercise (Study I). Moreover, both the post-intervention level and three-month increases (during the intervention) in self-efficacy in dealing with barriers predicted the 12-month increase in exercise, and a high postintervention level of coping plans predicted the 12-month decrease in dietary fat (Study II). One- and three-year waist circumference reductions were predicted by the initial three-month increase in self-efficacy (Studies III, IV). (2) Post-intervention at three months, women had formed more action plans for changing their exercise routines and received less social support for behaviour change than men had. The effects of adoption self-efficacy were similar but change in planning played a less significant role among men (Study I). Examining the effects of socioeconomic status (SES), psychosocial determinants at baseline and their changes during the intervention yielded largely similar results. Exercise barriers self-efficacy was enhanced slightly less among those with low SES. Psychosocial determinants predicted behaviour similarly across all SES groups (Study II). (3) Dispositional optimism and pessimism were unrelated to waist circumference change, directly or indirectly, and they did not influence changes in self-efficacy (Study III). Agency predicted 12-month waist circumference reduction among women. High communion coupled with high social support was associated with waist circumference reduction. However, the only significant predictor of three-year waist circumference reduction was an increase in health-related self-efficacy during the intervention (Study IV). Conclusions: Interventions should focus on improving participants self-efficacy early on in the intervention as well as prompting action and coping planning for health behaviour change. Such changes are likely to be similarly effective among intervention participants regardless of gender and educational level. Agentic orientation may operate via helping women to be less affected by the demands of the self-sacrificing female role and enabling them to assertively focus on their own goals. The earlier mixed results regarding the role of social support in behaviour change may be in part explained by personality traits such as communion. en
dc.description.abstract Krooniset sairaudet kuten tyypin 2 diabetes yleistyvät ja heikentävät yhä useamman elämänlaatua ja elinajanodotetta. Ongelmia voitaisiin ehkäistä riittävällä liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla, mutta elämäntapamuutos on monille vaikeaa. Pystyvyyskäsitysten, suunnittelun ja sosiaalisen tuen myönteinen vaikutus käyttäytymisen muutokseen ja sen ylläpitoon tunnetaan, mutta sukupuolen ja koulutuksen yhteyttä muutosmekanismeihin on tutkittu vain vähän väestöryhmien terveyseroista huolimatta. Persoonallisuuden vaikutuksia terveyskäyttäytymisen muuttamiseen ei juurikaan tunneta. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää: (1) Ennustavatko kolme kuukautta kestäneen elämäntapaohjauksen aikana pystyvyysuskomuksissa sekä toiminta- ja varmistussuunnittelussa tapahtuneet muutokset liikunta- ja ruokailutottumusten paranemista heti ohjauksen päättyessä ja vuoden kuluttua, sekä laihtumista yhden ja kolmen vuoden kuluttua? (2) Ovatko elämäntapamuutosta tukevat mekanismit samanlaiset sukupuolesta ja koulutuksesta riippumatta ja ennustavatko ne muutoksia samoin eri ihmisryhmissä? (3) Mikä on erilaisten persoonallisuuspiirteiden rooli laihtumisessa? Yhteensä 385 50 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, osallistui Ikihyvä Päijät-Häme Elämäntapaohjauksen kuuteen pienryhmätapaamiseen. Terveyspsykologiseen näyttöön perustuvan ohjelman tavoitteina oli auttaa osallistujia lisäämään liikuntaa ja muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi ja näin vähentää lihavuutta. Alkumittauksesta kolmen vuoden seurantaan sisältyi yhteensä neljä tutkimuskertaa, joina kartoitettiin psykososiaalisia tekijöitä, persoonallisuuspiirteitä ja liikunta- ja ruokailutottumuksia. Lisäksi mitattiin paino ja vyötärönympärys. Tulokset: (1) Pystyvyyden lisääntyminen ohjauksen aikana ennusti liikunnan lisääntymistä kolmen kuukauden ja vuoden ajalla sekä laihtumista vielä kolmen vuoden kohdalla. Liikunnan suunnittelun lisääminen oli yhteydessä lisääntyneeseen liikuntaan heti ohjauksen päätyttyä. Suunnitelmat terveellisten ruokailutottumusten ylläpidon varmistamiseksi auttoivat rasvan vähentämisessä vuoden seurannassa. (2) Naiset muodostivat miehiä enemmän liikuntaa koskevia toimintasuunnitelmia, mutta saivat lähipiiristään vähemmän tukea elämäntapamuutokseen. Liikunnan esteiden voittamista koskeva pystyvyys koheni hieman vähemmän matalasti koulutettujen joukossa. Näiden tekijöiden vaikutukset käyttäytymisen muutokseen olivat pääosin samanlaiset naisilla ja miehillä sekä eri koulutusryhmissä. (3) Persoonallisuudeltaan optimistiset eivät laihtuneet pessimistejä enempää. Toimintasuuntautuneisuus oli naisilla yhteydessä laihtumiseen. Ihmissuhdesuuntautuneet naiset hyötyivät eniten lähipiirin tuesta. Kolmen vuoden laihtumiseen vaikutti vain pystyvyyden vahvistuminen, eivät persoonallisuustekijät. Terveysammattilaisten tulisi keskittyä vahvistamaan elämäntapamuutokseen pyrkivän uskoa omaan pystyvyyteen sekä ohjaamaan konkreettisten toiminta- ja varmistussuunnitelmien tekoon. Näiden kohentaminen on yhtä hyödyllistä sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta. Optimismi pysyvänä yleisenä piirteenä ei vaikuta laihtumiseen, pikemminkin nimenomaan terveysseikkoihin liittyvä optimistinen pystyvyysuskomus. Lähipiirin vähempi tuki naisten elämäntapamuutospyrkimyksiä kohtaan saattaa johtua naisrooliin liittyvistä vaatimuksista, mutta toimintasuunnitelmien teko ja toimintasuuntautuneisuus edesauttavat omiin terveystavoitteisiin keskittymistä. Erityisesti ihmissuhde-suuntautuneet naiset saattaisivat hyötyä sosiaalista tukea aktivoivista interventioista. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-245-416-4 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011, Research 51/2011. 1798-0054 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiaalipsykologia fi
dc.title Psychosocial processes of health behaviour change in a lifestyle intervention : Influences of gender, socioeconomic status and personality en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Absetz, Pilvikki fi
dc.ths Uutela, Antti fi
dc.opn Sutton, Stephen fi
dc.type.dcmitype Text fi

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
psychoso.pdf 2.731MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot