Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ravinnon kasvinsuojeluainejäämät

Show full item record

Avaa tiedosto Vie RefWorksiin
Title: Ravinnon kasvinsuojeluainejäämät
Author: Laakso, Juha; Lavinto, Mikko; Rasikari, Heidi; Karlström, Ulla
Belongs to series: Eviran tutkimuksia 3/2010
ISSN: 1797-2981 (pdf)
ISBN: 978-952-225-079-7 (pdf)
Abstract: Kasvinsuojeluaineita käytetään elintarviketuotannossa kasvitautien ehkäisemiseen sekä kasvintuhoojien vaikutusten ajoittamiseen ja kasvun säätelyyn. Käytettyjen tehoaineiden riskinarviointi yksi kerrallaan on tuottanut tärkeää perustietoa, mutta se ei ole antanut selkeää kokonaiskuvaa kuluttajien altistumisesta. Tämän vuoksi asetelmaa tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti, ottaen kaikki elintarvikkeista havaitut tehoainejäämät mukaan arvioon kumulatiivisesti. Aikuisten lisäksi mukana on ensi kertaa myös lapsiryhmiä. Ensimmäistä kertaa Suomessa tarkastellaan sekä pitkäaikaista että akuuttia altistusta. Esitetty kumulatiivinen riskinarviointi perustuu vuosina 2002- 2008 kasvinsuojeluainejäämien valvonnassa yhteensä 10 565 elintarvikenäytteestä saatuihin tutkimustuloksiin. Lisäksi riskinarvioinnissa on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja DIPP-konsortion tuottamia aikuisten ja lasten ruoankulutustietoja (Finravinto 2007 ja DIPP-ravintotutkimukset). Ravinnon välittämälle tehoainejäämien altistukselle on tunnusomaista matala perustaso, jossa esiintyy lyhytaikaisia altistushuippuja. Kun ravinnon välittämä pitkäaikainen altistus kasvinsuojeluaineille on hyväksyttävällä tasolla, ei lyhytaikaisen altistuksen tilanne kaikilta osin ole yhtä hyvä. Kolmivuotiailla lapsilla todennäköisyys aRfD:n ylittymiselle on organofosfaattien ja karbamaattien osalta ollut suurempi kuin 0,1 % eli enemmän kuin yksi tuhannesta, mikä ei vielä vastaa tavoitteita. Ylitykset aiheutuvat tuontituotteista,koska niiden taustalla olevia karbamaatteja ja organofosfaatteja ei enää käytetä Suomessa. Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta tilannetta on aiheellista edelleen seurata.Växtskyddsmedel används i livsmedelsproduktionen för att förhindra växtsjukdomar och för att begränsa effekterna av skadegörare samt för reglering av tillväxten. Att man värderat risker av ett använt effektämne åt gången har producerat viktig grundinformation, men det har inte gett en klar helhetsbild av exponering av konsumenter. Därför granskades ärendet helhetsbetonat, så att alla i livsmedel framkomna rester av effektämnen kumulativt togs med i värderingen. För första gången var med också barngrupper utöver de vuxna. Likaså för första gången granskades i Finland både långvarig och akut exponering. Den framförda kumulativa riskvärderingen grundar sig på de forskningsresultat av 10 565 livsmedelsprov som erhållits vid övervakningen av västskyddsmedelsrester under åren 2002–2008. Dessutom har man i riskvärderingen använt de uppgifter om vuxnas och barns matkonsumtion som producerats av Institutet för hälsa och välfärd och DIPP-konsortiet (Finravinto 2007 och DIPP-näringsundersökningarna). Exponering för rester av effektämnen i kosten kännetecknas av en låg grundnivå med kortvariga exponeringstoppar. Även om långvarig exponering för växtskyddsmedel via kosten ligger på godkänd nivå, är läget för alla delar inte lika bra med kortvarig exponering. Sannolikheten för överskridande av aRfD har hos 3-åriga barn varit större än 0,1 %, dvs. fler än 1 av 1 000 när det gäller organofosfater och karbamater, vilket ännu inte motsvarar de mål som ställts. En positiv utveckling har skett, men det är skäl att vidare följa läget.Plant production products are used to prevent plant diseases, to restrict harmful organisms, and to regulate growth. The consumer risks of active substances are evaluated considering one substance at a time, which gives crucial information, but as such cannot give an overall picture of dietary exposure. The probability of dietary exposure was estimated by cumulative simulation methods. For the first time in Finland exposure estimation in acute setting and also among sensitive groups, such as young children, has been carried out. The cumulative risk assessment presented herein is based on research results gained in control of pesticides residues from a total of 10 565 foodstuff samples. Moreover, risk assessment has utilised data on food consumption of adults and children, produced by the National Institute for Health and Welfare and the DIPP Consortium (the National FINDIET 2007 Survey and DIPP Nutrition Studies). Dietary exposure to residues of plant protection products is characterized by a low chronic exposure level, on which higher acute exposure occasionally takes place. While chronic exposure to pesticide residues did not raise any concerns, the situation in acute exposure setting cannot be considered equally good. Carbamates and organophosphates resulted in aRfD exceedances among children and adults with a probability higher than 0,01%. While the probability of an aRfD exceedance in adult group in the past few years has decreased to acceptable levels, among three-year old children it has not. Although the most important underlying carbamates and organophosphates are not used in Finland any more, current situation does not in all respects fulfil the goals set for the level of protection. Therefore monitoring of sensitive subpopulations should be continued.
URI: http://hdl.handle.net/10138/24890
Date: 2011-02-16

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Eviran_tutkimuksia_3_2010.pdf 4.356Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account