Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1234-1253 of 6765
  • Lehtonen, Inka (2013)
    Tutkielma käsittelee ihmisen tekemiä tulkintoja luonnonympäristöstä Ecuadorille kuuluvilla Galapagossaarilla, Tyynellä valtamerellä. Tulkinta tarkoittaa erilaisia näkökulmia ja käytäntöjä, joiden kautta saarten materiaalinen luonto erotetaan inhimillisen tiedon ja toiminnan kohteeksi. Tutkimuksen lähtökohta on, että luonto on sosiaalisesti rakentuva käsite. Samasta materiaalisesta luonnosta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja riippuen tulkitsijasta. Työn tavoitteena on tarkastella Galapagossaarten erilaisia luontoja ja pyrkiä näkemään niiden keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena syntyviä luonnon hybridejä. Tutkimusaineisto on kerätty antropologisen kenttätyöjakson aikana, lokakuusta joulukuulle 2010, Galapagossaarilla. Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan nauhoitettua ja yhden sähköpostitse toteutetun haastattelun, kenttätyöpäiväkirjan, osallistuvaa havainnointia ja muuta kentällä kerättyä tutkimusmateriaalia sekä lukuisia epävirallisia keskusteluja informanttien kanssa. Lisäksi tutkimusta varten on luettu runsaasti tutkimuskirjallisuutta, mikä tukee teoreettisen viitekehyksen valikoitumista tutkimusaineiston tarkastelussa. Tutkimus keskittyy kolmen erilaisen luonnonympäristön tulkinnan tarkasteluun. Niitä edustavat tiede ja ympäristönsuojelu, paikalliset pienviljelijä-kalastajat sekä turismi, kukin omissa käytännöissään. Erilaisia tulkintoja tarkasteltaessa nousee esille, että tieteen ja ympäristönsuojelun edustama, luonnontieteelliseen tietoon perustuva globaali suojeludiskurssi nostetaan usein muiden tulkintojen yläpuolelle, hallitsevaan asemaan määrittää, miten inhimillisen ja ei-inhimillisen keskinäistä suhdetta tulisi rakentaa. Tiedon ja vallan diskurssiin liittyvät myös Ecuadorin valtiolliset intressit ja toisaalta paikallisen väestön käytännöllinen ymmärrys suhteessa luonnonympäristöön. Tutkimus tuo esille, miten nämä erilaiset tulkinnat vaikuttavat toisiinsa ja luovat uusia luontoja. Galapagossaaret ovat olleet avainasemassa modernin luonnontieteellisen maailmankuvan muodostumisessa Charles Darwinin nostettua ne merkitykselliseksi paikaksi evoluutioteorian elävänä laboratoriona. Saarten luonnontieteellistä arvokkuutta on suojeltu ihmisen aiheuttamia muutoksia vastaan jo vuosikymmenien ajan. Samalla saarille muuttavien uudisasukkaiden ja niiden luontoa ihailemaan saapuvien turistien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, toinen toisiaan ruokkien. Tänä päivänä Galapagossaaret elävät erilaisten luonnonympäristön tulkintojen solmukohdassa. Erilaisten tulkintojen ja niitä tukevien käytäntöjen yhteensovittaminen on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Galapagos heijastelee universaalilla tasolla inhimillisen ja ei-inhimillisen keskinäisen tasapainon löytämisen haasteellisuutta.
  • Miettinen, Jarkko (2007)
    In GARCH literature a symmetric conditional probability distribution is often assumed. As the financial data, such as stock market returns, often have both peaked and skewed distribution, this assumption can be too restrictive. We expand this by allowing for the conditional distribution to be asymmetric or skewed. Four distributions that have a normal variance-mean mixture representation are considered. Three of these distributions belong to the class of generalized hyperbolic (GH) distributions. The GH distribution is obtained by assuming that the (unobserved) mixing variable has the generalized inverse Gaussian (GIG) distribution. As the GH distribution is regarded as too broad for GARCH modeling we employ its three special cases. These distributions are obtained by assuming that the mixing distribution has inverse Gaussian (IG), Gamma or reciprocal Gamma (RG) distribution. Resulting distributions are called normal inverse Gaussian (NIG), normal Gamma (NG) and normal reciprocal Gamma (NRG) distributions. In addition, we apply the so-called z distribution. This distribution is obtained by assuming that the mixing distribution has infinite convolution of exponentially distributed random variables. In empirical applications employing two real stock market indices, it was first discovered that statistically significant estimates of the parameters of the skewed distributions were actually obtained. Especially, all the estimates implied negatively skewed conditional distributions. Most of the models based on skewed conditional distributions were also superior to the model based on the symmetric t distribution according to standard model selection criteria. According to plots of the densities of the standardized residuals against the theoretical densities, skewed distributions have better ability to capture the tail behaviour of the financial data than the symmetric t distribution. Advantages of the skewed distributions were also observed through Value-at-Risk (VaR) applications, where the correct shape of the (left) tail of the distribution is of concern. We conclude that allowing for conditional skewness should be taken into consideration in GARCH modeling. The GARCH-in-Mean model with z distribution was introduced by Lanne and Saikkonen (2007). Generalized hyperbolic distributions are overviewed for example in Eberlein and v. Hammerstein (2003). The calculation of the modified Bessel functions was enabled by Abramowitz and Stegun (1970) and especially Spanier and Oldham (1987).
  • Miettinen, Jarkko (2007)
    Useimmissa tutkimuksissa GARCH-malleissa on oletettu symmetrinen ehdollinen jakauma. Koska taloudellisinten aika-sarjojen, kuten osakemarkkinatuottojen, jakauma on usein paitsi huipukas myös vino, saattaa tämä oletus olla liian sitova. Tässä tutkimuksessa tästä oletuksesta luovutaan sallimalla ehdollisen jakauman olevan epäsymmetrinen eli vino. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan neljää jakaumaa, joilla on niin sanottu normaalinen varianssi-odotusarvo-sekoitus esitys. Kolme näistä jakaumista kuuluu niin sanottujen yleistettyjen hyperbolisten (GH) jakaumien luokkaan. Tämä jakauma saadaan olettamalla, että (ei-havaittava) sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa yleistä käänteistä Gaussista (GIG) jakaumaa. Koska GH-jakaumaa pidetään liian yleisenä empiirisiin sovelluksiin, tutkimuksessa sovelletaan sen kolmea erikoistapausta. Nämä erikoistapaukset saadaan olettamalla, että sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa käänteistä Gaussista- (IG), gamma- tai käänteistä gamma-jakaumaa (RG). Saatavia jakaumia kutsutaan NIG-, NG- ja NRG-jakaumiksi. Lisäksi sovelletaan niin sanottua z-jakaumaa. Tämä jakauma saadaan olettamalla, että sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa jakaumaa, joka on äärettömän monen eksponenttijakaumaa noudattavan satunnaismuuttujan konvoluutio. Empiirisissä sovelluksissa kahdella osakemarkkinaindeksillä havaittiin, että vinojen jakaumien parametrit voitiin estimoida tarkasti. Erityisesti kaikista saaduista estimaateista seurasi negatiivisesti vino ehdollinen jakauma. Suurin osa vinoon jakaumaan perustuvista malleista oli tavallisten mallinvalintakriteerien mukaan sopivuudeltaan ylivoimainen verrattuna symmetriseen t-jakaumaan perustuvaan malliin. Verrattaessa standardoitujen residuaalien jakaumaa mallien tuottamiin teoreettisiin jakaumiin havaittiin, että vinot jakaumat näyttävät soveltuvan symmetristä jakaumaa paremmin osaketuottoaineiston häntien mallintamiseen. Vinojen jakaumien edut tulivat näkyviin myös niin sanotuissa VaR (Value-at-Risk) sovelluksissa, joissa jakauman (vasemman) hännän oikea mallintaminen on erityisen tärkeää. Tutkimuksen tärkein lähde on Lanne ja Saikkonen (2007), jossa esitellään z-jakaumaan perustuva vino GARCH-in-Mean-malli. Yleistetyistä hyperbolisista jakaumista kattava esitys löytyy esimerkiksi Eberleinistä ja v. Hammersteinista (2003). Modifioitujen Bessel-funktioiden laskemiseen sovellettiin tietoja Abramowitzista ja Stegunista (1970) sekä erityisesti Spanierista ja Oldhamista (1987).
  • Fagernäs, Sonja (2001)
    WTO:n jäsenmaiden välisten kauppaliittojen muodostamisesta säädetään GATT-sopimuksen artiklassa 24. Artiklan 24 mukaan kauppaliiton maiden ulkoinen tullitaso ei saa nousta kauppaliittoa edeltävän tason yläpuolelle. Eräs kauppaliittoteorian perusoletuksia on, että hyvinvointiaan maksimoivilla kauppaliitoilla on taipumus korottaa tullejaan ja näin heikentää ulkopuolisten maiden hyvinvointia. Tullitasoa rajoittamalla on pyritty turvaamaan ulkopuolisten maiden asema ja varmistamaan, että kauppaliitot eivät muodostu monenkeskisen kaupan vapauttamisen esteiksi. Tutkielmassa selvitetään kahden mallin (Syropoulos 1999; Zissimos - Vines 1999) avulla miten artiklaan 24 sitoutuvat kauppaliitot vaikuttavat pyrkimyksiin edistää monenkeskistä vapaakauppaa. Lisäksi arvioidaan artiklalle 24 vaihtoehtoisten käytäntöjen vaikutuksia vapaakaupan saavuttamiseen. Tutkielmassa osoitetaan, että vaikka kauppaliitto ei korottaisikaan tullejaan, sisäisten tullien alentaminen heikentää ulkopuolisten maiden asemaa. Sisäisen tullitason alentaminen lisää liiton sisäistä kaupankäyntiä ja parantaa liiton vaihtosuhdetta ja hyvinvointia suhteessa liittoa edeltävään tilanteeseen. Muun maailman vaihtosuhde laskee, mikä alentaa maan monopolivoimaa maailmanmarkkinoilla ja tätä kautta maan hyvinvointia. Artiklaan 24 sitoutuva liitto tarjoaa jäsenilleen useimmiten myös vapaakauppaa korkeamman hyvinvointitason. Vaikka näin ei aina ole, antavat tulokset aihetta epäillä, että liitolla ei usein ole kannustinta pyrkiä vapaakauppaan. Tämä saattaa selittää ainakin osittain sen miksi monenkeskisen vapaakaupan edistäminen on WTO:n puitteissa viime aikoina ollut vaikeaa. Tulokset osoittavat, että jos vapaakauppaa halutaan pitää pitkän aikavälin tavoitteena, artiklaa 24 olisi perusteltua uudistaa. Tutkielmassa käsitellään kolmea vaihtoehtoa artiklalle 24. Näitä ovat (i) ns. avoimen integraation periaate, (ii) liiton muodostaminen niin, että maiden vaihtosuhde säilyy vakiona sekä (iii) hyvinvointitappion korvaaminen. Toisen mallin puitteissa tarkastellaan myös tilannetta, jossa liitto voi asettaa tullinsa täysin vapaasti. Kolmesta vaihtoehdosta kaksi ensimmäistä saattaisivat edistää vapaakauppaa, jos ne olisivat ainoat mahdolliset tavat muodostaa kauppaliitto. Tilanne, jossa tulliliiton tullitasoa ei ole rajoitettu on vapaakaupan saavuttamisen ja muun maailman kannalta huonoin ratkaisu.
  • Hakkarainen, Petri Elias (2001)
    Tutkin pro gradu -työssäni entisen DDR:n valtionturvallisuusministeriön Stasin pesänselvitystä yhdistyneessä Saksassa vuosina 1990-2000. Stasin valtava, noin 180 hyllykilometrin laajuinen arkistojäämistö on avattu poikkeuksellisen laajasti ja nopeasti niin tuomioistuimien, julkisen sektorin työnantajien, tutkijoiden kuin Stasin uhrienkin käyttöön. Koko Stasi-menneisyyden käsittelylle tarjottavista puitteista vastaamaan perustettiin Saksan yhdistymisen jälkeen oma instituutionsa, ns. Gauck-virasto. Lähestyn tutkimuskohdettani aluksi yleiseltä tasolta. Luvussa 2 jaottelen vaikean lähimenneisyyden kohtaamisessa valittavissa olevat keinot neljään eri ryhmään: menneisyyden juridiseen, poliittiseen, historialliseen ja yksityiseen käsittelyyn. Näiden lisäksi viidentenä menneisyyden käsittelyn muotona on mielestäni metatason keskustelu meneillään olevasta käsittelystä itsessään. Tämän työtä selkeyttävän jaottelun lisäksi Stasi-menneisyyden käsittelyn tarkastelu edellyttää kuitenkin myös sen kansallisen kontekstin tuntemista. Niinpä esittelen luvussa 3 pääpiirteitä saksalaisen menneisyyssuhteen kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. Taustalukujen jälkeen siirryn varsinaisen Stasi-menneisyystematiikan pariin. Luvussa 4 kuvaan Stasi-arkistoista käydyn kiistan kronologista kehitystä vuosina 1989-91, valtionturvallisuusministeriön rakennusten valtauksista Stasi-asiakirjalain säätämiseen yhdistyneen Saksan liittopäivillä. Vasta tuo laki mahdollisti Stasi-menneisyyden käsittelyn aloittamisen täydellä teholla. Tämän käsittelyn vaiheita vuosina 1992-2000 tarkastelen kahdesta eri näkökulmasta. Luvussa 5 pyrin selvittämään Stasi-menneisyyden käsittelyn konkreettista kulkua esittelemällä Stasi-asiakirjalain keskeisintä sisältöä sekä kuvaamalla sen tähänastista toimeenpanoa niin juridisella, poliittisella, historiallisella kuin yksityiselläkin tasolla. Primaarilähteinä käytän tässä Stasi-asiakirjalain tuoreinta versiota ja Gauck-viraston kahden vuoden välein julkaisemia toimintakertomuksia. Luvussa 6 vaihdan perspektiivini Gauck-viraston ulkopuolelle ja perehdyn Stasi-menneisyyden käsittelyn tasojen saamaan julkiseen vastaanottoon samalla aikavälillä. Tämä metatason keskustelu Stasi-menneisyyden käsittelystä on ollut erityisen rönsyilevää, mutta tavoitteenani on esitellä siitä keskeisimpiä kullakin tasolla esille nousseita teemoja. Tärkeimpänä primaariaineistona olen käyttänyt Gauck-viraston vuosina 1992-2000 Stasi-debatista keräämää lehtileikearkistoa, joka kattaa keskeisimmät saksalaislehdet. Stasi-menneisyyden käsittelyn ja siitä käydyn keskustelun perusteella argumentoin, että välittömästi poliittisen muutoksen jälkeen aloitettavan vaikean lähimenneisyyden käsittelyn mahdollisuudet ovat rajalliset. Kuten Gauck-viraston esimerkki osoittaa, voidaan tehokkaalla menneisyyspolitiikalla saavuttaa nopeitakin tuloksia, mitä menneisyyden juridiseen ja poliittiseen käsittelyyn tulee. Sen sijaan erilaiset menneisyyskeskustelut, sekä historiallisella että yksityisellä tasolla, vaativat tuntuvasti enemmän aikaa kuin yhden vuosikymmenen. Menneisyyssuhteen muovautuminen näiden keskustelujen avulla on pitkä prosessi, johon Stasi-asiakirjalaki toki tarjoaa erinomaiset puitteet.
  • Vainio, Satu (2000)
    Tutkimuksen kohteena on television geeniuutisointi vuosilta 1991-1998. Tarkoituksena on ollut ensinnäkin selvittää, kuinka paljon geeneihin liittyviä uutisia televisiossa on tutkimusajankohtana esitetty ja millaisia nämä uutiset ovat olleet aiheiltaan. Toisena tutkimusalueena on ollut selvittää, millaista geeneihin liittyvä uutisointi on ollut yleiseltä sävyltään ja tyyliltään. Tutkimuksen keskeisimpinä kysymyksinä ovat kuitenkin olleet toisaalta se, mikä on geneettisen determinismin rooli television geeniuutisissa ja toisaalta se, kuinka geenitesteistä ja geeniseulonnoista puhutaan suhteessa tehtyihin geenilöytöihin ja sairauksien geneettisen luonteen selviämiseen. Tutkimuksen taustana on käynnissä oleva ihmisen genomin kartoitushanke, Human Genome Project, joka aloitti eräänlaisen ihmisen biologian uuden ajanlaskun käynnistyessään Yhdysvalloissa vuonna 1991. Ohjelman etenemisen myötä kysymykset siitä, mitä sairauksien ja ominaisuuksien taustalla vaikuttavista geeneistä loppujen lopuksi halutaan tietää, ovat nousseet voimakkaasti esille. Kysymykset eugeniikan uudesta tulemisesta ja geneettisen determinismin voimallisesta valtaan noususta ovat nousseet esille erityisesti ihmisen genomin kartoitushankkeen myötä. Tutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen geenitekniikkaan ja sen sovelluksiin on muita eurooppalaisia selvästi myönteisempää. Koska ihmiset käyttävät medioita, erityisesti televisiota ja lehtiä välineinä tieteeseen liittyvän tiedon hankkimiseksi, tarjoavat televisiouutiset hyvän empiirisen aineiston tarkastella sitä, millaista kuvaa uutiset geenitutkimuksesta kansalaisille tarjoilevat. Mitä kansalaisille kerrotaan ja miten ja toisaalta, mitä jätetään kertomatta? Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kahtia, kvantitatiivisiin tutkimustuloksiin ja kvalitatiivisiin tutkimustuloksiin. Kvantitatiivinen analyysi rakentuu uutisten arkistotiivistelmien varaan,kun taas kvalitatiivinen analyysi perustuu kokonaisiin geeniuutisiin, joista analysoitaviksi on valittu geenilöydösuutiset ja sairauksien tai ominaisuuksien perinnöllistä luonnetta käsittelevät uutiset. Analyysin lopussa on tarkasteltu myös asiantuntijan paikkaa geenilöydösuutisissa sekä geenilöydösuutisten visuaalista asua. Tutkimuksen kvantitatiiviset tulokset osoittavat, että television geeniuutisointi on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 1991 vuoteen 1998. Erityisen suosittuja uutisaiheita tutkimusajankohtana ovat olleet toisaalta geenilöydösuutiset ja toisaalta uutiset, jotka käsittelevät jonkin ominaisuuden tai sairauden perinnöllistä luonnetta. Television geeniuutisoinnissa geenitekniikkaan liittyviä riskejä nostetaan esille miltei yksinomaan eläimiin ja kasveihin liittyvissä uutisissa. Tutkimuksen kvalitatiiviset tulokset osoittavat, että geneettinen determinismi ja toivon retoriikka kukoistavat geeniuutisissa paikka paikoin yllättävänkin selkeästi. Tutkimusaineistoon kuuluvissa uutisissa esiintyy myös viittauksia eugenistiseen ajatteluun. Asiantuntijoiden tehtävänä uutisissa on paitsi popularisoida tutkimusta myös ennustaa tulevaisuuden kehitystä. Tärkeimmät lähteet: Riitta Kärki: Lääketiede Julkisuudessa. Prometheus vai Frankenstein, Dorothy Nelkin: Selling Science. How the press covers science and technology, Esa Väliverronen: Ympäristöuhkan anatomia. Tiede, mediat ja metsän sairaskertomus, Aula Pertti - Kääriäinen, Helena - Leisti, Jaakko (toim.): Perinnöllisyyslääketiede
  • Sarras, Jenni (2004)
    Pro gradu -tutkielmassani selvitän, millä tavalla suomalaiset sanomalehdet kirjoittavat muuntogeenisestä ruoasta. Erityisen tarkastelun kohteena on, miten uutisissa kehystetään tätä aihetta. Aineistoni kattaa Helsingin Sanomien ja Aamulehden aihetta koskevat uutiset sekä pääkirjoitussivut vuosilta 2000–2003. Kehyksillä tarkoitan kielenkäyttötapoja, jotka ohjaavat lukijan tulkintaa aiheesta tiettyyn suuntaan. Kehysten syntyyn vaikuttavat mm. toimittajien totutut työtavat, mutta myös tiedontuottajien toimet ja ympäröivä kulttuuri. Kehykset ovat usein tiedostamattomia tapoja käyttää esimerkiksi metaforia, fraaseja ja iskulauseita. Teoriaosuuden tärkeimpinä lähteinä olen käyttänyt Gamsonin ja Modiglianin (1989) sekä Entmanin (1993) artikkeleita. Aineistoni perusteella havaitsin neljä erilaista kehystä, jotka nimesin sääntely-, riski-, kiista- ja hyötykehyksiksi. Määrittelin jokaiselle kehykselle sille tyypilliset kielenkäyttötavat. Eniten uutisia kehystettiin sääntelynäkökulmasta. Sääntelykehykselle tyypillistä oli, että kaikki osapuolet perustelivat päätöksiä kuluttajien eduilla. Kuluttajat eivät kuitenkaan itse päässeet vaikuttamaan asioihin. Toisena tulivat riski- ja kiistakehykset. Riskikehykselle tyypillinen piirre oli geeneistä puhuminen siten, että ne vaikuttivat eläviltä olennoilta, jotka toimivat uhkaavasti. Lisäksi geenimuuntelu liitettiin moniin erilaisiin ruokakatastrofeihin. Kiistakehyksessä tärkein piirre oli EU:n ja Yhdysvaltain riitely muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä. Tässä kiistassa sotametaforat olivat hyvin yleisiä. Vähiten uutisia esiintyi hyötykehyksessä. Hyötykehyksessä geenimuunnellut elintarvikkeet nähtiin usein ratkaisuna johonkin ongelmaan, kuten nälänhätään. Kehysten lisäksi aineistosta nousi esiin myös muita havaintoja, jotka koskivat geenimuunneltuja elintarvikkeita käsitteleviä uutisia. Geenimuunteluun liittyvä sanasto osoittautui hyvin moninaiseksi, mutta sen käyttö oli epämääräistä ja epäjohdonmukaista. Suurimmat riskit kohdistuivat ympäristöön, mutta terveysriskeihin viitattiin niistä kertovien tutkimustulosten puuttumisesta huolimatta. Uutisissa esiintyi lukuisia toimijoita, joiden näkökulmat ja mielipiteet poikkesivat toisistaan jyrkästi. Eri toimijat saivat uutisissa erilaisen aseman. Lopputulokseni on, että muuntogeenisiä elintarvikkeita koskeva uutisointi vaikuttaa pinnalta katsottuna neutraalilta. Lähemmän tarkastelun seurauksena kävi kuitenkin ilmi, että uutisissa käytetyt kehykset ohjaavat lukijoita useammin kriittisen tai kielteisen tulkinnan suuntaan. Tämä asettaa keskustelun osapuolet eriarvoiseen asemaan. Asialla voi myös olla vaikutusta mm. yleiseen mielipiteeseen ja julkisuudessa käytyyn keskusteluun.
  • Antila, Laura (2001)
    Työni tarkoituksena on diskurssianalyysin avulla hahmottaa keskustelun keskeiset diskurssit. Metafora-analyysin avulla selvitän minkälaisia metaforia keskustelussa on käytetty sekä miksi ja miten niitä on käytetty. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: miten geeniteknisesti muunnettu ruoka on otettu vastaan Suomessa, minkälaisia pelkoja ja aspekteja aiheeseen liittyy sekä ketkä antoivat suunnan Helsingin Sanomien aeendalla käydylle keskustelulle. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisen roolin uutisen lähde tai kertoja ja toisaalta eri viranomaiset saavat ja mitkä tahot näistä saavat oman äänensä kuuluviin. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen, jolloin se antaa tutkijalle mahdollisuuden käyttää omia rajauksia, määritelmiä sekä ratkaisulta tarkkaan määriteltyä metodia väljemmin. Diskurssianalyysissa kiinnostus kohdistuu sen pohtimiseen, miten puheen käyttäjät tekevät ymmärrettäväksi asioita kielenkäytöllään. Lähtökohtana pidetään ajatusta, jonka mukaan samaa ilmiötä on mahdollista tehdä ymmärrettäväksi monin perustelluin tavoin. Metaforaanalyysissa tarkastellaan ensisijaisesti aineistosta muotoillun päämetaforan käyttöä ja muuntumista tarkastelemillani ajanj'aksoilla vuosina 1997 sekä 1999. Helsingin Sanomissa käydyssä keskustelussa olivat mukana kaksi vahvaa ja itsenäistä tahoa, joiden voimasuhteet keskustelun edetessä muuntuivat. Geeniteknisesti muunnettua ruokaa käsiteltiin aineistossa hyvin vaihtelevin metafoi-in sekä diskurssein. Molemmat osapuolet käyttivät yleisesti hyväksyttävillä tavoilla perusteltuja ja asiantuntijuudella vahvistettua tietoa. Argumentoinnissa keskustelun tahot olivat itsenäisiä, eikä ulkopuolelta tulevaa vaikutusta ollut näkyvissä.
  • Kinnunen, Eija-Riitta (2010)
    This research aims at analysing how secondary school age youth construct gendered sexuality in their HIV stories in Iringa, Tanzania. Youth attitudes were analysed from 43 stories which were written by secondary school students in the Iringa urban municipality. Based on previous studies in Sub Saharan Africa, five factors were defined to affect youth attitudes on gendered sexuality. The strongest factor is seen to be the modern urban culture which directs young people to make individualistic life choices. Related to this, urban markets combined with media define youth sexual attraction in terms of being fashionable. Especially young women lack income opportunities in urban settings and due to economic pressure turn to transactional sexual relationships. On the contrary, traditional community values demand youth to follow traditional gender specific lifestyles and forms of sexuality. In addition to this, the Christian approach defines pre-marital abstinence and fidelity in the marriage as acceptable forms of sexuality. As a fifth factor, the threat of HIV and stigma challenge partner selections in urban settings. Young people rarely test for HIV and often guess the HIV status of their partners. Additionally, the stigma attached to HIV creates fear between dating partners. According to the stories, Tanzanian youth face pressures to participate in the modern urban dating culture but at the same time are still affected by traditional gender specific expectations promoted by the adults. Youth are challenged to balance between them, and some of the young people struggle in between. Regarding young women, adult society seems to maintain traditional and Christian expectations and encourage them to avoid sexual activities and maintain their respectability. However in order to gain popularity among peers young women have to participate in modern dating practices. Additionally, many young women are forced to establish sexual relationships in urban settings in order to survive economically, and in these relationships men have power to set conditions. Stories expressed empathy towards girls who practised sex survival but moralized the behaviour of girls who established sexual relationships in order to gain luxury goods seeing this as damaging a girls´ reputation. In a few of the stories sex for luxury was seen as a necessary route for young women to participate in modern partner markets. Young men were described as victims attracted by beautiful young women. These stories reproduce the traditional view of young men as being naturally weak regarding sex. In addition, the stories indicated that because young women search for money in urban relationships, handsome but poor young men fail to successfully conquer the most beautiful women. Besides this, the stories challenged the traditional expectation that a rich man should establish multiple relationships in order to increase his honour in the community. The HIV threat has created grounds to criticize them. Youth assessed them as causing a lot of suffering and chaos in the families. The HIV stigma was present in different forms in the stories. The community members observed a person´s physical symptoms and visits to an HIV treatment centre, suspected the person as being infected and gossiped about him/her. The infected was in a few cases excluded from the family or was avoided and seen as a threat. HIV infection was seen as a person´s own fault or seen as a result of moral decay. Only a few stories expressed an understanding attitude and saw social, cultural and economic factors as being behind HIV transmissions.
  • Melkas, Helinä (1999)
    Tutkielmassa on tarkasteltu työelämän epätasa-arvoa, erityisesti työmarkkinoiden kahtiajakautumista sukupuolen mukaan eli segregaatiota Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa 1970-luvulta 1990-luvulle. Taustalla on yleisen tasa-arvokäsityksen ja todellisuudessa vallitsevan epätasa-arvon välinen ristiriita pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Pohjoismaita pidetään tasa-arvon mallimaina, mutta työelämässä naisten asema on edelleen huomattavasti heikompi kuin miesten. Tutkimuksen taustaosuudessa kuvaillaan segregaation vaikutuksia naisten asemaan, segregaatioteorioita, Pohjoismaiden työmarkkinoiden erityispiirteitä verrattuna muihin OECD-maihin sekä pohjoismaisen tasa-arvopolitiikan piirteitä. Tutkimuksen tilastollinen analyysi perustuu kansallisten tilastokeskusten väestölaskentatietoihin vuosilta 1970, 1980 ja 1990. Alkuperäiset kansalliset tilastot käsittävät noin kolmesataa ammattia. Tutkimuksessa pyrittiin parantamaan vertailtavuutta luomalla kolmen maan yhteinen 187 ammatin luokitus. Tämän mahdollistivat maiden varsin samanlaiset ammattiluokitusjärjestelmät. Tilastollisen analyysin avulla osoitetaan, miten Suomen, Norjan ja Ruotsin segregaatiotilanne eroaa muista teollisuusmaista sekä millaisia keskinäisiä eroja mailla on. Tilastotietojen perusteella on tarkasteltu sukupuolijakaumaltaan vinoutuneita ammatteja, segregaatioindeksejä, kotitaloustyön palkallistamista eli tyypillisen kotityön siirtämistä työmarkkinoille tehtäväksi palkkatyönä sekä naisten ja miesten erilaista asemaa toisiinsa liittyvissä ammateissa, joilla on erilaiset sosiaaliset statukset. Analyysillä on myös testattu segregaatioteorioiden selitysvoimaa Pohjoismaiden tapauksessa. Tutkimuksessa havaittiin että työmarkkinoiden kahtiajakautuminen sukupuolen mukaan on ollut ja on edelleen voimakasta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa - sekä absoluuttisesti että verrattuna muihin teollisuusmaihin. Segregaatiotaso laski kuitenkin vuodesta 1970 vuoteen 1990. Naiset ovat olleet innokkaampia ylittämään ammattien välisiä sukupuolirajoja kuin miehet, jotka ovat pysytelleet perinteisissä miesten ammateissa. Korkean segregaatiotason aiheuttaa se, että naiset edelleen työskentelevät hyvin suurelta osin perinteisissä naisten ammateissa, jotka vastaavat yhteiskunnassa vallitsevia stereotyyppistä käsityksiä naisten kyvyistä ja ominaisuuksista. Segregaatiota lisää myös se, että naiset ovat statukseltaan alemmassa asemassa ja huonommin palkattuja, vaikka työskentelisivätkin miesten kanssa samalla ammattialalla. Tutkielma pohjautuu tekijän vuonna 1998 julkaistuun samannimiseen'kidaan (Melkas & Anker, 1998). Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat työelämän tilastot ja ammattiluokitusjärjestelmät. Segregaatiotutkimuksen metodologian osalta keskeisiä lähteitä ovat teokset Siltanen, Jarman & Blackburn, 1995 sekä Anker, 1998.
  • Melkas, Helinä (1999)
    The thesis analyses gender inequality in the labour market, in particular Occupational segregation by sex in Finland, Norway and Sweden from the 1970s to the 1990s. The thesis focuses on the divergence between the general perception of equality and the reality of inequality in the Nordic labour markets. The Nordic countries are in many ways model countries as far as gender equality is concerned, but women's position in the world of work is still considerably weaker than men's. The background part of the thesis describes the impact of occupational segregation on women, theories on occupational segregation, the characteristics of Nordic labour markets as compared to other OECD countries and elements of Nordic equality policies. The statistical analysis of the thesis is based on census data for 1970, 1980 and 1990 compiled by the Central Statistical Offices. The original national data include approximately 300 occupations. In order to increase comparability in this thesis, a common occupational classification with 187 occupations was created for all three countries. This was possible owing to the sufficiently similar national occupational classifications. The statistical analysis shows how the segregation situation of Finland, Norway and Sweden differs from other industrialised countries and how these three Nordic countries differ from each other in terms of segregation. Statistics are presented on gender-dominated occupations, segregation indices, monetization of household work (i.e. transfer of typical household work to the labour market to be done as paid work) and women and men in certain closely related occupations where there are distinguishable differences in status. The analysis also tests the explanatory force of segregation theories in the Nordic context. The analysis confirms that the level of occupational segregation by sex has been, and remains, high in Finland, Norway and Sweden - both in absolute terms as well as relative to levels found in other industrialized countries. However, the level of segregation decreased from 1970 to 1990. Women have been more eager to cross the occupational gender barriers than men, who have preferred to stay in traditional "male" occupations. The extent to which women still work in traditional "female" occupations causes Nordic countries to have the relatively high level of segregation. These "female" occupations are consistent with gender stereotypes in society and the types of abilities and characteristics that are typically attributed to women. Women are also concentrated. in lower status and lower paid occupations than men, even if they work in the same field. The thesis is largely based on the author's monograph with the same title (Melkas & Anker, 1998). The most important sources in the study are labour market statistics and occupational classification systems. As to the methodology of research on segregation, central sources are the works of Siltanen, Jarman & Blackburn, 1995 and Anker, 1998.
  • Repo, Jemima Isabel (2006)
    This thesis contributes to the development of poststructuralist feminist International Relations analyses about the US War on Terrorism. Gender is significantly involved in the justification and conduct of wars and militarism, established and supported by a particular hierarchal structure of masculinities and femininities. Hierarchal power relations prioritise the bodies and values of some, and demean, attack or conceal those of others. These are expressed in discourses of the various masculinities and femininities of the US self and its enemy Other, which are deconstructed and analysed by Foucauldian discourse analysis and theories of representation. Discourses of a male-performed 11 September 2001 terrorist attacks and US rescue response endowed hegemonic masculinity on the muscular masculinity of fire fighters. This was subsequently extended to soldiers of the US military, who fought in retaliation to the humiliation of feminised US nationhood, remasculinising the US national identity. This necessitated the representation of terrorists and Muslim men as morally and sexually deviant, homosexual, woman-oppressive demons. Likewise, Muslim women were victimised as helpless sufferers to be unveiled and rescued by a macho US crusade against terrorism. On the other hand, female terrorists confused the men-lifetakers/ women-lifegivers dichotomy, and were depicted as excessively violent, hypersexual beings, who were nonetheless victims of the seductions of manipulative Muslim men. Disciplinary action was taken against Muslim men in Guantánamo Bay and Abu Ghraib, which especially in the latter case resulted in scandals that evoked public pity for the unfortunate and uncivilised detainees who endured the torture of cruel un-American men and irrational women of the US Military Police. Meanwhile, the discourses of US soldiers in Iraq are examined through their own autobiographical voices, demonstrating that the military is indeed a misogynistic boy’s club. The fate of Private Jessica Lynch and the autobiographical works of soldiers also unsympathetic to the Iraqi population, continuing the Othering discourses established on 11 September. At the US home front, military mothers, both pro and anti-war, are supportive of the well being and honouring of their sons. There is a complex set of dominant discourses in continuous fluctuation sustaining the gender hierarchies that support war by privileging the bodies of some and discriminating and harming the bodies others. There is hope for change however, as the malleability of gender enables possibilities for resistance through counter discourses and female empowerment.
  • Julkunen, Veli-Pekka (2006)
    Valuuttakriisit ovat yksi tämän päivän vakavimmista maailmantalouden vakautta uhkaavista ilmiöistä. Vaikka valuuttakriisejä on ollut niin kauan, kun kansainvälistä kauppaa on käyty, ovat niiden lukumäärä lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana etenkin kehittyvien talouksien kohdalla. Valuuttakriisit, kuten monet muutkin taloudelliset ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä, jolloin niiden ennustaminen ja niihin johtavien syiden selvittäminen on erittäin vaikeaa. Koska valuuttakriisit johtavat usein reaalitaloudellisiin ongelmiin, on niiden ymmärtämiseen ja ennustamiseen uhrattu valtavasti resursseja. Valuuttakriisien ennustettavuuden paraneminen voisi etenkin sijoittajien kohdalla johtaa suuriin taloudellisiin tuottoihin, ja toisaalta tarkempien ennustemallien perusteella voitaisiin ryhtyä kriisejä ehkäiseviin toimiin jo ennen kuin kriisi edes kerkeäisi puhjeta ja näin kriisiltä saatettaisiin välttyä kokonaan. Tutkielmassa esitellään neuroverkot uutena menetelmänä valuuttakriisien ennustamisessa. Neuroverkkoja on käytetty laajasti mm. tekniikan alalla jo vuosia, mutta taloustieteissä menetelmää on sovellettu suhteellisen vähän. Valitettavasti useissa kansantaloudellisia ilmiöitä käsitelleissä tutkimuksissa, joissa neuroverkkojen tehokkuutta on vertailtu perinteisiin menetelmiin, on ollut selkeitä puutteita. Tällöin ei ole ollut mahdollista sanoa onko neurolaskennasta taloustieteiden alalla todellista hyötyä. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, voiko neuroverkkomallien avulla päästä tarkempiin ennustetuloksiin kuin niin sanotuilla perinteisillä menetelmillä (joita tutkielmassa edustavat erilaiset logit-mallit) kehittyvien talouksien valuuttakriisien ennustamisesssa. Lisäksi tutkielmassa esitellään menetelmiä, joiden avulla eri mallien toimintaa yritetään tehostaa. Perinteisien mallien ennustetarkkuutta yritetään parantaa erilaisin muuttujamuunnoksin ja neuroverkkomallien toiminnan tehostamiseksi käytetään puolestaan geneettisten algoritmien nimellä tunnettuja optimointimenetelmiä sekä kehittyneempiä estimointialgoritmeja. Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että neuroverkkomalleilla voidaan päästä merkittävästi parempiin tuloksiin kuin ilman muuttujamuunnoksin estimoiduilla logit-malleilla. Toisaalta muuttujamuunnoksilla pystyttiin logit-mallien ennustetarkkuutta parantamaan selvästi, jolloin perinteisten- ja neuroverkkomallien välinen ero ennustetarkkuudessa oli lopulta suhteellisen pieni. Tärkeimmät lähteet: HASSOUN, M. (1995): Fundamentals of artificial neural networks. The MIT press, Cambridge. KOMULAINEN, T. – LUKKARILA, J. (2003): What drives financiel crises in emerging markets? Emerging markets review, 4, 248–272. BISHOP, C. (1995): Neural networks for pattern recognition. Clarendon press, Oxford.
  • Muniandy, Maheswary (2014)
    The study of obesity has drawn wide-spread interest because of its far-reaching consequences. Obesity is on the rise and has been linked to several clinical complications such as type 2 diabetes and hypertension. Obesity is defined as a condition in which body mass index (BMI) is greater than 3m2/kg. BMI itself is highly heritable with the rate of heritability in twin and adoption studies ranging from 45%–85%. The study was designed to analyze the differences in gene expression in MZ twin pairs discordant for BMI. A total of 26 twin pairs were selected based on a within-pair BMI difference of more than 3 kg/m2 when compared to his or her twin. The twins for this study belonged to either FinnTwin16 (birth cohort 1975‐1979) or FinnTwin12 (birth cohort 1983‐1987). Samples were extracted from the participants and used in microarray experiments. The resulting data was processed using various packages of the Bioconductor software. The quality control process identified one sample as faulty and as a result the sample as well as the sample of the twin were discarded. This resulted in a sample size of 50 twins. Differential analysis carried out using the limma package of Bioconductor revealed 980 genes that were differentially expressed. These genes were then processed further in the Ingenuity Pathway Analysis (IPA) tool as well as the BiNGO tool. This revealed the molecular networks, gene pathways and gene annotations that were pertinent to the genes uploaded. IPA also provided a list of functions and diseases these genes were involved in. As the final step, the prevalent themes across these results were summarized. This analysis provided many leads that should be investigated further in future studies. It is suggested that future studies start with precise, concrete biological questions that narrow down the scope of biological analysis. This is in view of the extensive amount of data available via microarray studies and the myriad of hypothesizes that can be investigated.
  • Piispa, Minna (2004)
    This study considers the picture a survey conveys of partnership violence against women and the question why young women particularly experience violence in their partnerships more often than other women do. I approach these questions from the perspective of age, generation and modernisation. I used the data from a survey about male violence against women, conducted among women aged 18 to 74 (n=3,500) in 1997. In my doctoral dissertation I consider first whether women’s experiences of violence are connected with a specific stage in life and whether the lifestyle of young women has changed in some way to make them more vulnerable to violence than older women. I then consider whether young women’s experiences of violence differ from those of older women and how the experiencing of violence affects the meanings attached to it. My third object of consideration is whether young women are simply more likely than the older generations to recognise violence and whether they have a different attitude where violence is concerned. Fourthly, I consider how the methodological choices made in the survey, such as the used definition of violence and the context of the survey, may have influenced the finding that violence is directed especially towards young women. My study consists of four separate articles and a summary. The picture drawn by the survey of partnership violence against women is shaped in my study by combined analyses of the data describing partner violence and of partial non-response to the question on partner violence. My findings indicate that experiences of violence among young women differ from those among older women. Young women are better able to influence the situation, and the psychological and social consequences of prolonged physical violence have not yet affected their perceptions of themselves, or of partnership or violence. The survey method captures the experiences of violence of young women better than those of others, and young women have a different attitude to telling and speaking about violence. In my dissertation I consider the picture of partnership violence against women conveyed by a survey as representations of lived life. The central concept unifying the findings is the concept of agency, which in my study refers to the increased possibilities for women to be active in society and thereby find better ways of responding in a violent partnership. Agency also refers to the social and cultural contexts in which women recognise and give a name to violence in a partnership, and give meanings to their experiences of it. My methodological consideration focuses on whether such a sensitive topic as violence against women can be studied by a survey, what kind of speech is allowed in a survey, and what kind of a picture survey data are capable of drawing of violence. While constructing this picture, I exploit the idea that a survey constitutes interaction between the researcher and the respondent. The theoretical points of departure for my dissertation are feminist debate on violence against women and research on victimology. My study is also associated with international methodological debate on researching violence against women by surveys, and with feminist and constructionist debate on how methodological choices affect the knowledge produced by research.
  • Jallinoja, Piia (2002)
    The present study focuses on the introduction both of genetic screening and testing and of the related counselling in Finnish health care during the 1990s, i.e. clinical genetics. In addition, the formation of medical ethics as it pertains to clinical genetics is analysed from 1970 onwards. The study consists of five original publications and a summary. The material consists of data collected by means of questionnaires (conducted among lay people, public health nurses and midwives), semistructured interviews (of physicians, public health nurses, midwives and psychologists) and text material collected in connection with four genetic screening and counselling projects carried out in Finland. In general, Finns approve of gene tests, but this general approval is combined with disapproval of certain aspects and prospects of such tests. Furthermore, clinical genetics creates agonizing situations where all options have undesirable consequences. Abortion because of a disorder of the fetus is an especially perplexing issue reflecting the ambivalent status of the fetus. Within the field of medicine, problems related to the increasing number of applications of clinical genetics have been addressed to an increasing extent by developing ethical guidelines and recommendations, by establishing ethics committees and by encouraging public discussion on ethics. In the guidelines, voluntariness and autonomy are repeated principles, and they are also widely accepted principles among lay people and professional groups. Choice may even be regarded as an imperative. What is feared is its opposite, concretized in the fear of eugenics. The situation is paradoxical, however, and characteristic of modern societies: On the on hand there are constant demands for more ethical rules; on the other hand these rules cannot but remain superficial, since they have to be open and flexible in the face of new scientific discoveries and individuals' life situations. A contradiction exists between modern ethics setting the rules for advancing genetic technologies and the real-life situations of clients seeking genetic screening and counselling. Individuals are at the same time struggling to form their own choice and influenced by a plethora of expectations, interests, medical determinants and technological conditions.
  • Jallinoja, Piia (2002)
    Tutkimuksen aiheena on geeniseulontojen, geenitestien ja näihin liittyvän perinnöllisyysneuvonnan käyttöönotto suomalaisessa terveydenhuollossa 1990-luvulla, ts. kliininen genetiikka. Tutkimuksessa analysoidaan tarkemmin myös genetiikkaan liittyvää lääketieteen etiikkaa vuodesta 1970 vuoteen 2000 sekä sikiötutkimusten ja sikiön vammaisuuden vuoksi tehtyjen abortin, ns. selektiivisten aborttien erityiskysymyksiä. Tutkimus muodostuu viidestä alkuperäisjulkaisusta sekä yhteenvetoartikkelista. Tutkimusaineistot on kerätty kyselylomakkeilla (väestökysely ja kysely kätilöiden ja terveydenhoitajien keskuudessa), haastattelemalla suomalaisten geeniseulonta- ja perinnöllisyysneuvontahankkeiden työntekijöitä (lääkärit, terveydenhoitajat, kätilöt, psykologit) sekä keräämällä näihin hankkeisiin liittyvä tekstiaineisto. Valtaosa suomalaisista, niin tavallisista kansalaisista kuin asiantuntijoistakin, hyväksyy geenitestien käytön, mutta on myös huolissaan testeistä ja seulonnoista sekä näihin liittyvistä tulevaisuudennäkymistä. Erityisesti selektiivinen abortti nähdään vaikeana ja jopa ratkeamattomana kysymyksenä. Tämä heijastalee sikiön asemaan liittyviä ristiriitaisuuksia. Lääketieteen piirissä genetiikkaan liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan lisääntyvässä määrin mm. kehittämällä eettisiä suosituksia, perustamalla eettisiä toimikunta ja herättämällä keskustelua etiikasta. Tällaisissa ohjeistoissa testien vapaaehtoisuus ja yksilöiden autonomia ovat tulleet yhä keskeisimmiksi. Tilanne on kuitenkin paradoksaalinen: toisaalta eettisiä sääntöjä toivotaan kehitettävän yhä enemmän, toisaalta ne jäävät pakosta pinnallisiksi, sillä niiden on oltava joustavia suhteessa uusin tieteellisiin keksintöihin ja yksilöiden elämäntilanteisiin. Lopullinen moraalinen vastuu valinnoista ja niiden seurauksista jääkin yksilölle. Valinnanvapautta voikin pitää jopa imperatiivina. Yksilön tekemää valintaa yritetään terveydenhuollossa helpottaa jakamalla hänelle mahdollisimman neutraalia informaatiota sairauksista, testeistä ja vaihtoehdoista. Asetelma ei kuitenkaan tyhjene faktuaaliseen tietoon, vaan yksilölle avautuu loputon sarja kysymyksiä hyvästä elämästä, vammaisuudesta, vanhemmuudesta, vastuusta ja vapaudesta. Vapaan valinnan periaate tiukimmillaan edellyttäisi, että yksilö - esimerkiksi raskaana oleva nainen - yksin punnitsisi moraalista valintaansa suhteessa sikiöönsä. Näin ei kuitenkaan tapahdu: autonomiseen valintaan sekoittuu väistämättä toiveita, sääntöjä, testituloksia ja niiden tulkintoja, kustannus-hyöty laskelmia ja monenlaista informaatiota niin terveydenhuollossa kuin tiedotusvälineissä.
  • Ilmavirta, Tuomas (2008)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Valtion Rautateiden Pasilan konepaja-alueen käyttötarkoituksen muutosta. Kyseessä on kaupunkiuudistushanke, jossa teollisuudelta käyttämättömäksi jäänyt alue muutetaan uuteen käyttöön – tässä tapauksessa asumis- ja kulttuurikäyttöön. Aihetta lähestytään tilan luonteen muutoksen näkökulmasta. Oletuksena on, että alue gentrifioituu muutosprosessin yhteydessä. Tällöin kaupunkitilan käyttötarkoitus muuttuu vastaamaan hyvätuloisten kulutustarpeita ja alueen aiemmat käyttäjät ja toiminnot joutuvat gentrifikaation syrjäyttämiksi. Aihetta tutkitaan analysoimalla haastatteluaineistoja sekä alueen käyttöön liittyviä suunnittelu- ja strategiadokumentteja ja mainoksia. Tutkimusta varten on haastateltu alueen uuteen käyttöön oleellisesti vaikuttavia toimijoita: kaavoituksesta vastaavan kaupunkisuunnitteluviraston, alueen maanomistajan VR:n sekä alueen rakentamisesta edellisen kanssa yhteistyösopimuksen solmineen rakennusyhtiön edustajia. Konepajan uuteen käyttötarkoitukseen ovat vaikuttaneet taloudelliset intressit. Toimijoiden pyrkimys tehdä taloudellista voittoa näkyy suunnittelun eri vaiheissa. Neil Smithin gentrifikaation yleistämisen teorian mukaisesti Pasilan konepaja-alueen gentrifioituminen on niin yksityisen rakennusliikkeen, maanomistajan kuin kaupunginkin intresseissä. Tämä ilmenee Konepajan tapauksessa kaupunkialueen imagonrakennuksena, johon osallistuvat sekä rakennuttaja että kaupunki. Rakennuttajan konepaja-alueelle luoma markkinointi-imago korostaa tulevan asuin- ja toimitila-alueen urbaania, kulttuurista ja luovaa luonnetta. Kaupunki puolestaan tuo samoja teemoja esiin strategiadokumentissaan. Konepajan markkinointia tarkastellaan Sharon Zukinin symbolisen talouden käsitteen kautta. Kulttuurin sävyttämän ympäristön rakentaminen tulkitaan Zukinin kehittelemän kulttuurisen tuotantomuodon (artistic mode of production) ilmenemäksi. Konepaja-alueen arvoa korotetaan kulttuurin avulla. Alueelle rakennettavia asuntoja mainostetaan poikkeuksellisen urbaaneilla mielikuvilla. Mainonta vaikuttaisi olevan suunnattu Richard Floridan määrittelemälle luovalle luokalle. Markkinointi korostaa konepaja-alueen teollista historiaa sekä tulevan käytön kulttuurista ja luovaa luonnetta. Kaupunkitila latautuu näin kulutuksen kohteeksi. Ristiriitaisesti Konepajalle rakennettavat asunnot ovat kuitenkin varsin tavanomaisia kerrostaloasuntoja. Gentrifikaation yhteydessä alueen aiemmat käyttäjät joutuvat usein ylempien tuloluokkien syrjäyttämiksi. Konepaja-alueella tällaisia ovat konepajahalleissa tilapäisvuokralaisina työskentelevät kulttuuritoimijat – muun muassa elokuvateollisuuden toimijat, valokuvastudiot ja graafikot. Sharon Zukinin maiseman käsitteen kautta hahmotellaan Konepajan syrjäyttämisen luonnetta. Gentrifikaation tulkitaan sulkevan käytöltään määrittelemättömät kaupunkitilat, jotka mahdollistavat itseohjautuvien ja ennakoimattomien kulttuuristen ilmiöiden syntymisen.
  • Harrikari, Martina Patricia (2006)
    Fiskars bruk i västra Nyland har under de senaste 30 åren förändrats från ett brukssamhälle till ett hantverkarsamhälle. Samhället har fått ett tillskott av nya invånare. De nya invånarna har grundat företag och kommit samman för att organisera utställningar. Den gamla bruksorten är idag en väl besökt turistort. Min avhandling gäller en fallstudieforskning om denna förändring och det nya samhällets framväxt i bruket som en erfarenhet. Jag ämnar svara på följande frågor: - Varför har hantverkarna flyttat till bruket? - Vilken roll har bolaget haft i förändringen? - Vilken roll har utställningarna och Andelslaget hantverkarna, formgivarna och konstnärerna i Fiskars haft? - Hurdana är hantverkarnas sociala kontakter? I forskningen använder jag mig främst av teorier om gentrifikation (Smith 1996; Ley 1996). Med gentrifikation avses en process där ett bostadsområde för arbetarklassen renoveras och putsas upp och en ny befolkning flyttar in. Smith anser att det är det privata kapitalet som investeras i ett område som påbörjar gentrifikationsprocessen, alltså ett utbud. Ley å sin sida anser att det är inflyttarna som har en efterfrågan som sätter igång gentrifikationsprocessen. I forskningen använder jag mig också av Zukins (1995) teori om symbolekonomi och Bourdieus teori om symbolkapital. Forskningsmaterialet består av 17 intervjuer med främst medlemmar av Andelslaget hantverkare, formgivare och konstnärer i Fiskars utförda främst sommaren 2004. Fiskars årsberättelser och årsredovisningar utgör även ett viktigt forskningsmaterial. Materialet har jag analyserat med hjälp av tematisering. Både utbudet och efterfrågan har påverkat gentrifikationsprocessen i bruket. Hantverkarna nämner som främsta flyttorsak behovet av bostad och arbetslokal. Hantverkarna skapade på så sätt en efterfrågan på fastigheter. Bolaget Fiskars sålde 1984 en del av sina fastigheter till kommunen som fick statsfinansiering för grundrenovering av dem. I slutet av 1980-talet började även Fiskars bolag reparationen av fastigheterna i bruket. I Fiskars bruk fanns ett utbud. De nyinflyttade hantverkarna började organisera utställningar år 1994 som ökade symbolekonomin i bruket. Hantverkarna har kontakt sinsemellan på grund av gemensamma utställningarna. De flesta har även vänner och bekanta bland andra invånare i bruket. De hantverkare, formgivare och konstnärer som har ett starkt symbolkapital har även bättre möjligheter att få delta i utställningarna.