Opinnäytetiivistelmät

Recent Submissions

  • Söderström, Sara (2015)
    Itämeren Ancylusjärveen kerrostuneissa sedimenteissä esiintyy rautamonosulfidiraitoja. Raitojen alkuperä on ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään, sillä muodostuakseen rautamonosulfidi tarvitsee sulfaattia, jota on makeassa vedessä yleisesti hyvin vähän. Tällä hetkellä onkin kiistanalaista, missä vaiheessa nämä raidat ovat syntyneet. Syntytavasta on esitetty kaksi eri teoriaa, joista ensimmäisen mukaan raidat olisivat syntyneet vasta murtovesivaiheessa, jolloin sulfaattirikki olisi bakteerien toiminnan seurauksena muuttunut rikkivedyksi ja diffundoitunut alla olevaan rautapitoiseen järvisedimenttiin. Tämä olisi johtanut rautamonosulfidin muodostumiseen suunnilleen samalle syvyydelle järvisedimentissä laajalla alueella. Toisen teorian mukaan jokin, esimerkiksi suolapulssi, olisi käynnistänyt rikkiä metabolisoivien mikrobimattojen voimakkaan kasvun jo Itämeren järvivaiheen aikana. Orgaaninen aines olisi ylläpitänyt mikrobitoimintaa hautautuneissa matoissa, johtaen lopulta niiden korvautumiseen rautamonosulfidilla. Tämä syntytapa olisi johtanut Fe-monosulfidin laikuittaiseen esiintymiseen järvisedimentissä. Tämä tutkimus perustuu kolmeen läntiseltä Suomenlahdelta kairattuun sedimenttinäytesarjaan. Sarjoja tutkittiin sekä visuaalisesti että näytesarjoista otettujen röntgenkuvien avulla. Näytesarjat korreloitiin toisiinsa hehkutushäviö- ja suskeptibiliteettikäyrien avulla, jonka jälkeen Fe-monosulfidiraitojen jatkuvuutta näytesarjasta toiseen seurattiin. Näytteistä tehtiin myös pintahieet, joiden avulla tutkittiin rautasulfidimineraalien mineralogiaa sekä kiteytymisjärjestystä. Petrografisten tutkimusten perusteella rautamonosulfidiraidoissa esiintyy pääasiassa framboidista pyriittiä sekä euhedrisia pyriittikiteitä. Framboidinen pyriitti tarvitsee muodostuakseen rauta(II)sulfidista ja rikkivedystä voimakkaasti ylikylläisen liuoksen sekä avoimen huokostilan. Tästä johtuen on todennäköistä, että framboidinen pyriitti on kiteytynyt lähellä sedimentin pintaa, eli Itämeren järvivaiheen aikana ennen sedimentin tiivistymistä. Euhedrinen pyriitti puolestaan muodostui myöhemmässä vaiheessa diffuusion seurauksena. Myös näytesarjojen korrelointitulokset viittaavat tähän syntytapaan, sillä ainoastaan yksi rautamonosulfidiraita näyttäisi jatkuvan kaikissa kolmessa näytesarjassa.
  • Nikku, Antero (2015)
    Työssäni tarkastelen työoikeudellisen työsuhteen ja työttömyysturvalain mukaisen työsuhteen tunnusmerkistöjen eroja ja syitä näille eroille. Huomio kiinnitetään tällöin työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon edellyttämän työskentelyn selvittämiseen ja yrittäjätyön kriteerien tutkimiseen. Tutkimus on lainopillinen ja siinä selvitetään kysymystä oikeuskirjallisuuden, lainvalmisteluaineiston ja oikeuskäytännön valossa. Seurattu oikeuskäytäntö liittyy yhtäältä työsuhteen tunnusmerkkejä määrittävään yleisten tuomioistuinten ja työneuvoston ratkaisukäytäntöön ja toisaalta työttömyysturva-asioissa erityisesti vakuutusoikeuden ratkaisuihin. Työsuhteen tunnusmerkistö on työoikeudessa vakiintuneen tulkinnan mukaan työsopimuslaissa(TSL 1:1.1 §) säädetyn, työsopimuslain soveltamisalaa koskevan työsopimuksen tunnusmerkistön mukainen. Työsuhteen tunnusmerkistöä on perinteisen työoikeudellisen opin mukaisesti pidetty työoikeuden alalla yhtenäisenä. Työsuhteen selvittämistä on pidetty ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan määrittää sen henkilöpiirin raja, jotka pääsevät työoikeudellisen suojan piiriin. Työssäni tarkastelen tunnusmerkistöä erityisesti rajanvetona yritystoimintaan. Tällöin huomio kiinnittyy työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen (direktio-oikeus) ja tutkittavana on työskentelyn itsenäisyys tai epäitsenäisyys. Työttömyysturvalaissa on työsuhteen osalta viitattu työsopimuslain 1:1.1 §:n mukaiseen työsuhteen käsitteeseen, eikä siinä ole erillistä määritelmää työsuhteelle. Sen sijaan työttömyysturvalaissa on määritelmä yrittäjälle (TTL 1:6 §). Työttömyysturvalain mukainen yrittäjyys kytkeytyy yhtäältä velvollisuuteen vakuuttaa työskentelynsä yrittäjien eläkelakien mukaan ja toisaalta yrityksessä johtavassa asemassa työskentelyyn ja yrityksen omistajuuteen tai määräysvaltaan yrityksessä. Työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjyydellä on merkitystä ensiksi henkilön statuksen määrittelemiseksi ja toiseksi yrittäjätyön työllistävyyden selvittämiseksi. Tähän liittyy työskentelymäärä ja päätoimisuuden sekä sivutoimisuuden arviointi. Lisäksi selvitän palkkatyötä lähellä olevaa yritystoimintaa. Tämän perusteella arvioidan henkilön oikeus saada työttömyysturvaa yrittäjätyössä työllistymisen jälkeen. Lisäksi työsuhteisen työssäoloehdon täyttävän palkkatyön selvittämiseksi tutkitaan samoja direktio-tunnusmerkkejä, kuin työoikeudellisessa selvittelyssä ja lisäksi tutkitaan työskentelyn vakuutuksenalaisuuteen ja työaikaan liittyvät edellytykset.
  • Tarkkila, Liisa (2015)
    Tutkielman aiheena on tehokkuusperiaatteen ilmeneminen kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa ja erityisesti kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta koskevassa EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tehokkuusperiaate on Euroopan unionin (EU) yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan kansalliset menettely- ja prosessisäännöt eivät saa tehdä unionin oikeudessa oikeussubjekteille vahvistettujen oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi. EU-tuomioistuin on soveltanut tehokkuusperiaatetta lähes kaikille EU:n oikeuden aloille, mutta se on ilmennyt erityisesti sen kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Tehokkuusperiaate rajoittaa jäsenvaltioiden kansallista sääntely- ja päätäntävaltaa eli kansallista prosessiautonomiaa. Se asettaa ulkoisen hyväksyttävyyden rajat EU:n jäsenvaltioille, kun ne ratkaisevat kansallisten menettely- ja prosessisääntöjen nojalla EU-oikeuden alaan kuuluvia kanteita. Jos kansallinen säännös katsotaan tehokkuusperiaatteen vastaiseksi, se väistyy EU:n oikeuden tieltä. Tehokkuusperiaate on muuttunut historiallisesti, eikä sen merkitys ole aina yksiselitteinen. Tehokkuusperiaate myös sekoittuu EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä EU-oikeuden täyden tehokkuuden ja tehokkaan oikeussuojan vaatimusten kanssa. Sen tarkastelu ei ole siten aina helppoa, sillä ei välttämättä ole selkeää, mikä osa EU-tuomioistuimen ratkaisusta johtuu tehokkuusperiaatteesta itsestään ja milloin sitä sovelletaan yhdessä muiden EU-tuomioistuimen kehittäminen oikeusperiaatteiden kanssa. Tehokkuusperiaate rajoittaa kansallista prosessiautonomiaa, mutta tästä huolimatta se on luonteeltaan punnintanormi, eli sitä tulee sovel-taa yhdessä mahdollisesti asiaan soveltuvien muiden oikeusperiaatteiden kanssa. Sen soveltaminen tapahtuu nykymuodossaan tapauskohtaista harkintaa noudattaen. Kilpailuoikeuden yksityisoikeudellinen täytäntöönpano on vahvistanut asemaansa EU-tasolla viime vuosina. Tämä ilmenee EU-tuomioistuimen ratkaistavana olleista kasvavasta määrästä ennakkoratkaisupyyntöjä kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen liittyen, mutta myös joulukuussa 2014 virallisessa lehdessä julkaistusta ns. vahingonkorvausdirektiivistä. On katsottu, että kilpailuoikeudellisen vahingonkorvaussääntelyn harmonisointi on tarpeen, jotta kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen liittyviä on-gelmia saataisiin ratkaistua. Direktiivi osoittaa kuitenkin myös merkittäviä vahingonkorvauksen edellytyksiä takaisin kansallisen prosessiautonomian piiriin, joten tehokkuusperiaatteen tulkinnan rooli kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä on edelleen merkittävä. EU-tuomioistuin on soveltanut tehokkuusperiaatetta kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä sen ydinmerkityksen ilmaisuun nähden hyvin laajentavasti. Sen lisäksi, että aina ei ole yksiselitteistä, mikä johtuu tehokkuusperiaatteen tosiasiallisesta soveltamisesta yhdessä muiden oikeusperiaatteiden kanssa, tehokkuusperiaatteen laajentava käyttö ilmenee myös EU-tuomioistuimen tavasta perustella tehokkuusperiaatteella hyvin pitkälle ulottuvia kannanottoja jäsenvaltioiden kansallisiin prosessi- ja menettelysääntöihin. EU-tuomioistuimen tapa antaa hyvin kapea-alaisia ja tilannekohtaisia lausuntoja tehokkuusperiaatteen soveltamisesta ilman, että se antaisi laajempia tulkintaohjeita kansallisille tuomioistuimille, on ilmiönä ongelmallinen Vaikka tehokkuusperiaate on merkittävässä asemassa, kun kansalliset tuomioistuimet soveltavat EU:n oikeutta, tulee kansallisten tuomioistuinten kuitenkin huomioida myös muut asiaan soveltuvat oikeusperiaatteet. Tästä esimerkkinä on perusteettoman edun kielto, joka on myös EU-tuomioistuimen tunnustuma oikeusperiaate. Se ilmenee erityisesti EU-oikeudellista palautuskannetta koskevassa ennakkoratkaisukäytännössä. Ratkaisukäytännön perusteella voidaan todeta, että tehokkuusperiaate ei estä jäsenval-tioin tuomioistuinta ottamasta huomioon, että kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta vaativa kantaja ei saa korvauksen johdosta perusteetonta etua.
  • Schwanck, Inna (2015)
    Tutkielmani tarkoituksena on kirjoittaa esiin hahmoa, jota olen pitkään etsinyt eri kuvastoista. Näin tuon hetkellisen hahmon 1800-luvun Englannissa vaikuttaneen prerafaeliittiveljeskunnan maalauksissa, sekä 1990-luvun alkupuolella muotilehdet ja -mainokset vallanneen heroin chic -tyylin valokuvissa. Koska etsimästäni hahmosta on vaikea saada otetta, käytin sen esiin kirjoittamiseksi teoreettisena taustana psykoanalyytikko Julia Kristevan teoriaa abjektista. Abjekti määrittyy samalla tavalla hetkellisenä kuin etsimäni hahmo, jonka paikallistin katoavaisuuden ja häilyvyyden kautta nuoreen, teini-ikäiseen tyttöön. Hahmo vaikuttaa tulevan näkyväksi vain erilaisilla rajapinnoilla ja hahmottuvan väliaikaisuudessa, minkä vuoksi siitä on vaikea saada kiinni. Kahden kuvaston lukeminen rinnakkain mahdollistaa hahmon sisältämien ominaisuuksien esiin tuomisen eri näkökulmissa. Työni rakentuu teemoille, joihin liitän yhden kuvaparin kuhunkin. Yhteensä käsittelen kuutta kuvaa. Tutkin ensimmäistä kuvaparia niiden ja niissä esiintyvien naisten saaman aikalaisvastaanoton kautta. Kriitikoiden käyttämä inhon sanasto määrittelee etsimäni hahmon abjektiksi. Tarkastelen myös suhteita ja rajoja kuvaajien ja heidän malliensa välillä, sekä mallien ja heidän esittämiensä hahmojen välillä. Seuraavissa kuvissa tutkin nuoruuteen ja hetkellisyyteen liittyvää iteriittoisuutta ja Kristevan kuvaavan symbolisen järjestyksen rajalla liikkuvaa teini-ikäistä tyttöä. Viimeisessä kuvaparissa paikallistan abjektin hahmon käsittelemieni kuvastojen usein anorektisina nähtyihin ruumiisiin. Yhdistän syömättömyyden ja tietoisen kieltäymyksen paastoamiseen ja uskonnolliseen abjektiin ja kirjoitan sen ilmentäjänä 1500-luvulla eläneestä pyhimyksestä Avilan Teresasta. Kuvastoissa esiintyvät mallit ja heidän kuvaajansa tuntuvat tahtovan jäädä nuoruuteen ja sen mahdollistamaan unien ja tarujen maailmaan. Kun he kasvavat aikuisiksi, joutuvat he kohtaamaan kulttuurisen, symbolisen järjestyksen, jolloin ainoa mahdollisuus abjektin säilyttämiselle on asettua tietoisesti kulttuurin ulkopuolelle. Aikaisemmin eteerisinä näyttäytyvät hahmot muuttuvat noidiksi ja meduusoiksi sekä kuvaajansa ja katsojansa ahmaiseviksi vampyyreiksi. Vaikka en ota lähtökohdakseni hahmoni muodostavaa kulttuuria, kulkevat ajat aiheeni mukana. Abjekti hahmo muotoutuu sen piiristään poistavan kulttuurin ja järjestyksen kautta, sen sääntöjen takaa löytyvänä. Työni löysi oikeutuksensa, kun huomasin etsimäni hahmon tulleen uudelleen näkyväiseksi, elokuvissa, valokuvissa ja maalauksissa, mutta ennen kaikkea nuorten tyttöjen itsensä raottaessa häilyväistä maailmaansa Internetissä, kuvaamalla itseään ja toisiaan.
  • Lahtinen, Aki (2015)
    Fuusioreaktiossa kaksi kevyttä ydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi ytimeksi ja samalla vapautuu energiaa. Fuusioreaktio tarvitsee tapahtuakseen hyvin korkean lämpötilan, minkä seurauksena aine on olomuodoltaan plasmaa. Esimerkiksi fuusioreaktoreissa käytettäväksi suunniteltu vedyn isotooppien deuteriumin ja tritiumin välinen reaktio vaatii tapahtuakseen plasman kuumentamista yli 100 miljoonan kelvinin lämpötiloihin. Tutkituin fuusioreaktorimalli on tokamak, jossa kuumaa plasmaa hallitaan toruksen muotoisessa kammiossa voimakkaiden magneettikenttien avulla. Plasmaa koossapitävästä magneettikentästä huolimatta plasmasta karkaa hiukkasia, jotka lopulta osuvat kammion pinnoille. Yksi tapa kammion pintoihin kohdistuvan lämpö- ja hiukkasvuon pienentämiseksi on suihkuttaa kammioon epäpuhtausatomeja tai -molekyylejä jäähdyttämään reunaplasmaa. Typpi on osoittautunut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi tähän tehtävään. Typen kulkeutuminen ja kertyminen reaktorikammion sisällä vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia. Typen harvinainen isotooppi 15N tarjoaa mahdollisuuden tutkia näitä kysymyksiä. Tyypillisesti tämä tehdään merkkiainekokeiden avulla, jolloin reaktorikammioon suihkutetaan valittua merkkiainetta tunnetuissa olosuhteissa ja kokeen jälkeen selvitetään merkkiaineen jakauma reaktorikammion pinnoilla. Tässä työssä keskityttiin seinätiiliin, jotka on irrotettu ASDEX Upgrade -fuusioreaktorista (AUG) vuosien 2010-2011 koekampanjan jälkeen. Kyseisen koekampanjan lopussa suoritettiin 15N-merkkiainekoe. Työssä tutkittiin tiilistä porattujen näytteiden 15N-pitoisuuksia lentoaika-rekyylianalyysilla (Time Of Flight Elastic Recoil Detection Analysis, TOF-ERDA), ydinreaktioanalyysilla (Nuclear Reaction Analysis, NRA) ja sekundääri-ionimassaspektrometrialla (Secondary Ion Mass Spectrometry, SIMS). Vertailun vuoksi tutkittiin myös 15N:llä implantoituja testinäytteitä. Tutkielman alkuosassa esitellään lyhyesti tokamak-fuusioreaktorin toimintaa, plasman vuorovaikutusta reaktorin seinämän kanssa, typen käyttöä fuusioreaktoreissa, merkkiainekokeita sekä käytetyt mittausmenetelmät. Tutkielma loppuosa keskittyy suoritettuihin mittauksiin, niiden analyysiin ja tuloksiin sekä johtopäätöksiin. Tulosten perusteella mittausmenetelmien välillä on merkittäviä eroja AUG-näytteiden kohdalla, kun taas implantoiduille näytteille erot menetelmien välillä ovat pienet. Erot johtuvat todennäköisesti AUG-näytteiden epätasaisesta pintarakenteesta, minkä seurauksena typen jakauma näytteiden pintakerroksissa vaihtelee. TOF-ERDA:lla tutkittiin näytteistä mahdollisimman sileää pintaa luotettavan analyysin onnistumiseksi. NRA-mittauksissa protonisuihku kohdistui näytteen keskelle suuremmalle pinta-alalle. Suureen alueeseen sisältyy myös karkeampia kohtia, joihin merkkiaineen kertyminen on sileää pintaa suurempaa. Tämän seurauksena NRA:lla saadaan selvästi suurempia tuloksia 15N:n pintatiheydelle kuin TOF-ERDA:lla. Kvadrupolimassaspektrometrissa ilmenneiden ongelmien vuoksi SIMS-mittauksia suoritettiin vain yksi, minkä vuoksi optimaalisten asetusten löytäminen 15N:n mittaamiseen SIMS:llä vaatii vielä lisätutkimuksia.
  • Forsell, Marianne (2015)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee pallogeometriaa. Pallogeometria on yksi epäeuklidisista geometrioista, sillä se ei noudata jokaista viittä Eukleideen postulaattia, joihin tasogeometria tuloksineen perustuu. Työn alkupuolella käsitellään tarkemmin paralleelipostulaattia, joka on erottava tekijä euklidisen ja epäeuklidisen geometrian välillä. Pallogeometrian osuus aloitetaan pallon määritelmällä, josta siirrytään isoympyrän määritelmään. Isoympyrän käsite on hyvin oleellinen tässä tutkielmassa esitettyjen lauseiden ja tulosten kannalta. Tutkielmassa esitellään lisäksi pallokolmion, napakolmion ja pallokulman määritelmät. Pallokolmion sivut muodostuvat isoympyrän kaarista ja pallokulmankin käsite liittyy hyvin läheisesti isoympyrään. Pallokulman suuruus voidaan nimittäin laskea isoympyrän kaaren pituutena. Tutkielmassa esitellään myös kolmioepäyhtälö pallokolmioille sekä hieman yllättäväkin tulos siitä, että pallokolmion kulmien summa ei ole vakio. Se on suurempi kuin tasokolmion kulmien summa, mutta pienempi kuin 540 asetta. Tämän tutkielman lopussa käsitellään pallokolmioiden yhdenmuotoisuuslauseita. Tasokolmion yhdenmuotoisuuslauseet ovat yleistettävissä pallokolmioille, mutta pallokolmioille on olemassa myös yhdenmuotoisuuslause, joka ei päde tasogeometrian kolmioille. Kyseinen lause esitellään ja todistetaan tässä tutkielmassa. Lisäksi tutkitaan peilauksen aiheuttamaa eroavaisuutta tasogeometrian ja pallogeometrian yhdenmuotoisuudessa. Tutkielman viimeisenä aiheena esitellään pallokolmion pinta-alan määritelmä sekä tarkastellaan isoympyröiden ja pallon halkaisijan rajoittamaa pallokappaletta – lunea.
  • Ainasoja, Laura (2014)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hengellisen musiikin merkitystä ikääntyneelle. Eritellymmin kohderyhmänä ovat helsinkiläisissä yksityisissä palvelutaloissa asuvat ikääntyneet. Tutkimuksen taustassa kerrotaan uskonnosta ja musiikista yhdessä, sekä musiikista ja hengellisestä musiikista ikääntyneelle. Molempia aiheita on käsitelty kirjallisuudessa vielä melko vähän, tutkimuksista puhumattakaan. Tutkimusaineistona on neljä ryhmähaastattelua, joista kuhunkin ryhmähaastatteluun osallistui viisi ikääntynyttä. Tutkimusaineistoni koostuu siis yhteensä 20 ikääntyneen haastatteluista. Palvelutalot, joissa tein ryhmähaastattelut olivat Palvelutalo Kukkasrahasto, Saga Munkkiniemi Dosentinpuisto, Vuosaaren Helander-koti ja Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkan kevythoivayksikkö. Tutkimukseen osallistuneiden ikääntyneiden kokemuksia ja näkemyksiä selvitettiin haastattelukysymysten avulla. Valitsin etukäteen kolme kuuntelunäytettä, jotka soitin cd-soittimelta haastateltaville. Haastattelukysymykset käsittelivät kustakin kuuntelunäytteestä herännyttä välitöntä sanottavaa tai kerrottavaa, kuuntelunäytteen herättämiä muistoja tai tunteita, kuuntelunäytteen sanoitusta, musiikkia, hoitavuutta, jotain mitä haastateltavat halusivat vielä kertoa kuuntelunäytteestä, sekä haastatelluille merkityksellistä hengellistä musiikkia ja sen syitä. Tutkimusmenetelmä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastatteluaineistosta luokiteltiin ryhmiä, ja ilmeni samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Ryhmistä luotiin aihekategorioita, joita yhdistelemällä syntyi tutkimuksen pääkategoriat. Aineistosta nousi tutkimustuloksina etenkin uskontokasvatuksen ja musiikkiterapian aiheita. Se, oliko hengellinen musiikki haastatelluille merkityksellistä, riippui kuuntelunäytteistäni ja yksilöistä. Silti hengellinen musiikki koettiin merkitykselliseksi silloin, kun se miellytti haastateltavia. Lähes kaikki haastateltavat kokivat etenkin virret merkitykselliseksi hengelliseksi musiikiksi. Toisaalta heräsi myös keskustelua siitä, mikä oikeastaan voi olla hengellistä musiikkia. Kiinnostuskohteenani olikin myös sen tarkastelu, mikä on nykyajan helsinkiläisissä yksityisissä palvelutaloissa asuvien ikääntyneiden suhde hengelliseen musiikkiin. Merkitykselliseen hengelliseen musiikkiin yhdistettiin musiikkiterapeuttisina ominaisuuksina musiikkimieltymykset, muistot, tunteet ja hoitavuus. Uskontokasvatuksellisia ominaispiirteitä olivat puolestaan sanoma, muistot, tunteet ja hoitavuus.
  • Aho, Outi (2014)
    Objectives. University students learn discipline specific skills and knowledge during their studies, and at the same time they also develop many generic skills for their future working life. Therefore there are needed to theoretical understanding and studies about students’ quality of learning, development of generic skills and study success. The research questions of this study were based on this kind of theoretical framework. The aim is to explore the university students' approaches to learning and their experiences of development of generic skills during their university studies. In addition, aim is to explore the relationship between approaches to learning and study success. Furthermore, this study examines whether the study success is explained by two items: experiences of approaches to learning and generic skills. Methods. The data was collected through an electronic questionnaire at the University of Helsinki. It is a part of a wide studying and working life questionnaire, which has developed and often used at the University of Helsinki. A total of 561 university students from different faculties, who had rescently received their masters' degree, participated in the study. The research methods were an independent samples t-test, one-way ANOVA and linear regression analysis. Results and conclusions. According to the results, the students achieved high scores both on deep approach to learning and on organized studying but lower scores on surface approach. Furthermore, the deep approach is connected both with organized studying and good study success. Students who had received a high grade in their master’s thesis had, in average, a deeper approach to learning. The deep approach to learning seems to promote success in university studies. It had a positive correlation also with the experiences of generic skills. In addition, the only predictor to study success was students’ ability to analyze and categorize knowledge. The results confirm that university studies can meet the demands of both the scientific knowledge and learning as well as the working life. The future challenge will still be to analyze generic skills and to take those skills into consideration when developing higher education.
  • Nevalainen, Nina Bettina (2014)
    The objective of this thesis is to study practices of learning and development from the perspective of school visits. In particular I am interested how teachers learn during the visit and how they present their practices to the colleagues. Theoretical background for this study is comparative learning, method of benchmarking as well as change of school administration in Finland from centralized method to decentralized and trust-based. Changes in school administration have released teachers to develop, design and implement their own practices. With benchmarking and comparative learning it is possible to pick up others good practices and to develop their own practices by comparing. The data of this study consist of two school representatives’ interviews, the material received from the schools and observation notes. I also interviewed one head of education that is responsible for teacher’s continuing education. Two schools are selected as they have developed practices that have attracted interest and invite visitors. For support for interview material and to understand the approaches of the schools I also visited there one day to observe. The data is analyzed by content analysis which allows that the material could be to look for a school requests a phenomenon describing the factors, practices they have built as well as their transit through learning. New practices arise from a desire to develop. Interaction, openness and sharing of information enable that their own practices can be developed in collaboration with colleagues. School visits provide the mirror to help the development as the discussion and seeing the other activity by means of its own operations to reflect on and develop better. Comparative learning acts as an effective development and learning tool.
  • Harju, Miija (2015)
    Tässä tutkielmassa käsitellään kuution kahdentaminen ja kulman kolmijako, jotka ovat geometrian konstruktio-ongelmia. Kuution kahdentamisessa tulee muodostaa kuutio, jonka tilavuus on kaksinkertainen annettuun kuutioon verrattuna. Kulman kolmijaossa tulee mielivaltainen kulma jakaa kolmeen yhtä suureen osaan. Molemmat ongelmat ovat osoittautuneet mahdottomiksi harpin ja viivaimen avulla. Jos kuitenkin sallitaan käyttää muita matemaattisesti tarkkoja välineitä ongelmat saadaan ratkaistua. Kuution kahdentamisen ja kulman kolmijaon tutkimisessa lähdetään liikkeelle geometrisen konstruoinnin sääntöjen määrittelemisestä. Toisessa luvussa käydään läpi yksityiskohtaisesti perustuloksia harpin ja viivaimen käytöstä. Näiden tulosten avulla määritellään peruskonstruktiot ja luvun konstruoituvuus. Koska tutkittavien ongelmien mahdottomuuden osoittaminen vaatii algebran kuntateorian tuloksia, määritellään kolmannessa luvussa geometrisen konstruktion tuloksia algebran näkökulmasta. Näiden avulla saadaan määriteltyä välttämätön ja riittävä ehto luvun konstruoitumiselle. Neljäs luku käsittelee työn oleellisimmat tulokset eli todistukset kuution kahdentamisen ja kulman kolmijaon mahdottomuuteen. Ennen todistuksia käydään läpi tärkeimmät kohdat historiasta antiikin Kreikan ajalta 1800–luvulle, jolloin ongelmat saatiin osoitettua mahdottomiksi. Lisäksi historiaosuudessa käsitellään seuraavassa luvussa esiteltävien laajennettujen konstruktioiden historiaa. Kuution kahdentamisen mahdottomuuden todistuksessa osoitetaan, ettei lukua kuutiojuuri 2 voida konstruoida. Mielivaltaisen kulman kolmijaon mahdottomuuden osoittamiseksi riittää löytää yksi kulma, jota ei voida kolmijakaa. Tässä tapauksessa tutkimme 60° kulmaa, jolloin konstruoituvaksi luvuksi muodostuu cos(20°). Viimeinen luku käsittelee laajennettuja konstruktioita, joissa sallitaan perinteisten harpin ja viivaimen lisäksi muiden välineiden ja menetelmien käyttö. Luvussa esitellään useita konstruktioita, joissa käydään läpi niiden käyttö konstruktio-ongelmissa ja todistukset niiden toimivuudesta. Luultavasti kaikkein klassisin menetelmä on neusis-konstruktio, jossa viivaimeen voidaan tehdä merkintöjä. Muut esiteltävät konstruktiot ovat merkittäviä niiden historian tai konstruktioiden yksinkertaisuuden takia.
  • Sjöblom, Sofia (2015)
    För att öka elevers välmående i skolan och för att höja elevernas socioemotionella kompetens har program i social och emotionell färdighetsträning (SET) utarbetats. SET har visats inverka positivt på elevers sociala, personliga och akademiska utveckling genom att minska problembeteende, öka positiv socialanpassning, förstärka positiva attityder till sig själv, andra och skolan samt förbättra akademiska prestationer. För att veta ifall ett enskilt SET-program är ändamålsenligt att använda krävs det att effekten utvärderas. Syftet med denna pro gradu–avhandling var att utvärdera Barnavårdsföreningens program Vi i klassen (VIK), som här definierades som ett SET-program. Programmets effekt har inte tidigare undersökts. Den övergripande forskningsfrågan var: uppnår VIK-programmet de mål som ställts för programmet; har programmet en önskad effekt på elevernas välmående i klassen? Välmående i skolan byggs upp av både faktorer i omgivningen och elevernas personliga resurser. Välmående undersöktes i denna avhandling på både klassrums- och elevnivå. Klassen som omgivning mättes med variabeln klassrumsklimat och elvernas personliga resurser mättes med variablerna social kompetens och självkänsla. Undersökningen var en kvantitativ interventionsstudie; en enkätstudie med longitudinell undersökningsdesign. Materialet samlades in i fem svenskspråkiga lågstadieskolor i Nyland. I undersökningen deltog 163 elever från årskurs 5 och 6 samt nio lärare. Frågeformulären fylldes i både av test- och kontrollklasser före och efter VIK-programmet. Materialet analyserades i huvudsak med t-test för beroende grupper och variansanalys med upprepad mätning (ANOVA). Analyserna av frågorna med fasta svarsalternativ visade inte att VIK-programmet skulle ha vare sig en positiv eller en negativ effekt på elevernas egen bedömning av vare sig klassrumsklimatet eller sin sociala kompetens och självkänsla i jämförelse med kontrollgruppen. Enligt lärarnas bedömning hade elevernas sociala och emotionella uttrycksfullhet förbättrats av VIK. I elevernas öppna svar framkom att 61 % av eleverna som deltagit i VIK tyckte att något förändrats i klassen under programmets gång. Motsvarande procent i kontrollklasserna var 24 %. Detta tyder på att VIK har någonslags effekt på eleverna och klassen men att denna effekt inte syntes i frågorna med fasta svarsalternativ. Resultaten diskuterades i relation till SET-studier utförda av bland annat Durlak m.fl. (2011), Kimber m.fl. (2008), Payton m.fl. (2008) och Rivers m.fl. (2013).
  • Hämäläinen, Eva-Julia (2015)
    Globalisaatio ja kansainvälisen muuttoliikkeen räjähdysmäinen kasvu ovat haastaneet perinteisen maailmankuvamme ja käsityksemme itsenäisistä valtioista. Maahanmuuttoa koskevassa poliittisessa filosofiassa on enenevässä määrin ryhdytty tarkastelemaan kriittisesti valtiosuvereniteettia. Samalla on kyseenalaistettu valtion oikeus rajakontrolliin, maahanmuuton estämiseen ja maahanmuuton kriteerien omaehtoiseen asettamiseen. Rajakontrollin katsotaan usein olevan ristiriidassa liberaalien arvojen ja ihmisoikeuksien kanssa. Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Christopher Heath Wellmanin valtion rajakontrollia puolustavaa argumenttia. Wellman pyrkii ratkaisemaan valtiosuvereniteetin, ihmisoikeuksien ja rajakontrollin välisen jännitteen yhdistämällä liberaalin ajatuksen yksilön moraalisesta arvosta antiliberaaliin ajatukseen kollektiivisesta oikeudesta itsemääräämiseen. Hänen argumenttinsa rakentuu kolmesta premissistä: 1) valtiolla on oikeus itsemääräämiseen, 2) itsemääräämisoikeuteen sisältyy yhdistymisvapaus ja 3) yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus olla yhdistymättä. Näistä kolmesta premissistä Wellman päättelee, että valtioilla on halutessaan oikeus evätä maahanpääsy kaikilta maahan pyrkiviltä yksilöiltä. Wellmanin johtopäätös on radikaali ja jyrkkä. Sen mukaan valtioilla olisi oikeus sulkea ovensa myös kaikkein heikommassa asemassa olevilta pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta. Tutkielmassa käsitellään Wellmanin argumentin premissejä ja johtopäätöstä kriittisesti. Työ etenee Wellmanin argumentin mukaisesti tarkastellen ensin hänen käsitystään valtion itsemääräämisoikeudesta. Argumentti sitoo kollektiivisen itsemääräämisoikeuden poliittiseen legitimiteettiin ja ryhmän kykyyn suojella ihmisoikeuksia. Liberalismin sitoutuminen arvoindividualismiin ja yksilön oikeuksiin asettaa Wellmanin näkemykselle haasteita. Työssä esitetään, ettei Wellman pysty näitä haasteita täysin ratkaisemaan. Tämän jälkeen tarkastellaan argumentin toista ja kolmatta premissiä yhdistymisvapaudesta ja sen ulossulkevasta ulottuvuudesta. Luvussa tarkastellaan kriittisesti Wellmanin näkemystä yhdistymisvapaudesta ja valtiosta yhdistymisvapauden oikeudenhaltijana. Lisäksi esitetään kaksi Wellmanin jyrkän johtopäätöksen haastavaa esimerkkiä kilpailevista oikeuksista. Näistä ensimmäiseen Wellman pyrkii antamaan ratkaisuehdotuksen. Toinen esimerkki osoittaa, että argumentti asettaa poliittisen yhteisön vähemmistön enemmistön tyrannian alle. Viimeisessä varsinaisessa luvussa tutkielman näkökulma vaihdetaan Wellmanin argumentin sisäisestä tarkastelusta valtion alueellisten oikeuksien tarkasteluun. Näkökulmanvaihdos osoittaa, miksi Wellman tarvitsee argumenttiinsa sen eri osat ja lisäulottuvuudet. Luvussa esitetään, että yhdistymisvapaus ei ole vastaus maahanmuutto- ja rajakontrollikysymykseen. Tämän takia Wellman joutuu antamaan itsemääräämisoikeudelle lisäulottuvuuden. Luvun lopussa osoitetaan, että tämä lisäulottuvuus tuo näkemykseen kommunitaristisia haasteita, joista Wellman on pyrkinyt irrottautumaan. Lisäksi näkemys perustuu konsekventalistisiin huolenaiheisiin eikä Wellmanin kannattamaan deontologiseen käsitykseen valtion itsemääräämisoikeudesta. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, ettei Wellmanin kollektiiviseen itsemääräämisoikeuteen ja yhdistymisvapauteen perustuva argumentti tarjoa oikeutusta valtion oikeudelle kontrolloida rajojaan. Argumentti kaipaa tuekseen perustelun itsemääräämisoikeuden lisäulottuvuuden hyväksymiselle.
  • Väänänen, Lauri (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimuskohteena ovat vuoden 2011 eduskuntavaaliehdokkaiden kannanotot homo- ja lesbopareille myönnettävään perheen ulkoiseen adoptio-oikeuteen. Ehdokkaiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä tarkastellaan sukupolvi- ja puoluenäkökulmasta. Lisäksi ehdokkaiden kommenteista nostetaan esille niitä teemoja, jotka ilmenevät ehdokkaiden perustellessa mielipiteitään. Teemojen ohella selvitetään millaisia ihanteita perheestä ehdokkaiden mielipiteisiin sisältyy. Tutkielman viitekehys tulee kriittisestä perhetutkimuksesta. Aineistona tutkielmassa on käytetty Helsingin Sanomien vuoden 2011 eduskuntavaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kantoja ja niiden perusteluita kysymykseen: ”Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?”. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysillä. Lisäksi analyysimenetelmänä on hyödynnetty ristiintaulukointia. Tutkielma osoittaa, että puoluevalinnalla ja sukupolvella on merkitystä suhtautumisella homo- ja lesboparien oikeuteen perheen ulkoiseen adoptioon. Nuorimmat sukupolvet ovat suhtautumisessaan myönteisempiä kuin vanhemmat sukupolvet. Puolueiden kohdalla sukupolvien väliset erot eivät kuitenkaan kaikissa puolueissa ole selkeitä. Kommenteissa esille nousevia teemoja ovat: adoptio-oikeuden myöntäminen, lapsen asema adoptiossa, sekä homo- ja lesboparien kyky toimia vanhempina. Keskeiseksi tekijäksi kannanottojen muodostumisessa nousee suhtautuminen heteroseksuaaliseen ydinperheeseen. Ehdokkaiden perheihanteet noudattavat pitkälti kahtiajakoa heteroseksuaalisen ydinperheen ihanteen ja monimuotoisen perheen ihanteen välillä. Ensimmäinen ihanteista ilmenee muun muassa korostamalla lapsen tarvetta isään ja äitiin, sekä homo- tai lesboparin vanhemmuuden pitämisenä luonnottomana. Monimuotoisen perheen ihanne puolestaan näkyy korostamalla hyvän vanhemmuuden ominaisuuksina kykyä rakkauteen ja huolenpitoon, eikä sukupuolella katsota olevan merkitystä. Näiden kahden perheihanteen väliin jää monimuotoisuuden hyväksyvä perheen ihanne, jossa korostetaan myös vanhempien kykyä rakkauteen ja huolenpitoon, mutta nähdään ensisijaisesti lapselle parhaana perheenä heteroseksuaalinen ydinperhe.
  • Tanner, Niina (2015)
    Abstrakti Kontrollin kokemuksen merkityksellisyys niin ihmisen fyysiselle kuin psyykkisellekin hyvinvoinnille on tullut selvästi esiin vuosien saatossa tehdyissä psykologisissa ja sosiologisissa tutkimuksissa (Skinner, 1996). Ongelmaksi kontrollin käsitteitä koskevalla tutkimuskentällä on kuitenkin muodostunut kontrolliin liittyvien käsitteiden moninaisuus ja epäyhtenäisyys, mikä näkyy esimerkiksi käsitteiden suoranaisena ristiriitaisuutena ja päällekkäisyytenä. (Mt.) Yksi keskeinen käsitteellistä sekaannusta aiheuttanut kontrollin käsite liittyy Julian Rotterin sosiaalisen oppimisen teoriansa yhteydessä esittelemään kontrolliodotuksen käsitteeseen. Kontrolliodotuksen käsitteellä Rotter (1966) viittaa yksilön uskomuksiin kontrollin sijainnista, toisin sanoen siihen, kokeeko yksilö että kontrolli riippuu sisäisistä vai ulkoisista tekijöistä. Epäselväksi on kuitenkin osoittautunut, johtaako usko sisäiseen kontrolliin ulkoisen kontrollin vähenemiseen (=unilokaalisuus), kuten Rotter (1966) on esittänyt vai muodostavatko sisäinen ja ulkoinen kontrolli erilliset dimensiot (=bilokaalisuus), kuten esimerkiksi Wong ja Sproule (1984) sekä Vesala (1991) ovat esittäneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa kontrollin käsitteiden välisistä suhteista etenkin suhteessa kontrolliodotuksesta käytävään dimensionaalisuus-keskusteluun. Tarkemmin ottaen pyrkimyksenä oli selvittää sitä, millainen rooli sisäisellä ja ulkoisella kontrolliodotuksella on suhteessa henkilökohtaiseen kontrolliin ja pystyvyyden tunteeseen suomalaisessa pienyrittäjyyskontekstissa. Tutkimusaineistona toimi ”Muuttuva ja menestyvä monialainen maatila 2000-2013”-hankkeen yhteydessä maaseudun pienyrittäjiltä vuonna 2001 kerätty valtakunnallinen postikyselyaineisto (N = 1093). Aineiston analyysi suoritettiin monimuuttujamenetelmillä SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Sekä regressioanalyysi että varianssianalyysi osoittivat, ettei bilokaalisuus, etenkään vuorovaikutuskontrollin muodossa mitattuna näyttänyt vähentävän pystyvyyden tunnetta tai henkilökohtaisen kontrollin kokemusta. Tutkimus antoi selvää näyttöä sosiaalisen kontekstin huomioon ottamisen tärkeydestä yrittäjyyskontekstissa sekä todisti, että bilokaalisuus-olettama on vakavasti otettava vaihtoehto unilokaalisuus-olettamalle. Avainsanat: kontrolliodotus, henkilökohtainen kontrolli, pystyvyyden tunne, pienyrittäjyys
  • Hohenthal, Michael (2015)
    In most countries there is today more than ever an ongoing discussion about public debt. The purpose of this paper is to highlight the effects of public debt on exercising fiscal policy and the consequences of public debt for the society. As a base this paper first deals with a situation where individuals of one generation live for two periods. A framework for that is developed. This framework is then extended to four multi-period versions. I first extend the framework to one with overlapping generations and inter-generational transfers of wealth. This extension is then modified to take into account transaction costs of the collection of taxes. Next I take into account the distortion effects of the taxation. Then I deal with the pricing of public debt and the final extension describes what is required for a fiscal policy to be considered sustainable. The basic framework shows that with public expenses being kept constant, periodic changes in taxes do not affect the wealth and the consumption of individuals. However, their savings will change in order to balance the variation in taxes. The extension with overlapping-generations implies that if the wealth transfer is positive, changes in public debt will have no effect on the consumption and the net wealth of the individual. If the transfer is zero, there will be an effect, just as in the case with transaction costs connected to the tax collection. It turns out that with distortionary taxation the optimal taxation policy is to keep the periodic tax burden constant. I then show that future budget surpluses are needed to finance public debt and that knowledge of the past affects the present budget surplus and the evaluation of the present public debt. Finally I prove that limiting the public debt to the present value of future increases of the real GNP is a sustainable fiscal path. With perfect capital and labour markets, public debt does not have an impact on the wealth of the society and its individuals. However, in reality the capital and the labour markets are not perfect and there are different transaction costs and negative effects of taxation. Under these circumstances, increased public debt clearly negatively impacts the net wealth. Public debt also creates fiscal requirements on the economic development of the society. The amount of public debt can equal the present value of all future budget surpluses, but cannot exceed the discounted future increases of the real GNP.