Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 7445
  • Lepojärvi, Johanna (2006)
    Pro gradu –tutkielmassani tutkin Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa suhteessa Kuubaan useasta eri syystä. Näihin kuuluvat ensiksi se, että Kuuban kriisi kiteyttää Yhdysvaltojen ulkopolitiikan vaarat ja epäonnistumiset. Toiseksi Kuuban ja Yhdysvaltojen välisen konfliktin tutkimusta on laiminlyöty Kylmän sodan loppumisen jälkeen. Tämän tutkielman keskeisin käsite on uhan käsite. Tutkimuskysymys muotoutuu juuri tämän uhan käsitteen ympärille: Kuinka Kuuba rakennetaan uhaksi Yhdysvaltain ulkopolitiikan retoriikassa? Kysyn edelleen millaisena uhkana Kuuba esitetään ja miksi tämä uhka on luotu. Tutkin—David Campbellin, Michael Shapiron, Hayward Alkerin ja Riikka Kuusiston teorioita hyväksi käyttäen—sitä, miten Yhdysvaltain identiteettiä on luotu sen ulkopolitiikassa uhan kirjoittamisen kautta. Analysoin Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa tutkimalla Yhdysvaltain argumentaatiota raportissa Commission for Assistance to a Free Cuba, jonka Yhdysvaltain hallitus julkaisi vuonna 2004. Sosiosemioottiset tulkintavälineet—Greimasin aktanttimalli, Perelmanin ja Olbrecth-Tytecan argumentaatioanalyysi ja Törrösen pysäytetty kertomus—auttoivat minua huomaamaan, että Yhdysvaltain raportti voidaan nähdä yhtenä suurena uhan diskurssina. Suurin uhka raportista löydettävien kertomusten mukaan on nykyisen hallituksen vallassa pysyminen ja vallan siirtyminen Raúl Castrolle Fidelin kuoltua. Siitä seuraa raportin mukaan useita erilaisia uhkia, kuten ihmisoikeusrikkomukset ja kuubalaisten köyhyyden lisääntyminen. Uhka ei rajoitu kuitenkaan vain Kuuban rajojen sisäpuolelle, vaan myös sekä Yhdysvallat että koko läntinen maailma joutuvat alttiiksi yhä enenevässä määrin terrorismille ja muulle rikolliselle toiminnalle. Yhdysvalloilla on ollut tapana luoda uhan diskursseja ulkopolitiikassaan. Tämä ei kuitenkaan ole vain Yhdysvaltojen yksinoikeus. Ulkopolitiikalle on tyypillistä, että erilaisista elementeistä luodaan jatkuvasti uhkia, jotta oman maan olemassaolo tulisi oikeutetuksi. Yhdysvaltojen Kuubaan kohdistuvan ulkopolitiikan ytimen voidaan siis nähdä muodostuvan toisaalta maan identiteetin luomisesta (johon liittyy sekä oman maan olemassaolon jatkuva oikeutus että Castron Kuuban aiheuttaman nöyryytyksen takia menetetyn miehuuden takaisin saaminen) ja toisaalta vallan kartuttamisesta (luomalla yhteisymmärrys vihollisesta). -- This Master's Thesis examined the United States’ foreign policy in respect to Cuba, because (1) the Cuban crisis epitomizes the failure and dangers of much of the United States’ foreign policy. Furthermore, (2) the analysis of the conflict between the respective countries has been neglected since the Cold War ended. The main concept of this thesis is “threat”, and it establishes the core of the research questions. Firstly, I examined as what kind of threat Cuba is presented. Secondly, how is Cuba constructed as a threat in the foreign policy rhetoric of the United States? Finally, I asked why this threat is created. I examined—in a similar way that David Campbell, Michael Shapiro, Hayward Alker and Riikka Kuusisto have done—the way in which the identity of the United States has been written through the writing of threat in its foreign policy. I examined the foreign policy by studying the argumentation of the United States to the current and future societal structure of Cuba in a report Commission for Assistance to a Free Cuba (prepared by the U.S. government in 2004). The sociosemiotic tools—Greimas’ actantial model, Perelman’s argumentation analysis and Törrönen’s pending narrative—helped me to discover that the U.S. Report can be seen as a grand discourse of threat. The main threat is that the Castro regime will not cease to exist and from that follows many other threats such as the violations of human rights and increasing poverty of the Cuban people. The Report argues, however, that the threats will continue to proceed from Cuba, first to the United States then to the rest of the western world. The United States has had the tendency to create discourses of threat in its foreign policy, which is a normal feature of foreign policy in general. In foreign policy different elements are actively created as threats to the others, so that the existence of the own country would become justified. The main agenda of the United States on Cuba could, therefore, be seen as the identity building of the U.S. (the justification of its existence and recovery of its manhood, lost due to the humiliation suffered by Castro’s Cuba) and achievement of power in international relations by creating mutual understanding of the enemy.
  • Havukainen, Heikki (2015)
    Managing a telecommunications network requires collecting and processing a large amount of data from the base stations. The current method used by the infrastructure providers is hierarchical and it has significant performance problems. As the amount of traffic within telecommunications networks is expected to continue increasing rapidly in the foreseeable future, these performance problems will become more and more severe. This thesis outlines a distributed publish/subscribe solution that is designed to replace the current method used by the infrastructure providers. In this thesis, we propose an intermediate layer between the base stations and the network management applications which will be built on top of Apache Kafka. The solution will be qualitatively evaluated from different aspects. ACM Computing Classification System (CCS): Networks -> Network management Networks -> Network architectures
  • Nurmi-Kettunen, Johanna (2014)
    Background: Lack of physical activity brings about numerous unfavourable long term health outcomes and is therefore a major public health concern. There is consistent evidence that physical activity is predicted better with autonomous than controlled forms of motivation. Meta-analyses have also shown that self-regulatory techniques, such as planning or self-monitoring, are related to increased behavioural execution. Objectives: A model integrating Self-Determination Theory and Control Theory was tested to examine the influence of autonomous motivation and self-regulatory techniques, including their interactions, on adolescents’ physical activity. The relationship between the autonomy of motivation and action planning, coping planning and self-monitoring was compared to the leisure time physical activity. Methods: Finnish adolescents (N =411, mean age 17.8 years) from ten upper secondary schools responded to an electronic survey during school hours. A follow-up measurement was conducted 3-5 weeks later. Motivation and planning were examined at the baseline. Self-monitoring and physical activity were measured in both baseline and follow up. Results: Autonomous motivation is more strongly associated to physical activity than controlled motivation. From the specific forms of motivation, external regulation did not have a relationship with neither physical activity nor self-regulation techniques. High self-regulation technique use has a stronger positive correlation to physical activity than low use. Action planning, coping planning and self-monitoring were found to partially mediate the relationship of autonomous motivation and physical activity. Conclusions: Research on the determinants of adolescents’ physical activity increases understanding on this topic that has not been sufficiently studied and guides the way to effective intervention planning. Self-determination theory and control theory function as complementary frameworks. The support of both autonomous motivation and the use of self-regulation techniques can be recommended while targeting adolescent’s physical activity.
  • Eriksson, Pia (2008)
    Avhandlingens syfte var att undersöka synligt och osynligt utlandsadopterade ungdomars upplevelser relaterade till etnisk identitet och identitet som adopterad, samt deras upplevda sociala stöd i dessa frågor. Studien är fenomenologisk och undersöker dessa fenomen i ungdomarnas livsvärld ur deras subjektiva perspektiv. Teoretiskt vilar studien på tre grundstenar: den sociala identitetsteorin, den psykodynamiska identitetsteorin och teorin om socialt stöd. Som viktigaste källor i identitetsteorierna fungerar: Branscombe, Ellemers, Spears & Doosje (1999), Ellemers, Spears & Doosje (2002), Erikson (1978; 1993), Grotevant, Dunbar & Lash Esau (2000), Liebkind (1992; 2006) samt Verkuyten (2005). Gällande socialt stöd är den centrala källan Pierce, Sarason, B., Sarason, I., Joseph & Henderson (1996). Förutom dessa utgör även Irhammars (1997) och Rastas (2002; 2004; 2007) undersökningar viktiga källor. Det empiriska materialet samlades in genom kvalitativa temaintervjuer med tio synligt och osynligt utlandsadopterade ungdomar i åldern 15–20 år. Som viktigaste metodologisk källa i den fenomenologisk-hermeneutiska analysen fungerade Perttula (1995). I ungdomarnas livsvärld visade sig utlandsadoptionen på olika sätt i mötet med omvärlden och familjen. Från omvärldens sida mötte de utlandsadopterade extern kategorisering medan mobbning och rasism var närvarande i en del ungdomars liv. Adoptivfamiljen utgjorde däremot ett ställe där ungdomarna accepterades och familjen fungerande också som den viktigaste källan till socialt stöd. Kommunikation om biologisk familj och etniskt ursprung var till en viss grad öppen i alla familjer. Syskonrelationerna upplevdes som viktiga av ungdomarna, men kommunikation om adoptionsrelaterade frågor med syskon förekom bara med syskon som hade samma biologiska familj. Betydelsen av det sociala stödet från andra adopterade var mycket liten i detta skede av livet.
  • Vauhkonen, Jukka (1999)
    Tässä työssä tarkastelen luottomarkkinoiden toimintaa tilanteessa, jossa luotonhakijoiden haitallinen valikoituminen vaikeuttaa pääomien tehokasta kohdentumista. Oletan, että luotonhakijoiden investointiprojektien tuottavuus ja sitä kautta luotonmaksukyky ovat luotonhakijoiden yksityistä tietoa. Luotonantajat voivat kuitenkin vähentää epäsymmetrisestä informaatiosta aiheutuvia ongelmia investoimalla kustannuksekkaaseen luotonhakijoiden etukäteisarviointiin. Etukäteisarvioinnilla luotonantajat voivat vähentää epäsymmetrisen informaation määrää ennen luottosopimuksen allekirjoittamista. Ensimmäisessä mallissani johdan optimaaliset rahoitussopimukset monopoliluotonantajan ja erilaisten luotonhakijaryhmien välillä tilanteessa, jossa hyvien luotonhakijoiden investointiprojektien luottojen todennäköisyysjakauma on huonojen luotonhakijoiden vastaavaa todennäköisyysjakaumaa parempi ensimmäisen asteen stokastisen dominanssin mielessä. Osoitan, että luotonantajan ja huonojen luotonhakijoiden välinen yksiselitteisesti optimaalinen rahoitussopimus on osakepääoman ja myyntioptiosopimuksen yhdistelmä silloin, kun luotonantaja pystyy uskottavasti sitoutumaan stokastiseen etukäteisarviointiin. Tämä tulos eroaa kirjallisuudessa esitetystä tuloksesta, että tavallinen velkasopimus on optimaalinen rahoitussopimus ympäristössä, jossa oletus monopoliluotonantajasta on korvattu täydellisten luottomarkkinoiden oletuksella. Toisessa mallissani arvioin, kuinka kahden pankin välinen antolainauskorkokilpailu vaikuttaa kustannuksekkaan ja epätäydellisen luotonhakijoiden etukäteisarvioinnin tasoon ympäristössä, jossa vain toisella pankilla on mahdollisuus arvioida luotonhakijat etukäteen. Vertaan optimaalisia investointeja etukäteisarviointiin monopoli- ja duopolimalleissa ja osoitan, että kilpailun lisääntyminen ei vaikuta kyseisiin investointeihin, kun yleinen taloudellinen tilanne on heikko. Kilpailu lisää investointeja etukäteisarviointiteknologiaan yleisen taloudellisen tilanteen ollessa tyydyttävä ja vähentää niitä, kun yleinen taloudellinen tilanne on hyvä. Lisäksi osoitan, että pankkikilpailun kireys on mallissani yleisen taloudellisen tilanteen kasvava funktio.
  • Vauhkonen, Jukka (1999)
    In this thesis we analyse the functioning of credit markets in environments where adverse selection interferes with an efficient allocation of capital. Throughout the thesis we assume that borrowers have private information on the profitability of their investment projects and, consequently, on the probability of being able to repay the funds they have loaned. A special feature of our thesis is that lenders can reduce or totally eliminate the adverse selection problem by expending resources on the ex-ante screening of borrowers. Thus, by investing in ex-ante screening lenders can reduce the informational gap between them and borrowers before the financial contract is signed. In the first model we derive the optimal financial contracts between a monopoly lender and two types of borrowers in an environment where good borrowers' return distributions first-order stochastically dominate bad borrowers' return distributions and where the lender has access to a costly and perfect screening technology. When the lender can commit to stochastic screening; that is, when she can commit to inspect only a certain proportion of loan applicants, the unique optimal contract for bad borrowers combines features of equity and call option contracts. This results contradicts earlier studies, where in an otherwise identical environment but with a large number of small and identical lenders the optimal contract is the standard debt contract. In our second model we investigate how the loan interest rate competition between two banks, only one of which has access to a costly but imperfect ex-ante monitoring technology, affects the optimal level of monitoring and, more generally, the feasibility of monitoring. We compare the investments in monitoring between a monopoly bank and a banking duopoly. We show that the state of economy is a crucial determinant of the effects of competition on the investment in monitoring: for low values of the state of economy, an increase in competition has no effects on monitoring incentives; for intermediate values of the state economy, competition reduces incentives to monitor; and for sufficiently high values of the state of economy, an increase in competition even increases investments in the monitoring technology. Furthermore, the intensity of competition between the two banks is shown to be an increasing function of the state of economy.
  • Malmelin, Nando (2003)
    The purpose of the study is to develop and clarify the concept of advertising literacy, and to understand the communicative nature of advertising. To enable the analysing of advertising and advertising literacy as communicative objects, the concepts and conceptualisations of (i) advertising, (ii) communication and (iii) reception must be analysed: what kinds of concepts are being used and what should they be? Therefore the fundamental questions of the research are: what is advertising? How should it be conceptualised? What kind of communication is advertising? How should the interpreter be seen? What is advertising literacy? Advertising literacy as a concept is being approached from three perspectives. From the research perspective, advertising literacy is a concept that enables the study of advertising from the communications theories’ perspective. From the receiver’s point of view, advertising literacy is part of the personal, practical ability to understand commercial messages and the media structures that shape them. From the communicator’s perspective, advertising literacy is part of the communicative skills of advertising professionals. The premises of the research are both theoretical and concept-analytical. Concepts of advertising are being analysed through academic advertising literature with a communicative approach, and their critique. Since the methodological foundations of the studies of advertising are diffuse and ambiguous, one aim of the research is to gather, analyse and criticise the concepts, beliefs and meta-theoretical assumptions that lie behind the literature on advertising. These have so far not been systematically analysed in advertising research. One aim of this, is to motivate further research by providing concepts and ideas of why and how advertising should be studied. Besides this, the communicative research perspective on advertising is being built up in the research.
  • Reenkola, Aino Sofia (2009)
    My purpose in this paper is to build an aesthetic approach to security, which I use to analyze the nature of political power and subjectivity in the African postcolonial state. I approach security by comparing the African postcolonial state, as described by Achille Mbembe in his book On the Postcolony, and the liberal democratic welfare state, as defined in Frank Ankersmit's Aesthetic Politics: Political Philosophy Beyond Fact and Value. These books approach politics aesthetically. By the aesthetics of security, I refer to the idea that collective security builds on the emotional and sensual relationships between individuals, and correspondingly, that the lack of collective security implies problems in these relationships. By studying how the relationships among political subjects translate into political reality, I aim at defining the connection between democracy and security. In the African postcolonial state, the political reality is characterized by security problems (such as violence, poverty, and the state's arbitrary rule) and the inability of the political subjects to engage in political debate. In the democratic state, security has become a self-evidence, and politics are routinized to the extent that the political object disappears. The political subjects become dull members whose passivity threatens to evade democratic decision-making. I analyse the nature of African postcolonial political subjectivity through a broad concept of security that attaches to security political, social and economical sides. Following the Copenhagen school of critical security studies, I define security as a socially constructed phenomenon. The main question of interest is how security, defined in terms of aesthetics, connects to democracy and political representation. Security is trust between individuals. Individuals who trust each other can cooperate in order to achieve a common good. This is the basic idea behind democracy. In addition to analyzing the relationship between security and democracy inside of states, I take the analysis to the inter-state level, where historical relationships between states and the structures of the global economy affect the states' ability to manage their internal affairs. The postcolonial state lacks both internal and external sovereignty, which causes insecurity. External conditions distort the representative relationship between the state and the civil society, and hence prevent internal cohering of state structures and the building of legitimacy. Democracies are better able to promote their interests in the international arena; hence, democracy is the 'least bad' model of political organization. Development discourse is increasingly concerned with postcolonial security problems, since they have effects that cross international borders. However, democracy and political autonomy cannot be given from outside, but can only develop through the mutual interaction between the state and the civil society. In this interaction, the role of security is essential.
  • Reenkola, Aino Sofia (2009)
    Tarkoituksenani on määritellä esteettinen näkökulma turvallisuuden käsitteeseen, ja tätä kautta tutkia poliittisen vallan ja subjektiviteetin luonnetta Afrikan postkoloniaalisessa valtiossa. Lähestyn turvallisuutta vertaamalla Achille Mbemben kirjassaan On the Postcolony esittämiä käsityksiä afrikkalaisesta postkoloniaalisesta valtiosta ja Frank Ankersmitin näkemystä länsimaisen liberaalin demokratian luonteesta teoksessa Aesthetic Politics: Political Philosophy Beyond Fact and Value. Molemmat teoreetikot lähestyvät politiikkaa estetiikan kautta. Turvallisuuden estetiikalla tarkoitan sitä, että yhteisön turvallisuus rakentuu ihmisten välisille suhteille joita määrittävät kokemus ja tunteet. Vastaavasti, yhteisön turvattomuus on merkki ongelmista kansalaisten välisissä suhteissa. Tutkimalla kansalaisten välisen vuorovaikutuksen heijastumista poliittiseen todellisuuteen pyrin määrittelemään turvallisuuden ja demokratian suhteen toisiinsa. Postkoloniaalisessa valtiossa poliittista todellisuutta määrittävät turvallisuusuhat (kuten väkivalta, köyhyys ja valtion mielivalta), sekä kansalaisten kyvyttömyys osallistua poliittiseen keskusteluun. Länsimaisissa demokratioissa taas turvallisuus on niin itsestään selvää, että politiikka rutinoituu ja kansalaiset unohtavat aktiivisen roolinsa demokraattisen keskustelun ylläpidossa, sillä seurauksella että demokraattinen päätöksenteko on uhattuna. Käsittelen postkoloniaalista poliittista subjektiviteettia ns. laajan turvallisuuden käsityksen avulla, joka liittää turvallisuuteen muun muassa poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen puolen. Määrittelen turvallisuuden sosiaalisesti rakentuneeksi ilmiöksi, mukaillen kriittisen turvallisuustutkimuksen Kööpenhaminan koulukuntaa. Keskeinen tutkimuskysymys on, kuinka turvallisuus esteettisesti määriteltynä liittyy demokratiaan ja poliittiseen edustuksellisuuteen. Turvallisuus tarkoittaa ensisijaisesti ihmisten luottamusta toisiinsa sekä siihen, että heillä on hallussaan välineet oman hyvinvointinsa turvaamiseksi. Käytännössä turvallisuus perustuu ajatukselle yhteisöstä, joka kykenee yhteisymmärryksessä ja yhteistoiminnan kautta tavoittelemaan yhteistä hyvää. Tällainen yhteisöllisyys on myös demokratian edellytys. Kaikki poliittinen valta perustuu turvallisuudelle. Valtioiden sisäisen turvallisuuden analysoinnin lisäksi ulotan tarkasteluni kansainväliselle tasolle, jossa sekä valtioiden väliset historialliset suhteet että kansainvälisen talouden rakenteet vaikuttavat valtioiden sisäiseen kehitykseen. Postkoloniaalisen valtion ulkoinen ja sisäinen suvereniteetti, ja siksi myös turvallisuus, ovat puutteellisia. Ulkoiset olosuhteet häiritsevät valtion ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta, ja siten estävät valtion sisäistä eheytymistä ja legitimiteettiä. Postkoloniaalisen valtion turvallisuusuhkien nähdään uhkaavan koko kansainvälisen järjestelmän turvallisuutta, ja tämän seurauksesta kehityskeskustelussa turvallisuus on yhä tärkeämpi aihe. Demokratioilla on paremmat mahdollisuudet tavoitella etujaan kansainvälisellä areenalla, ja siksi demokratia on paras mahdollinen poliittisen organisaation malli. Demokratiaa ja poliittista autonomiaa ei kuitenkaan voida antaa ulkoapäin, vaan sille tulee luoda sisäisesti otolliset olosuhteet valtion ja kansalaisyhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen kautta. Tässä vuorovaikutuksessa turvallisuudella on olennainen rooli.
  • Gehör, Hanna (2008)
    Tutkielma käsittelee Irlannin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan eurooppalaistumista tarkastelemalla Irlannissa käytyä keskustelua maan osallistumisesta Euroopan unionin (EU) taisteluosastoihin vuosina 2004–2007. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on kiinnostus kylmän sodan jälkeiseen Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muutokseen. Tutkimuksessa oletetaan, että uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa EU:n rooli kansainvälisenä toimijana on kasvava, jäsenvaltiot tarkastelevat maailmaa enenevästi yhteisestä eurooppalaisesta horisontista käsin ja ”Euroopasta” on tullut tärkeä osa jäsenmaiden kansallisia identiteettejä. Tutkimuskohdetta tarkastellaan näkökulmasta, jossa eurooppalaistuminen ymmärretään sosiaalisen konstruktivismin ja identiteetin käsitteen kautta. Aiemman eurooppalaistumistutkimuksen perusteella eurooppalaistuminen määritellään kansallisen ja EU-tason väliseksi vuorovaikutusprosessiksi. Jäsenvaltiot muotoilevat aktiivisesti EU-politiikan sisältöä, mutta samalla vaikuttavat EU-tason poliittisen kapasiteetin syntymiseen, joka puolestaan vaikuttaa kansalliseen politiikkaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tämä on johtanut muutoksiin itseymmärryksessä kansallisilla tasoilla. Analyysi perustuu olettamukseen siitä, että näitä identiteetti- ja intressirakenteita voidaan tutkia diskurssien merkitysjärjestelminä. Tutkielmassa esitetään, että Irlannin kanta EU-taisteluosastoihin heijastaa enemmän strategista ja oman etuun perustuvaa ajattelua, kuin normien ja arvojen eurooppalaistumista. Irlanti korostaa puolueettomuuttaan ja sitoutumistaan Yhdistyneitten Kansakuntien (YK) asemaan pääasiallisena kansainvälisenä toimijana. Eurooppalaistumisprosessin todetaan kuitenkin johtaneen yhteiseen käsitykseen Euroopasta ”eettisenä toimijana”. Tämän seurauksena Irlanti suhtautuu myönteisesti EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Ei kuitenkaan ole odotettavissa, että Irlanti tulisi kannattamaan aloitteita, jotka tukisivat yhteisen puolustuksen kehittämistä. Tutkielmassa todetaan, että eurooppalaistumisen vaikutukset ovat monimutkaisia ja kansallisvaltioilla on yhä keskeinen asema kansallisten identiteettien ja intressien muodostumisessa.
  • Seppälä, Laura (2008)
    Pro gradu –tutkielmani käsittelee sitä, miten Suomeen asettuneet afgaanipakolaiset hahmottavat Afganistania - paikkaa, josta he ovat lähteneet. Tutkimukseni kivijalkana on jäljittää niitä laajempia valtiollisia ja ylikansallisia pakolaispoliittisia rakenteita, joiden puitteissa afgaanipakolaiset elävät ja merkityksellistävät elämää Suomessa. Sijoitan afgaanit ja pakolaisuuden tutkimuksessani transnationalistiseen viitekehykseen, mutta samalla pohdin sen mielekkyyttä pakolaisten tutkimisessa. Kysyn, että miten pakolaiset, joiden liikehdintää kansallisvaltiot ohjaavat, sijoittuvat transnationalistiseen tutkimuskenttään. Tärkeimpiä lähteitäni ovat Liisa Malkin (1992, 1995, 1996) artikkelit, Laura Huttusen väitöskirja (2002) sekä monet transnationalismia pakolaisten näkökulmasta käsitelleet tekstit, kuten Roger Waldingerin ja David Fitzgeraldin artikkeli ”Transnationalism in Question” (2004). Tässä tutkimuksessa keskeinen pakolaisuuden tarkasteltava kategoria on kiintiöpakolaisuus, jolla tarkoitetaan suojelun tarpeessa olevien ulkomaalaisten vastaanottoa valtion talousarvion mukaisesti. Haastattelin tutkimustani varten kahdeksaa Suomessa asuvaa afgaania, joista kuusi oli vuoden 2002 kiintiössä saapuneita pakolaisia. Kaksi haastateltavaa oli Suomeen eri tavalla päätyneitä afgaaneja. Merkittäviksi tekijöiksi Afganistanin hahmottamisessa nousivat Afganistanin erityispiirteiden ja heidän Suomeen kulkeutuneen matkansa lisäksi afgaanien erilaiset statukset Suomessa: Se, että onko henkilö turvapaikanhakija, kiintiöpakolainen vai liikemies, ja se, että onko hänellä Suomen kansalaisuutta vai ei, olivat merkittäviä seikkoja pakolaisten asennoissa Suomessa ja heidän orientoitumisessaan Afganistaniin. Suomene kiintiössä saapuneet afgaanit vapauttivat retorisesti itseään menneisyydestä, ja käänsivät katseensa elämäänsä Suomessa. Ero oli merkittävä verrattuna kahteen muuhun haastateltavaan, jotka aktiivisesti pitivät Afganistania tavalla tai toisella yllä heidän elämissään Suomessa. Tutkimukseni osoittaa, että ei ole yhdentekevää, mistä, miten ja mitä kautta Suomeen tullaan. Esitän, että maahanmuuttaja- ja pakolaistutkimuksessa sensitiivisyys pakolaispoliittisia rakenteita, ihmisten erilaisia asemia, taustoja, historioita, matkoja ja elämäntilanteita kohtaan on tärkeää. Tuon esiin myös sen, että kotia ei välttämättä ole mielekästä paikantaa ”sinne mistä on tultu”. Haastateltujen koti rakentui samalla kuin he neuvottelivat kuulumisen paikkoja Afganistaniin, Suomeen ja Iraniin. Se rakentui sinne, missä on mahdollisuus turvalliseen ja rauhalliseen elämään. Osoitan, miten kiintiöpakolaisten matkaan ovat vaikuttaneet niin Afganistanin valtion tilanne, Iranin olosuhteet, Suomen valtion pakolaispoliittinen ilmasto kuin ylikansalliset hallinnolliset instituutiot. Esitän, että kansallisvaltioiden roolin ja merkityksen tunnistaminen pakolaisten elämässä Suomessa on merkittävää. Valtiot kuitenkin myös mahdollistavat transnationaalisen elämän: haastateltavilleni Suomen kansalaisuus mahdollisti ylirajaisten suhteiden ylläpidon. Esitän, että transnationalistisissa tutkimuksissa tulee olla herkkyyttä pakolaisten erityisen transnationaalisen positioitumisen tunnistamiselle. Sitä ei voida irrottaa valtiollisesta, ylikansallisesta ja poliittisesta kontekstista, joka määrittelee heidän liikkumisensa ehdot.
  • Mustaniemi, Terhi (2013)
    Afganistan on ollut maailmanpolitiikan huomionkohteena jo vuosikymmenien ajan, mutta etenkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen. Yhdysvallat aloitti syyskuun iskujen jälkeen terrorisminvastaisen sodan ja hyökkäsi Afganistaniin metsästääkseen terroristijohtaja Osama Bin Ladenin ja syöstäkseen maata jo viiden vuoden ajan terrorisoineen Taleban-hallinnon vallasta. Talebanit olivat ankaria erityisesti naisia kohtaan ja heidän toimintansa loukkasi monin tavoin ihmisoikeuksia. Halusin pro gradu – tutkielmassani tutkia tarinoita ja toiveita naisten takana. Mihin afgaaninaiset itse halusivat vaikuttaa? Tutkimukseni kohteeksi muokkautui Afganistanin laajin kansalaisjärjestöjen verkosto Afghan Women´s Network. Tutkimukseni käsittelee AWN:n kannanottoja ja vaikuttamistapoja Afganistanin lainsäädännön vaiheisiin ja naisen asemaan. Tutkimukseni ajanjakso käsittää vuodet 2001–2011. Alkuperäisaineistoni koostuu verkoston internet-sivuilta löytyvistä englanninkielisistä kannanotoista sekä julkaisemattomista kannanotoista, jotka sain suoraan verkostolta. Lähestyin kannanottoja ihmisoikeus- ja sosiaaliseen sukupuoleen liittyvä tematiikan kautta. Miten Afganistanin lainsäädäntö ottaa huomioon ihmisoikeudet ja sosiaaliseen sukupuolen ja millä tavoin lainsäädäntö vaikuttaa naisten elämään? Tutkin verkoston vaikuttamistapoja Afganistanin lainsäädännön muuttamiseksi ja naisten aseman parantamiseksi. Kannanottojen perusteella verkosto kokee, että afgaaninaisten tulisi päästä osalliseksi yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin, päätöksentekoon ja maan jälleenrakentamisprosessiin. Vanhat valtarakenteet ja perinteet tulisi murtaa ja antaa naisille ääni ja mahdollisuus vaikuttaa, sillä heissä on kansakunnan toivo ja vain naisten avulla Afganistan saadaan jälleen kerran seisomaan omilla jaloillansa.
  • Simberg, Nina (2012)
    This research examines the flow of African foreign news in two Namibian and two Tanzanian newspapers. The materia] consists of 1424 foreign news articles from two privately and two government owned newspapers in Namibia and Tanzania. The objective of the research is to study what African foreign reporting is like in twoNamibian and two Tanzanian newspapers and how extensive it is. In addition differences and similarities between the countries and the four newspapers are examined. The research also clarifies how African foreign news coverage in Namibia and Tanzania fits into patterns found in previous international news flow research. News flow within Africa is interesting to study because of a strong feeling of African common identity and unity but also because foreign news can affect our worldview. News flow within and into Africa is in this paper studied with the starting point in theories of media imperialism, globalization and in the light of the heated political debate about a New World Information and Communication Order during the 1970s and 1980s. News values and determinants found in research in international news flow are also summarized. African foreign news within Africa is examined with a quantitative content analysis, which is based on an extensive foreign news flow study conducted by UNESCO in 1979. In addition, semi -structured interviews with one editor from each of the examined newspapers have been added to provide explanations and depth to the results. The results show that news flow in these two Sub-Saharan African countries still follow many of the old patterns found in studies from the 1960s onwards. Nevertheless, the flow of international news into Africa has shifted its focus from Western Europe and USA to Asia. Inside the continent the own geopolitical region is still covered most. Topics such as international and domestic politics as well as economic news are covered largely both within and outside Africa. Large international news agencies still play an important role in covering events within Africa. Some alternative sources are, nevertheless, used more frequently especially in feature stories. News from other developing regions in the world is scarce in the examined material. Interestingly, the ownership structure of the four ne,wspapers does not seem to affect the content of foreign African news and the differences between the two examined countries are also relatively small.
  • Mensah-Abrambah, Emmanuel (2005)
    This thesis studies and analyses the effects of the interplay between African Traditional Medicine land Western Medicine on infant health and attempts to restore their health in the Central region of Ghana. The core of the study was to detect parents actions when their infants fell sick as well as measure the socio-economic conditions with infants health. The primary aim however, is to look for parents/social meaning of illness, methods and problems of medication in Ghana and their 1significance in reducing infant mortality. The study is based in Cape Coast, the ancient capital of Ghana, it is descriptive, exploratory and the japproach of my research is qualitative methodology and the principal research method was; unstructured and semi-structured interviews with 50 respondents. Also the materials of the thesis contain secondary sources such as published data from surveys. The study shows that the first people to act with regard to an attempt to restore a child's health may be the parents. The study further shows that people make sense of illness through known; relationships such as, family members, care providers, and known cultural categories such as wichcraft/oracles, and biomedical health care promotions. The study provides evidence to conclude that there are two medical systems in Ghana, African !traditional medicine and Western medicine and the two systems should be allowed to work side by side.
  • Virta, Ari (2007)
    The research topic of this thesis is late Milton Friedman's (1912-2006) controversial claim that if corporate officials accept a social responsibility other than to make as much money for their stockholders as possible, they yield to a fundamentally subversive doctrine that amounts to preaching pure and unadulterated socialism and undermining the basis of the free society. Logically this claim means that capitalism is a necessary condition for the existence of the free society. The aim of my study is to find out whether and on what grounds Friedman's claim is justified. The method of my study is philosophical analysis of Friedman's claim and its background on one hand, and of capitalism and the role of private property therein on the other hand, to see whether the claim is justified. The main result of my study is that Friedman's claim is justified. The movement of Business Ethics opposing Friedman and the doctrine of Corporate Social Responsibility (CSR) it promotes seem indistinguishable from one version of socialism, i.e. European social democracy. The opposition between the views of Friedman and the Business Ethicists springs from different approaches to the importance of protecting private property, to the free society, to man’s cognitive capacities, and to the concept of freedom. On the bottom of the controversy is man's problematic relationship with wealth: even though he knows that wealth does not bring happiness, he searches it as if it did – and gets disappointed when it does not. Instead of recognising his own unreasonable expectations as the source of his disappointment he has a tendency to find the reason outside of himself and accuse other people for being malevolent. The main sources used are Milton Friedman's book "Capitalism and Freedom" and his essay "The Social Responsibility of Business Is to Increase Its Profits". The roots of Friedman's claim are in capitalism and liberalism. The main sources about capitalism are Adam Smith's books "The Theory of Moral Sentiments" and "The Wealth of Nations", Ronald Coase's essays "Adam Smith's View of Man" and "The Wealth of Nations", Joseph Schumpeter's essays "Capitalism" and "Capitalism in the Postwar World", Mark Roe's book "Political Determinants of Corporate Governance" and Hernando de Soto's book "The Mystery of Capital". The main sources about liberalism are John Stuart Mill's essay "On Liberty" and Isaiah Berlin's essay "Two Concepts of Liberty".
  • Virta, Ari (2007)
    Tutkimuksen kohde on edesmenneen Milton Friedmanin (1912-2006) ristiriitaa aiheuttanut väite, että osakeyhtiön johtohenkilöt hyväksyessään muun sosiaalisen vastuun kuin mahdollisimman suuren rahamäärän ansaitsemisen yrityksen omistajille taipuvat noudattamaan perusteiltaan kumouksellista oppia, joka vastaa puhdasta sosialismia ja rapauttaa vapaan yhteiskunnan perustaa. Loogisesti väite merkitsee, että kapitalismi on vapaan yhteiskunnan välttämätön ehto. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko Friedmanin väite perusteltu. Käytetty tutkimusmenetelmä on filosofinen analyysi, joka kohdistuu yhtäältä Friedmanin väitteeseen ja sen taustaan sekä toisaalta kapitalismiin ja yksityisen omaisuuden asemaan siinä. Tärkein saavutettu tulos on, että väite on perusteltu. Friedmania vastustava Business Ethics -koulukunta ja sen edustama Corporate Social Responsibility -oppi näyttävät vastaavan yhtä sosialismin muotoa, eurooppalaista sosialidemokratiaa. Friedmanin ja Business Ethics -koulukunnan välinen vastakkainasettelu juontuu erilaisesta suhtautumisesta yksityisen omaisuuden suojelemisen tärkeyteen, vapaaseen yhteiskuntaan, ihmisen kognitiivisiin kykyihin ja vapauden käsitteeseen. Kiistan perimmäisenä syynä on ihmisen ongelmallinen suhde varallisuuteen: vaikka hän tietää, ettei varallisuus tuo onnea, hän tavoittee varallisuutta ikäänkuin se toisi - ja pettyy, kun se ei tuo. Sen sijaan, että ihminen tunnistaisi pettymyksensä syyksi omat epärealistiset odotuksensa, hän on taipuvainen etsimään pettymyksensä syytä itsensä ulkopuolelta ja syyttämään muita ihmisiä pahansuopuudesta. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Milton Friedmanin kirja "Capitalism and Freedom" ja hänen esseensä "The Social Responsibility of Business Is to Increase Its Profits". Friedmanin väitteen juuret ovat kapitalismissa ja liberalismissa. Tärkeimmät kapitalismia koskevat lähteet ovat Adam Smithin kirjat "The Theory of Moral Sentiments" ja "The Wealth of Nations", Ronald Coasen esseet "Adam Smith's View of Man" ja "The Wealth of Nations", Joseph Schumpeterin esseet "Capitalism" ja "Capitalism in the Postwar World", Mark Roen kirja "Political Determinants of Corporate Governance" ja Hernando de Soton kirja "The Mystery of Capital". Tärkeimmät liberalismia koskevat lähteet ovat John Stuart Millin essee "On Liberty" ja Isaiah Berlinin essee "Two Concepts of Liberty".
  • Saurama, Erja (2003)
    The study describes the recent history of child protection in Helsinki, Finland. A crucial issue for child protection is the attitude towards taking children into public custody, particularly in cases where the family is opposed to it. Taking children into custody implies a serious ethical dilemma: the role of the parents and the integrity of the family are infringed. This is the ungrateful task of the child protection authorities. The institution of child protection can be characterised as paradoxical in Western culture, because it was developed at the same time the core family took shape and withdrew into privacy. The aim of my study is to uncover which genealogy we have in child protection, i.e. what the strata of history reveal about child protection in the recent past. The target of the study are those children who were clients with the Agency of the Child Protection of the City of Helsinki between 1953 and 1979. I selected conflict cases of the agenda of the delegation of the Agency. The dispute is described both diachronically and synchronically: how the definition of a reluctant case changed and how some particular cases came to be classified as reluctant. The number of the total client documents was 274 from which 61 cases were sampled. These were divided into five groups representing different practices or policies of child protection. One case from each group was selected for closer scrutiny. The analysis method complies with actantial and modal-theoretical studies made in semiotic sociology. In addition relevant background theories were used to understand the construction of social reality. The interpretative and theoretical frame of reference relies on a Foucauldian research tradition. The analysis of the material led to the following chronological and thematic division: 1) In the 1950s the largest group of custody-taking without parental consent were the children of mothers with mental problems. Placements into care implied that both mother and child were put under custody. 2) Such cases are included, too, where the child protection authority ´s suggestion for custody was rejected. Many such cases were in borderline between punishment and battering. 3) In the 1960s, the practices of child protection were debated intensively in public. Single child protection cases fuelled the debate. The number of taking into custody decreased. 4) Alcohol abuse among women became a problem for the child protection authorities in the late 1960s. Whilst taking into custody without parental consent was shunned by the authorities, the situation of the children deteriorated. 5) In the early 1970s there was much debate when children taken into custody with parental consent were supposed to be sent back home again. A historical trend emerged where taking into custody without parental consent constantly gave way to other methods of child protection. This was made possible by the expanding systems of the emerging welfare state. In the 1960s, the discursive formation of child protection, which included discourses from both social work itself and from psychiatry and law, broke down in all these three parts. The discourse of civil rights and care that child protection had embodied had to give way to concepts and strategies of family rights. From references to heavy psychiatry a shift was made towards a softer therapeutic and psycho-social approach. The child protection authorities did not quite master the situation, and this phase was characterised by anomaly and a farewell to custody-taking without parental consent, for a while. The ontological truth and epistemological certainty that had relied on a rational and objective ideal of knowledge had been shipwrecked. The change that took place in the 1960s was above all a change in the systems of truth of child protection and in the conceptions that had led to the child protection policies of that day.
  • Tikkanen, Iro (2003)
    Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia missä määrin kaksi suomalaista sanomalehteä, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat harjoittivat agenda-asettelua viiden suurimman puolueen vaaliagendojen osalta vuoden 2003 eduskuntavaalikampanjan aikana. Tutkitut puolueet olivat Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto. Kvantitatiivisen sisältöanalyysin tutkimustekniikoita soveltaen pystyttiin määrittämään sekä puolueiden että lehdistön agendojen sisältämien aiheiden painotukset. Lähtökohtaisina puolueiden vaaliagendoina tarkasteltiin vaaliohjelmia. Voidakseen tutkia vaaliagendojen muutosta vaalikampanjan aikana, puolueiden virallisilla www-sivuilla julkaisemat uutiset muodostivat toisen, vaihtoehtoisen puolueiden vaaliagendan. Lehdistön puolueista medioima vaaliagenda koostui niistä lehtiartikkeleista, joissa puolueista kirjoitettiin yhteydessä johonkin tiettyyn aiheeseen puolueiden vaalikampanjoiden aikana. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset osoittivat, että aiheiden painotuksissa oli muutoksia vaaliohjelmien ja vaalikampanjan aikana puolueiden www-sivuilla julkaisemien uutisten välillä. Seuraavaksi tarkoitus oli selvittää oliko lehdistön puolueille asettama agenda lähempänä puolueiden vaaliohjelmia, vaiko puolueiden vaalikampanjan aikana www-sivuillaan julkaisemia uutisia. Laskemalla Pearsonin ja Spearmanin rho –korrelaatiot analysoitiin missä määrin puolueiden vaaliagendat korreloivat lehdistön niille asettamien vaaliagendojen kanssa. Korrelaatiot kasvoivat vaaliohjelmien ja www-uutisten sekä lehdistön asettaman agendan välillä Sosiaalidemokraattisen puolueen, Keskustan ja Vihreän Liiton osalta. Korrelaatiot alenivat vaaliohjelmien ja www-uutisten sekä lehdistön puolueille asettamien agendojen välillä Kansallisen Kokoomuksen osalta. Tulokset olivat myös jokseenkin samat Vasemmistoliiton tapauksessa. Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voitiin päätellä, että kolme edellistä puoluetta olivat olleet valmiimpia vaalikampanjan aikana lähentymään kohti lehdistön niille asettamaa agendaa. Näin lehdistön voitiin katsoa harjoittaneen jossain määrin agenda-asettelua näiden puolueiden vaaliagendojen osalta.
  • Tikkanen, Iro (2003)
    The purpose of this paper is to examine whether two Finnish newspapers, Helsingin Sanomat and Ilta-Sanomat had an agenda-setting function over the party agendas of the largest five parties during the 2003 Finnish general election campaign: the Social Democratic, the Centre and the National Coalition Party, as well as the Green League and the Left Alliance. By applying quantitative content analytical research techniques, issue emphasis for both the party issue agendas as well as the respective press agendas was being determined. The party election programmes were studied as the first and the official party agendas. The news bulletins published on the official party web-sites were analysed as the second and the so-called alternative party agendas, reflecting more the daily agenda-setting of the parties during the election campaign. The press agenda, on the other hand, consisted of the newspaper articles that mediated substantial issues in relation to the five parties within the most intensive period of the election campaigning. The first results showed, that there were changes in the rank order of issues from the first to the second party agendas. Yet, it became interesting to see, whether the first party agendas (election programmes) or the second party agendas (web news) had come closer to the agenda that the two newspapers had set for them. By calculating the Pearson’s and Spearman’s rank order correlations it was analysed, how closely the five party agendas correlated with the press agendas. The correlations increased from the election programmes to the web news and the press agenda for the Social Democratic and the Centre Party, as well as the Green League. The case was the opposite for the National Coalition Party whose correlations declined between the press agenda from the election programme to the web news. For the Left Alliance, the results were nearly likewise. This led to conclude that the three former parties had more willingly transformed their issue agendas to follow that of the press during the election campaign. Yet, to a certain extent, the press exercised agenda-setting function over their respective agendas.