Recent Submissions

  • Lähteenmäki, Tanja (2016)
    Suomen ensimmäinen kuparikaivos, Orijärven kaivos, joka sijaitsee Kiskon alueella Varsinais-Suomessa Salon seutukunnassa. Sulfidimalmeja (Cu, Pb ja Zn) hyödyntänyt kaivos toimi vuosina 1757–1956. Kaivos suljettiin tekemättä sen kaivosalueelle minkäänlaista varsinaista jälkihoitoa. Läheisen Orijärven sedimenteistä on aikaisemmin tehty raskasmetalli- ja piileväanalyysejä, joiden tulokset yltävät vuoteen 2000 asti. Aikaisemmat tutkimukset paljastavat Orijärvenkaivokselta peräisin olevan happaman kaivosvaluman vaikuttaneen haitallisesti Orijärveen kaivostoiminnan aikana ja etenkin sen jälkeen. Kielteisistä ympäristövaikutuksista huolimatta kaivosalueelle ei ole vieläkään tehty jälkihoitosuunnitelmaa tai merkittäviä kunnostustoimenpiteitä. Tutkimuksessa selvitettiin Orijärven kaivoksen rikastushiekka-alueen tämän hetkinen vaikutus Orijärveen ja sen piilevä yhdyskuntiin, kaivoksen historiallisten toimintojen fyysinen sijoittuminen, kaivokselta tulevat kuormitusväylät ja esitellään kunnostustoimenpiteitä alueen jälkihoidoksi. Orijärvestä nostettiin syksyllä 2014 sedimenttinäyte, josta tarkasteltiin piilevien esiintyvyyttä vuosien 2000–2014 aikana piileväanalyysi avulla. Orijärven vedenlaadun tarkastelussa käytettiin lisäksi aiempia tutkimuksia ja Hertta-tietojärjestelmästä kerättyjä vedenlaatutietoja. Tutkimuksessa selvitettiin myös rikastushiekka-aluetta osittain rajaavien turpeella vuorattujen patojen toimivuutta. Kuormitusväylät selvitettiin aiempien tutkimuksien, purojen piileväanalyysien ja valuma-aluemallinnuksen avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat kaivoksen vaikuttavan edelleen haitallisesti Orijärveen. Vedenlaatutietojen ja piileväanalyysin perusteella Orijärven biologinen tila on huono. Orijärven piilevästössä ei ole havaittavissa elpymisen merkkejä ja veden raskasmetallipitoisuudet ovat korkeat. Kaivosalueelta virtaa Orijärveen kaksi kuormitusväylää. Toinen väylä kuljettaa saasteita pohjoiselta kaivosalueelta ja toinen rikastushiekka-alueelta. Rikastushiekka-aluetta osittain rajaavien patojen toimivuutta ei voitu todistaa aukottomasti. Rikastushiekka-alueen lopullisiksi kunnostustoimiksi suositellaan In situ -puhdistusmenetelmiä ja passiivisia vedenpuhdistusmenetelmiä. Kunnostustoimet tulee ulottaa koko kaivosalueelle Orijärveen ja lähiympäristöön kohdistuvan merkittävän ympäristövaikutuksen vuoksi.
  • Veira Canle, Daniel (2016)
    Propeller inspection is mandatory for the safe operation of aircraft. Non-contact damage evaluation on rotating structures requires dedicated measurement techniques. We report on a non-contacting stroboscopic technique that allows inspection of rotating aluminum propellers. To excite Lamb waves we used a Q-switched Nd:YAG laser in synchrony with data acquisition by a Laser Doppler Vibrometer. We detected, sized, and imaged a surface breaking notch on a sample rotating at 415 rpm. The technique showed potential for automatic non-contacting damage detection on rotating structures such as helicopter blades and turbines. The samples, manufactured at the Department of Physics of the University of Helsinki were aluminum blades 130 mm x 76.10 mm x 4 mm in size. One of them was used as a baseline while the other one had a surface breaking rectangular defect that was 5 mm x 10 mm x 2.4 mm in size, situated 35.10 mm from the center of the propeller. The propeller was rotated by a 12 V DC motor connected to a pulse width modulation circuit based on a 555 timer integrated circuit. To detect the movement of the rotating blade, a custom made optical gate was built by using common electronics such as blue LED, a LM311 comparator and a blue enhanced photodiode. All electronics were built in the Electronics Research Laboratory of the Department of Physics. Using C++ programming language we designed an algorithm for scanning the moving target. The code was implemented into an Arduino Mega 2560 microcontroller that was connected to a computer. The user operated the computer which controlled the microcontroller via a Labview program. Two types of scans of the samples were performed. In one type the TX scanned the blade from edge to center while the LDV pickup spot was stationary at the center. From this experiment we were able to determine the distance from the notch to the center of the blade and the length of the defect from time-of-flight measurements. The second type of scan was done by situating the LDV pickup point close to the center of the blade and the excitation point at the far side of it, close to the edge. This time we did not scan with the lasers but we divided the arc path that they follow into even steps. From this experiment we were able to determine the width of the notch as well as its depth based on time-of-flight analysis. The results agree with the expected values. Finally, by doing data selection of the delayed Lamb waves with Matlab R2015 and Blender 2.77a, we were able to do image reconstruction of the notch in a 3D model of the aluminum propeller.
  • Kurppa, Mona (2016)
    This thesis is a case study of the impact of urban planning on local air quality along a planned city boulevard in western Helsinki. The aim of this study is to analyse ventilation and dispersion of traffic-related air pollutants inside street canyons and courtyards in four alternative city block design versions. In particular, whether the format and variation of building height can improve air quality in future planned neighbourhoods and as such, help improve the decision-making process in city planning. The study employs a large-eddy simulation (LES) model PALM with embedded Lagrangian stochastic particle and canopy models to simulate transport of pollutants (air parcels) and the aerodynamic impact of street trees and a surrounding forest on pollutant transport. The embedded models are revised by the author to take into account the horizontal heterogeneity of the particle sources and plant canopy. Furthermore, three-dimensional two-way self-nesting is used for the first time in PALM in this study. High-resolution simulations are conducted over a real urban topography under two contrasting meteorological conditions with neutral and stable stratification and south-western and eastern wind direction, respectively. The comparison of the different boulevard-design versions is based on analysing the temporal mean particle concentrations, the turbulent vertical particle flux densities and the particle dilution rate. Differences in flux densities between the versions show a strong dependence on urban morphology whereas the advection-related dilution rate depends on the volume of unblocked streamwise street canyons. A suggestive ranking of the versions is performed based on the horizontal mean values of the analysis measures (separately for the boulevard, the other street canyons, the courtyards and the surroundings). Considering both meteorological conditions, the design version with variable building height and short canyons along the boulevard outperforms the other design versions based on the ranking. This is especially pronounced in stable conditions. Surprisingly, variability in building shape did not induce clear improvements in ventilation. This is the first high-resolution LES study conducted over a real urban topography applying sophisticated measures to assess pollutant dispersion and ventilation inside street canyons and courtyards.
  • Lampilahti, Janne (2016)
    Atmospheric new-particle formation (NPF) is an important source of climatically relevant aerosol particles. Observations show that local scale variation in the number concentration of freshly formed particles is common inside the boundary layer. This variation remains poorly understood. The aim of this study was for the first time ever to identify, characterize and explain the dominant local scale spatial variation in the number concentration of nucleation mode particles over a rural boreal forest region by analyzing airborne and sufrace-based measurements. The airborne measurements utilized an instrumented Zeppelin NT airship and a light Cessna 172 airplane. The measurement flights took place around the SMEAR II field station in Hyytiälä, Finland between the years 2013–2015. Number-size distributions and number concentrations of aerosol particles were measured down to nucleation mode sizes and the meteorological conditions were surveyed. The most important inhomogeneities, in terms of increase in the number concentration and commonness, were found to be long, less than 10 km wide, boundary layer deep regions of nucleation mode particles that were roughly aligned with the mean flow. These regions were named NPF streets. The number concentration within the NPF streets could increase between 2...10 fold compared to the surroundings. At least one NPF street was observed over the measurement area on at least 43 % of the NPF event days measured. On May 8, 2013 the particle growth rate in the NPF street and in the concurrent regional NPF event was similar (~2 nm/h). Particle growth inside the small measurement area indicates that the particles were forming simultaneously along the length of the NPF street. The NPF streets were found to be linked to horizontal roll vortices due to roll-enhanced NPF. However, only some (adjacent) rolls were able to enhance NPF signifigantly. Because of the large horizontal scale of roll vortex systems and NPF events, coupled with the relatively large increase in number concentration and commonness, the NPF streets might be an important source of aerosol particles over the boreal forest.
  • Dimitrova, Maria (2016)
    Ionic liquids are chemical compounds with low symmetry, which is manifested by the existence of the liquid phase below room temperature. A common class of ionic liquids is based on the imidazolium cation and an inorganic anion. The specific structure gives rise to some peculiar properties, including low vapour pressure, thermal and chemical stability, electrical conductivity, catalytic activity, and good solvation ability for both polar and non-polar compounds. The complex non-covalent interactions between the ions give rise to an internal structure with specific distribution of the polar and non-polar moieties. Of particular interest is the cage-like structure suggested by 129Xe NMR spectroscopy, and confirmed by molecular dynamics simulations, as small molecules or noble gas atoms can be embedded in these cavities. Computational studies on ionic liquids can be performed at different levels of theory using a multiscale approach. Molecular dynamics can give the distribution of ion pairs in the bulk structure. Density functional theory allows evaluations of the intermolecular interactions in small clusters. High-level ab initio methods are suitable for calculating thermodynamic properties and interaction energies. In this work, the ionic liquid 1-butyl-3-methylimidazolium chloride and its interactions with xenon have been investigated using density functional theory calculations. Studies on an isolated pair provided geometrical parameters, and revealed a favourable interaction with a xenon atom. The calculation on a system consisting of four ion pairs showed that the properties of ionic liquids have to be investigated on larger systems in order to avoid artificial interactions. A cluster consisting of 32 ion pairs was optimized at the PBEh-3c/def2-mSVP level of theory. The interaction energy with xenon was found to be 5.4 kcal/mol, which confirms the experimentally observed ability of imidazolium-based ionic liquids to dissolve the noble gas.
  • Mörsky, Saila (2016)
    Metateesireaktiossa muodostetaan katalyytin avulla uudet kaksoissidokset kahden kaksoissidoksen hiiliatomien välille. Katalyytin keskusatomina on siirtymäalkuaineista yleensä molybdeeni tai rutenium. Molybdeenikatalyytit ovat erittäin reaktiivisia, mutta herkkiä hapelle ja kosteudelle. Ruteniumkatalyyttejä voidaan käyttää veden, alkoholien, happojen tai ilman läsnä ollessa ja ne soveltuvat hyvin laajalle yhdistejoukolle, mutta eivät emäksisille yhdisteille. Yleisimmät heterosyklien muodostamisessa käytettävät reaktiotyypit ovat renkaansulkeva metateesi RCM, enyynimetateesi EM sekä renkaan uudelleenjärjestelymetateesi RRM, jossa tapahtuvat peräkkäin renkaanavaava metateesi ROM- ja RCM-rektiot. Metateesireaktio on termodynaamisesti kontrolloitu tasapainoreaktio. Sen kanssa kilpaileva reaktio on isomerisaatio. Metateesilla voidaan muodostaa ainakin happi-, typpi-, rikki-, fosfori-, boori- ja piiheterosyklejä. Lewisin emäkset eivät toimi käytettävien katalyyttien kanssa hyvin. Esimerkiksi amiinit reagoivat metateesissa huonosti, mutta niiden johdannaiset kuten amidit toimivat paremmin. Rikki puolestaan aiheuttaa helposti katalyyttimyrkytyksen, mutta sen johdannaiset kuten sulfonit, sulfonaatit, sulfonamidit sekä sulfamidit toimivat metateesireaktioissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana metateesi on yleistynyt orgaanisessa syntetiikassa menetelmänä valmistaa heterosyklisiä yhdisteitä. Tämän on mahdollistanut helposti käytettävien reaktiivisten katalyyttien kehitys. Nykyisin saatavilla olevat katalyytit eivät kuitenkaan vielä täytä kaikkia vaatimuksia ja tämä rajoittaa reaktion käyttöä.
  • Haara, Riikka-Mari (2016)
    Capillary electrophoresis is a great option for analyzing metabolomics compounds since the analytes are often charged. The technique is simple and cost-efficient but it is not the most popular equipment because it lacks high concentration sensitivity. Therefore, on-line concentration techniques have been developed for capillary electrophoresis. The aim of this thesis is to give an introduction to the most common on-line concentration methods in capillary electrophoresis, and to demonstrate a novel on-line concentration technique termed electroextraction. Until now, the research of on-line concentration techniques in capillary electrophoresis is mainly focused on methods based on field amplification, transient isotachophoresis, titration incorporated methods or sweeping, which are presented in the literature section. In a two-phase electroextraction, the electrodes are placed in an aqueous acceptor phase and in an organic donor phase, in which the analytes are dissolved. When the voltage is applied, the conductivity difference in the two phases cause high local field strength on organic phase leading to fast migration of the cationic analytes towards the cathode. As soon as the analytes cross the solvent interface, their migration speed decrease and they are concentrated at the phase boundary. In these experiments, a normal capillary electrophoresis analyzer was used with a hanging aqueous phase droplet at the tip of the capillary inlet. The experimental part was carried out at Leiden University, Division of Analytical BioSciences in the Netherlands. An electroextraction-capillary electrophoresis system was built for the analysis of biological acylcarnitine compounds. After the method parameters were assessed with ultraviolet detection, the method was coupled with mass spectrometric detection, and the selectivity and repeatability were briefly tested. Sensitivity was enhanced with the electroextraction procedure but the extraction factors were not satisfactory yet. Selectivity of electroextraction was discovered when the extraction of acylcarnitines was performed using different solvents. All parameters affecting the electroextraction procedure were not tested, and therefore the instability of the method was not completely understood. Thus, the method should be further investigated and optimized. In fact, all on-line concentration methods ought to be optimized for the target analytes in their existing matrix.
  • Xue, Yu (2016)
    Short-chain amines are the most common amines in the atmosphere, which are emitted from various natural and anthropogenic sources. These compounds may cause health effects through inhalation and skin contact. Short-chain amines have been analyzed from food samples, air samples, and environmental aqueous and solid samples. A variety of analytical techniques have been used for the analysis of these amines. Gas chromatography-mass spectrometry is one of the most widely used techniques, with short analysis time, and high selectivity and sensitivity. A sampling and analysis method was developed for the determination of dimethylamine from air samples. Sampling methods based on needle trap device and solid-phase microextraction were compared. Portable gas chromatography-mass spectrometry was used for sample analysis. The method with needle trap device and portable gas chromatography-mass spectrometry was selected for field measurements. The linear range of this method was 5 – 1000 ng, with correlation coefficient over 0.99. The detection limit was 3.49 ng. In field measurements, the sum of dimethylamine and ethylamine was analyzed. The relative amount of dimethylamine and ethylamine was observed to fluctuate in positive correlation with air temperature and relative humidity and in negative correlation with ozone concentration. In addition, when the relative amount of dimethylamine and ethylamine was high, it correlated negatively with total aerosol concentration.
  • Aikonen, Santeri (2016)
    Pehmeät Lewishapot, kulta ja platina, koordinoituvat hiili-hiili kolmoissidoksiin aktivoiden niitä nukleofiilien Markovnikovin säännön mukaiselle additiolle. Kyseisten katalyyttien aktiivisuus löydettiin vasta tämän vuosituhannen puolella, mutta tähän mennessä katalyyttien toimintaa homogeenisessa katalyysissä ja erityisesti alkyynien aktivaatiossa on tutkittu jo varsin kattavasti. Tässä työssä kiinnitettiin päähuomio lähdemolekyylien molekyylinsisäiseen uudelleenjärjestymiseen ja molekyylinsisäisten nukleofiilien reaktiivisuuden tutkimiseen. Tämän lisäksi tutkittiin kulta- ja platinakatalyyttien reaktiivisuuseroja. Kohdereaktioksi valittiin intramolekulaarinen hydridinsiirto siirtymämetalliaktivoituun kolmoissidokseen, koska epäreaktiivisten Csp3-H–sidoksien funktionalisointi on monin perinteisin menetelmin osoittautunut hankalaksi. Kultakatalyyttien havaittiin aktivoivan alkyyneja tertiäärisille ja sekundäärisille hydridin luovuttajille. Työssä pyrittiin parantamaan aktivoitujen alkyynien reaktiivisuutta primääristen hydridin luovuttajien kanssa ja haluttua reaktiivisuutta tavoiteltiin etupäässä kohdemolekyyliä muokkaamalla. Työssä suoritetun kattavan laskennallisen tarkastelun ja kirjallisuusvertailun perusteella vaikutti siltä, että on mahdollista saavuttaa selektiivisyyttä kahden kilpailevan reaktion, hydridinsiirron ja ynonien toisiintumisen, välillä oikealla lähtöaineen ja katalyytin valinnalla. Näillä keinoin tavoitellun hydridinsiirron katalysoimisessa ei kuitenkaan onnistuttu, sillä kilpaileva reaktiivisuus, ynonien toisiintuminen, oli vallitseva. Vastoin kirjallisuudessa esitettyä tietoa, ynonin toisiintuminen tapahtui huomattavan helposti, jolloin päätettiin kääntää huomio tämän reaktiomekanismin selvittämiseen. Reaktioita monitoroitiin 1H NMR avulla ja mittaustuloksille tehtiin reaktiokinetiikka-analyysi ja mittauksia tukeva laskennallinen tarkastelu. Kokeellisten ja laskennallisten tulosten (aktivointienergioiden) vastaavuus sekä leimauskokeen antamat tulokset varmistivat reaktiomekanismin olevan bimolekulaarinen molekyylinsisäisen toisiintumisen sijaan.
  • Pääkkö, Teemu (2016)
    Tämä kirjoitus on tarkoitettu Helsingin Yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tehtäväksi Pro gradu- tutkielmaksi. Tavoitteena on selvittää, mitä käsitteitä sähköisestä potilastiedosta on käytetty sekä miten käsitteet eroavat toisistaan. Lisäksi tarkoitus on selvittää muiden käsitteiden suhdetta sähköisen potilaskertomuksen käsitteeseen. Sen jälkeen selvitetään sähköisen potilaskertomuksen käytöstä toivottuja sekä saatuja hyötyjä. Hyötyjen jälkeen selvitetään sähköiselle potilaskertomukselle asetettuja vaatimuksia. Vaatimusten jälkeen selvitetään sähköisen potilaskertomuksen käyttöön, käyttöönottoon ja vaatimuksiin liittyviä haasteita. Haasteista tarkastellaan läheisemmin yhteentoimivuuden haastetta ja sen ratkaisutapoja. Tarkastellut ratkaisutavat ovat viestipohjainen-, tietovarasto- ja yhteisarkkitehtuuri-ratkaisutavat. Seuraavaksi tarkastellaan korkealla tasolla sähköisen potilaskertomuksen kansainvälisiä standardeja. Loppuosassa työstä tarkastellaan sähköisen potilaskertomuksen openEHR-spesifikaatioita. openEHR-spesifikaatioiden tarkastelussa keskitytään kolmeen abstraktiin spesifikaatioon: viitemalliin, arkkityyppimalliin ja palvelumalliin. Suurin painoarvo on viitemallin ja arkkityyppimallin tarkastelulla. Nämä mallit määrittelevät sähköisen potilaskertomuksen rakenteen tietovarastossa sekä järjestelmässä ajon aikana. Lisäksi mallit määrittelevät menetelmät sähköisen potilaskertomuksen hakemiseksi tietovarastosta. openEHR-spesifikaatiot koetaan kansainvälisesti nykyhetken kattavimmaksi sähköisen potilaskertomuksen standardiksi. Spesifikaatiot huomioivat vuosikymmenten aikana eri projekteissa tehdyn tutkimustyön sekä IT-alan parhaat käytännöt. Ne kattavat sähköisen potilaskertomuksen ja sähköisen potilaskertomuksen vaatiman potilastietojärjestelmän toimintoineen huomioiden esimerkiksi tiedon versioinnin ja terveydenhuollon oikeusturvan vaatimukset. openEHR-spesifikaatioiden sekä openEHR yhteisön avoimen lähdekoodin ratkaisujen ja valmiiden kliinisten käsitteiden pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan sähköistä potilaskertomusta ja sen käytön mahdollistavaa potilastietojärjestelmää. Täten tehty järjestelmä on kahden mallin arkkitehtuurin johdosta joustava mahdollistaen nopean reagoinnin terveydenhuollon alati kasvavaan ja muuttuvaan tarpeeseen. ACM Computing Classification System (CCS): Health care information systems Health informatics
  • Kupari, Mikko (2016)
    Pääkaupunkiseudun korkeakoulut tarjoavat runsaasti kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, pääasiassa englanninkielisiä maisteriohjelmia. Tässä pro gradussa tutkitaan, kuinka pääkaupunkiseudulle ulkomailta muuttaneet korkeakoulututkinto-opiskelijat ovat kotiutuneet. Laadullisen kyselytutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty luovan luokan tutkimuksissa esiintyvää pehmeiden sijaintitekijöiden käsitettä. Pehmeisiin sijaintitekijöihin kuuluvat viihtyisyys, kulttuuri ja vapaa-ajan mahdollisuudet, kaupunkiympäristö, sekä suvaitsevaisuus ja avoimuus. Kansainväliset opiskelijat ovat osa kansainvälistä luovaa luokkaa, tai huippuosaajien työvoimaa, josta kilpaillaan globaalisti. He ovat jo opiskeluaikanaan kuluttajia ja veronmaksajia ja voivat valmistuttuaan vaikuttaa muuttokohdemaansa aivovuodon ja kestävyysvajeen paikkaamiseen. Opinnäytetyössä kysytään, mikä houkuttelee kansainvälisiä korkeakoulututkinto-opiskelijoita opiskelemaan pääkaupunkiseudulle ja millaiset tekijät vaikuttavat heidän päätökseensä jäädä tai olla jäämättä asumaan sinne, eli kuinka he integroituvat. Aineistona on kymmenen puolistrukturoitua ulkomaalaistaustaisen pääkaupunkiseudun yliopistotutkinto-opiskelijan tutkimushaastattelua. Kahdeksaa käsitellään anonyymisti ja kaksi haastateltavista edustaa opiskelijajärjestöjä ja he esiintyvät asiantuntijahaastatteluissa nimillään. Haastatteluja on analysoitu teemoitellen ja esiin nousseet teemat on esitelty omissa luvuissaan. Tässä pro gradussa esitellään aihetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja verrataan haastattelujen tuloksia aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuskirjallisuudesta selviää, että suurin osa kansainvälisistä maisteriohjelmista valmistuva ulkomaalaistaustainen opiskelija ei jää asumaan pääkaupunkiseudulle. Tutkimushaastattelujen ja -kirjallisuuden pohjalta todetaan, että suomen kielen osaaminen, tai sen puute on suurin yksittäinen vaikuttava tekijä ulkomaalaistaustaisten korkeakoulututkinto-opiskelijoiden integroitumiseen pääkaupunkiseudulla. Toinen integroitumiseen vaikuttava tekijä on perhe tai parisuhde. Näiden lisäksi kotiutumiseen vaikuttaa työllistyminen, mutta työn saaminen ilman suomen kielen taitoa on erittäin vaikeaa. Niin kutsutuilla pehmeillä sijaintitekijöillä ei vaikuta olevan kovin merkittävää osaa kotiutumisessa. Pääkaupunkiseudun viihtyisyyttä pidetään kuitenkin hyvänä, vaikka hintatasoa kalliina. Suurin vetovoimatekijä, joka vaikuttaa kv-opiskelijoiden hakeutumiseen pääkaupunkiseudulle, on opiskelujen maksuttomuus.
  • Koskensalmi, Petri (2016)
    Teknologisen kehityksen aiheuttama työttömyyden ja eriarvoisuuden kasvu on ollut pelkona läpi modernin taloushistorian. Viime vuosina työpaikkojen häviäminen on jälleen noussut otsikkoihin kehittyneissä maissa. Tässä kehityksessä kolmena suurimpana huolenaiheena on pidetty: työmarkkinoiden polarisoitumista, osaamispainotteista teknologista kehitystä ja yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden tähän muutokseen sopeutumisen hitautta. On mahdollista, että olemme menossa teknologisen kehityksen myötä kohti tuntematonta aikaisempaa kokemaamme nähden. Tässä tutkielmassa esitellään lähdekirjallisuuden avulla, empiiristen havaintojen tukemana, kaksi taloustieteellistä teoriaa, jotka pyrkivät selittämään viimeaikaisen teknologisen kehityksen työmarkkinavaikutuksia. Perinteisesti taloustieteellisessä kirjallisuudessa teknologisen kehityksen on ajateltu täydentävän korkeasti koulutettujen osaamista ja korvaavan matalasti koulutettua työvoimaa. Tällainen kehitys on lisännyt korkeasti koulutettujen työntuottavuutta kasvattaen elintasoa ja vähentänyt matalapalkkaisen työn osuutta kokonaistyöllisyydestä. Osaamispainotteisen teknologisen kehityksen teorian mukaan, jos teknologisen kehityksen luonne käsitetään endogeeniseksi, kehityksen suunta riippuu tällöin siitä mitä taloudessa tapahtuu. Markkinoiden koko, käytettävissä oleva työvoima, tuotantotekijöiden väliset suhteelliset hinnat ja työmarkkinainstituutiot vaikuttavat siihen, minkälaista teknologiaa tuotantoon kannattaa kehittää. Kehittyneissä maissa korkeasti koulutetun työvoiman kasvu maailmansotien jälkeen teki kannattavaksi kehittää teknologiaa heidän käyttöön. Korkeasti koulutettujen työn tarjonnan kasvusta huolimatta heidän koulutuspreemionsa on myös kasvanut. Teorian mukaan teknologisen kehityksen (=korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä) on täytynyt olla osaamista suosivaa, pitäen yllä korkeasti koulutetun työvoiman kysyntää yli sen tarjonnan. Koulutuspreemion kasvua pidetään yhtenä palkkaeriarvoisuuden kasvun aiheuttaja. Teoria mahdollistaa ajatuksen ikuisesta kilpajuoksusta, jossa teknologinen kehitys (=kysyntä) peittoaa tarjonnan (=koulutus) kasvattaen palkkahajontaa ja johtaen lopulta meritokraattiseen yhteiskuntaan. Rutinisoitumishypoteesin mukaan viimeaikainen teknologinen kehitys on vähentänyt rutiiniluonteisten työtehtävien suhteellista osuutta kokonaistyöllisyydestä. Tämän kaltaiset työtehtävät tyypillisesti vaativat keskitasoisen koulutuksen ja ovat ansiotasoltaan palkkajakauman keskiosassa. Rutinisoitumishypoteesi arvioi työmarkkinamuutoksia ammattien työtehtäväsisältöjen muutoksien perusteella, ei koulutustasoon perustuen niin kuin perinteinen näkemys. Alan lähdekirjallisuuden mukaan rutinisoitumishypoteesi on johtanut työllisyys- ja/tai palkkapolarisaatioon kehittyneissä maissa. Viimeaikainen teknologinen kehitys on perinteisestä näkemyksestä ja rutisoitumishypoteesista poiketen korvannut myös analyyttisia ja interaktiivisia ei-rutiinitehtäviä. Tämän kaltaisen teknologisen kehityksen, yhdistettynä sen eksponentiaaliseen kasvuvauhtiin, haasteet koulutuspolitiikalle ja työmarkkinainstituutioille ovat ilmeiset. Tutkimusten mukaan modernissa taloushistoriassa on ollut aikaisempiakin polarisaatiojaksoja, perinteistä näkemystä vastaavaa kehitystä ja osaamista korvaavaakin kehitystä. Pitkällä aikavälillä, jos moderni taloushistoria toistaa itseään, luovan tuhon logiikan mukaisesti tuottavuuden kasvu tuhoaa kannattamattomat yritykset, liian vähän tuottavat työntekijät ja tuotteet, aikaansaaden tuottavampaa työtä, tuotteita ja liiketoimintaa, hyödyntäen suurta enemmistöä. Tätä trendin mukaista tulevaisuuden kehitystä ennustavat myös tutkimustulokset, joiden mukaan työpaikkojen korvautumisen riski teknologisen kehityksen vaikutuksesta laskee koulutus- ja palkkatason noustessa.
  • Hyvönen, Annina (2016)
    Maailman valtatasapainon muutos Neuvostoliiton romahtaessa johti Yhdysvaltojen hegemonisen aseman vahvistumiseen 1990-luvulla. Samoihin aikoihin Yhdysvaltojen intressien ajamisen välineenä nähdyn Maailmanpankin kehitysyhteistyössä syntyi käsite hyvästä hallinnasta, jonka epäpoliittiseksi leimattua luonnetta ja yhteneväisyyttä uusliberalistisen perinteen kanssa kritisoitiin. Hyvän hallinnan osaksi kehitysyhteistyön tavoitteeksi nostettiin korruption torjunta ja korruption ilmeneminen muodostettiin kehitystä hidastavaksi maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella Maailmanpankin hyvän hallinnan ja korruption torjunnan diskurssin ja uusliberalismin suhdetta ja hahmotella sen paikkaa maailmanlaajuisessa viitekehyksessä Yhdysvaltojen hegemonian ilmentäjänä. Laclaulaisen diskurssianalyysin avulla korruption torjunnan diskurssin epäpoliittiseksi leimattu luonne voidaan problematisoida. Analyyttistä työkalupakkia, kuten tyhjän merkitsijän ja kiinnekohdan käsitteitä hyväksikäyttäen nähdään, kuinka diskurssin hegemoniaa luodaan. Robert Coxin historiallisia maailman raameja eli ideoita, instituutioita ja materiaalisia resursseja tarkastelemalla voidaan sijoittaa hyvä hallinta ja korruption torjunta Yhdysvaltojen hegemonian ilmentäjän asemaan. Sekä laclaulainen jälkigramscilainen diskurssianalyysi että coxilainen uusgramscilainen hegemoniateoria ammentavat lähtökohtansa Gramscin hegemonian ajatuksesta. Vaikka ne tulkitsevat hegemonian ajatuksen eri tavoin, yhdistää niitä muun muassa samansuuntainen määritelmä vallasta ja historiallisuus. Diskurssianalyysin valossa voidaan todeta korruption torjunnan hegemonisen diskurssin ilmentävän uusliberalistisia ajatuksia. Diskurssissa rajaa luodaan hyväksi ja huonoksi määrittelemisen avulla. Tyhjäksi merkitsijäksi nousee analyysissä kehityksen käsite ja sen sisältämä ajatus Maailmanpankin hyvän hallinnan mahdollistamasta hyvästä, uusliberalistiseksi tulkittavasta kehityksen suunnasta. Kiinnekohtana toimivat tehokkuus ja vastuuvelvollisuus sekä niiden perusteella rakennettavat instituutiot antavat niin ikään analyysin valossa aihetta uusliberalismin tunnistamiselle diskurssista. Uusliberalistisista lähtökohdista ammentava hyvä hallinta voidaan Coxin hegemoniateorian avulla nähdä Yhdysvaltojen hegemonian ilmentäjänä. Muun muassa Yhdysvaltojen idea sosiaalisesta järjestyksestä sisältyy hyvän hallinnan ja korruption torjunnan diskurssin ajamiin uudistuksiin. Maailman raameihin niin ikään vaikuttavista materiaalisista kyvykkyyksistä organisatorisen kyvykkyyden voidaan nähdä ilmenevän hyvän hallinnan diskurssissa kilpailukyvyn lisäämisenä. Myös instituutio, tässä tapauksessa Maailmanpankki, toimii kuten Cox niiden tehtävän määrittelee. Se ilmentää hegemonisen valtion dominoivia voimia ja tukee niiden leviämistä. Maailmanpankin muodostaman hyvän hallinnan diskurssi ongelmiin joutuneiden maiden auttamiseksi ilmentää tilannetta, jossa Yhdysvalloista lähtöisin olevia ajatuksia viedään Nicaraguaan. Nicaraguassa huomion keskipisteeksi noussut korruption torjunta voidaan nähdä hyvän hallinnan diskurssissa uusliberalististen ideoiden toteuttajina. Coxin määrittelemien maailman raamien sopiminen yhteen tietyssä ajassa ja paikassa muodostaa mahdollisuuden Yhdysvaltojen hegemonialle.
  • Airola, Susanna (2016)
    Vanhempien kyky yhteistoimintaan lapsesta huolehtimiseksi on keskeinen tekijä lapsen hyvinvoinnin rakentamisessa. Yhteishuoltajaperheissä erityisenä haasteena on, miten lapsen arkielämän eheys voisi säilyä huolimatta siitä, että vanhemmat eivät asu samassa osoitteessa keskenään. Tutkimuksessa selvitetään yhteishuoltajavanhempien yhteistoiminnan rakentumista perheissä, joissa vanhemmat huolehtivat lapsistaan sovussa ilman huoltajuusriitelyä. Tutkimusraportti koostuu kolmesta osasta. Alussa määritellään, mitä yhteishuoltajavanhempien yhteistoiminta on ja miten vanhempien yhteistoiminta jäsentyy teoreettisesti. Toinen osuus koostuu kerätyn aineiston aineistolähtöisestä analysoinnista ja tulosten raportoinnista. Kolmannessa osassa vertaillaan tutkimustuloksia muiden tutkimusten tuloksiin ja kootaan yhteen yhteisvanhemmoinnin kriteerit. Metodina tutkimuksen eri vaiheissa on käytetty aineisto-, teoria- ja menetelmätriangulaatiota. Aineiston keruu ja analyysi perustuu Layder Derekin adaptiiviseen teoriaan. Tutkimuksen kokonaisuuden jäsentämisessä ja sen eri vaiheissa on käytetty apuna yhteistoiminnan teoriaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto koostuu seitsemän (7) vanhemman haastattelusta viidestä (5) eri perheestä. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Lisäksi haastateltavat vastasivat kahteen kyselyyn. Haastateltaviksi valittiin vanhempia, jotka ovat toteuttaneet yhteishuoltajuutta sopimuksellisesti ja ilman huoltajuusriitelyä. Haastatellut vanhemmat käyttivät yhteisvanhemmoinnin saavuttamisen välineinä sopimuksellisuutta, luottamuksen osoittamista ja luottamuksen hankkimista, arvostuksen osoittamista, sitoutumista, kontrollia, joustamista ja yhteisesti neuvoteltuja omaisuudenjako- ja asumisratkaisuja. Yhteisvanhemmointi toteutui perheissä vaihtelevasti, mutta kuitenkin niin, että suurin osa toteutettiin aitona jaettuna yhteistoimintana ja niissä toteutui dialogisuus, kunnioittaminen, vastuu, luottamus, toimijuus sekä resurssien hyödyntäminen yhteisen päämäärän suuntaisesti. Yhteisvanhemmoinnin kahdeksan kriteeriä koottiin vertailemalla tutkimustuloksia ja jäsentämällä tuloksia yhteistoiminnan teorian avulla. Yhteisvanhemmoinnin kriteerejä ovat sitoutuminen, vastuu, luottamus, kunnioittaminen, resurssit, riittävä tiedonkulku, joustavuus ja suunnitelmallisuus. Tutkimuksessa yhteisvanhemmointi on tärkeä vanhemmoinnin sisältöä kuvaava käsitteellinen väline. Yhteisvanhemmointi kuvaa yhteishuoltajavanhempien aitoa yhteistoimintaa lapsen huoltajina. Yhteisvanhemmoinnissa vanhempien yhteistoiminnan päämäärä ja yhteistoiminnan ala määrittyvät lapsilähtöisesti. Yhteisvanhemmoinnissa molemmilla vanhemmilla on aktiivinen rooli ja molemmat vanhemmat kantavat lapsestaan vanhemmuusvastuuta.
  • Ranta, Joonas (2016)
    Tutkielma käsittelee yhdysvaltalaisessa The New Yorker -aikakausilehdessä vuosina 2002–2003 julkaistuja, Irakin sotaa käsitteleviä pilapiirroksia. Alkuperäisaineisto koostuu 29 mainitulla aikavälillä lehdessä julkaistusta, usean eri taiteilijan pilakuvasta, jotka on katsottu aihetta kommentoiviksi. Pilapiirroksia analysoidaan semioottisesti Charles S. Peircen (1939–1914) pragmaattis-semioottisessa viitekehyksessä. Teoria rakentuu useaan Peircen kolmikantaiseen merkkiteoriaan. Pragmaattis-semioottinen analyysi on aspektuaalinen, tutkijan lähestysmistavasta riippuva näkökulma. Kun pilapiirroksia tutkitaan niiden poliittis-historiallisessa viitekehyksessä, voidaan niistä poimia erilaisia merkkejä, objekteja ja interpretantteja. Tämä kolmijako on tutkielman kuva-analyysin keskiössä. Mitä kuvat peirceläisinä merkkijärjestelminä kertovat? Millaiset tulkinnat toistuvat valituissa kuvista? Millaisia johtopäätöksiä voimme aineistosta vetää? Ja lopuksi – mikä on pragmaattis-semioottisen otteen kontribuutio poliittisten pilapiirrosten analyysille? Kuvien analyysi on kontekstualisoitu poliittis-historiallisesti keväällä 2003 käynnistyneeseen Yhdysvaltojen sekä tämän johtaman liittoutuman sekä Irakin väliseen sotaan. Kuvat keskittyvät hyökkäystä edeltäneeseen keskusteluun, sodan virallisiin perusteluihin, Irakin väitettyyn joukkotuhoaseohjelmaan koskeviin, George W. Bushin hallinnon retoriikkaan sekä kansalaisten ja kansainvälisen yhteisön reaktioihin. Teemojen perusteella tutkielman kuva-aineisto on jaettu neljään temaattiseen kategoriaan. Teemakategoriat ovat joukkotuhoaseet, poliittinen retoriikka ja motiivit, yleinen mielipide sekä sotatoimet. Pragmaattis-semioottisen kuva-analyysin tuloksena voimme havaita aihetta käsittelevissä pilapiirroksissa toistuvia teemoja sekä sävyjä. Annettujen kategorioiden lisäksi kuvissa toistuvia teemoja ovat skeptinen suhtautuminen Irakin joukkotuhoaseiden löytämiseen, hallinnon esittämien perustelujen asettaminen arveluttaviksi, sotaa vahvasti ajava amerikkalaishallinto ja liike-elämä sekä kansalaisten kyyninen välinpitämättömyys. Analyysin tuloksena pilapiirroksissa esiintyvät kansalaiset on esitetty usein sodasta ja päätöksenteosta irrallisina, jopa passiivisina hahmoina. Pilapiirroksissa esiintyvät poliitikot ja liike-elämän toimijat on sen sijaan kuvattu kyynisesti ahneina ja sotaa puolustavina tahoina. Yleisesti kuvien suhtautuminen sotaan on yksinomaan kriittinen. Tutkielman johtopäätökset tukevat niin ikään pragmaattis-semioottisen analyysin arvoa poliittisten pilapiirrosten tutkimisessa. Kuvien purkaminen peirceläisiin osiin auttaa niiden käsittelyä poliittis-historiallisesti muuttuvina, dynaamisina elementteinä. Metodilla on paljon annettavaa politiikan tutkimukselle myös visuaalisen aineiston tutkimisen kohdalla. Peircen kolmijakoisten teoriarakennelmien kautta voimme tutkia merkkijärjestelmien sekä peirceläisten osien yhteiskuntahistoriallista kehitystä annetulla ajanjaksolla. Jatkotutkimuksen kannalta yksittäisten Peircen rakennelmien dynamiikkojen syvempi tarkkailu pilapiirroksissa pidemmällä historiallisella aikavälillä voidaan katsoa hedelmälliseksi lähestymistavaksi politiikan tutkimuksessa.