Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1388-1407 of 7387
  • Kaijasilta, Kati (1997)
  • Lehtonen, Inka (2013)
    Tutkielma käsittelee ihmisen tekemiä tulkintoja luonnonympäristöstä Ecuadorille kuuluvilla Galapagossaarilla, Tyynellä valtamerellä. Tulkinta tarkoittaa erilaisia näkökulmia ja käytäntöjä, joiden kautta saarten materiaalinen luonto erotetaan inhimillisen tiedon ja toiminnan kohteeksi. Tutkimuksen lähtökohta on, että luonto on sosiaalisesti rakentuva käsite. Samasta materiaalisesta luonnosta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja riippuen tulkitsijasta. Työn tavoitteena on tarkastella Galapagossaarten erilaisia luontoja ja pyrkiä näkemään niiden keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena syntyviä luonnon hybridejä. Tutkimusaineisto on kerätty antropologisen kenttätyöjakson aikana, lokakuusta joulukuulle 2010, Galapagossaarilla. Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan nauhoitettua ja yhden sähköpostitse toteutetun haastattelun, kenttätyöpäiväkirjan, osallistuvaa havainnointia ja muuta kentällä kerättyä tutkimusmateriaalia sekä lukuisia epävirallisia keskusteluja informanttien kanssa. Lisäksi tutkimusta varten on luettu runsaasti tutkimuskirjallisuutta, mikä tukee teoreettisen viitekehyksen valikoitumista tutkimusaineiston tarkastelussa. Tutkimus keskittyy kolmen erilaisen luonnonympäristön tulkinnan tarkasteluun. Niitä edustavat tiede ja ympäristönsuojelu, paikalliset pienviljelijä-kalastajat sekä turismi, kukin omissa käytännöissään. Erilaisia tulkintoja tarkasteltaessa nousee esille, että tieteen ja ympäristönsuojelun edustama, luonnontieteelliseen tietoon perustuva globaali suojeludiskurssi nostetaan usein muiden tulkintojen yläpuolelle, hallitsevaan asemaan määrittää, miten inhimillisen ja ei-inhimillisen keskinäistä suhdetta tulisi rakentaa. Tiedon ja vallan diskurssiin liittyvät myös Ecuadorin valtiolliset intressit ja toisaalta paikallisen väestön käytännöllinen ymmärrys suhteessa luonnonympäristöön. Tutkimus tuo esille, miten nämä erilaiset tulkinnat vaikuttavat toisiinsa ja luovat uusia luontoja. Galapagossaaret ovat olleet avainasemassa modernin luonnontieteellisen maailmankuvan muodostumisessa Charles Darwinin nostettua ne merkitykselliseksi paikaksi evoluutioteorian elävänä laboratoriona. Saarten luonnontieteellistä arvokkuutta on suojeltu ihmisen aiheuttamia muutoksia vastaan jo vuosikymmenien ajan. Samalla saarille muuttavien uudisasukkaiden ja niiden luontoa ihailemaan saapuvien turistien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, toinen toisiaan ruokkien. Tänä päivänä Galapagossaaret elävät erilaisten luonnonympäristön tulkintojen solmukohdassa. Erilaisten tulkintojen ja niitä tukevien käytäntöjen yhteensovittaminen on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Galapagos heijastelee universaalilla tasolla inhimillisen ja ei-inhimillisen keskinäisen tasapainon löytämisen haasteellisuutta.
  • Miettinen, Jarkko (2007)
    In GARCH literature a symmetric conditional probability distribution is often assumed. As the financial data, such as stock market returns, often have both peaked and skewed distribution, this assumption can be too restrictive. We expand this by allowing for the conditional distribution to be asymmetric or skewed. Four distributions that have a normal variance-mean mixture representation are considered. Three of these distributions belong to the class of generalized hyperbolic (GH) distributions. The GH distribution is obtained by assuming that the (unobserved) mixing variable has the generalized inverse Gaussian (GIG) distribution. As the GH distribution is regarded as too broad for GARCH modeling we employ its three special cases. These distributions are obtained by assuming that the mixing distribution has inverse Gaussian (IG), Gamma or reciprocal Gamma (RG) distribution. Resulting distributions are called normal inverse Gaussian (NIG), normal Gamma (NG) and normal reciprocal Gamma (NRG) distributions. In addition, we apply the so-called z distribution. This distribution is obtained by assuming that the mixing distribution has infinite convolution of exponentially distributed random variables. In empirical applications employing two real stock market indices, it was first discovered that statistically significant estimates of the parameters of the skewed distributions were actually obtained. Especially, all the estimates implied negatively skewed conditional distributions. Most of the models based on skewed conditional distributions were also superior to the model based on the symmetric t distribution according to standard model selection criteria. According to plots of the densities of the standardized residuals against the theoretical densities, skewed distributions have better ability to capture the tail behaviour of the financial data than the symmetric t distribution. Advantages of the skewed distributions were also observed through Value-at-Risk (VaR) applications, where the correct shape of the (left) tail of the distribution is of concern. We conclude that allowing for conditional skewness should be taken into consideration in GARCH modeling. The GARCH-in-Mean model with z distribution was introduced by Lanne and Saikkonen (2007). Generalized hyperbolic distributions are overviewed for example in Eberlein and v. Hammerstein (2003). The calculation of the modified Bessel functions was enabled by Abramowitz and Stegun (1970) and especially Spanier and Oldham (1987).
  • Miettinen, Jarkko (2007)
    Useimmissa tutkimuksissa GARCH-malleissa on oletettu symmetrinen ehdollinen jakauma. Koska taloudellisinten aika-sarjojen, kuten osakemarkkinatuottojen, jakauma on usein paitsi huipukas myös vino, saattaa tämä oletus olla liian sitova. Tässä tutkimuksessa tästä oletuksesta luovutaan sallimalla ehdollisen jakauman olevan epäsymmetrinen eli vino. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan neljää jakaumaa, joilla on niin sanottu normaalinen varianssi-odotusarvo-sekoitus esitys. Kolme näistä jakaumista kuuluu niin sanottujen yleistettyjen hyperbolisten (GH) jakaumien luokkaan. Tämä jakauma saadaan olettamalla, että (ei-havaittava) sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa yleistä käänteistä Gaussista (GIG) jakaumaa. Koska GH-jakaumaa pidetään liian yleisenä empiirisiin sovelluksiin, tutkimuksessa sovelletaan sen kolmea erikoistapausta. Nämä erikoistapaukset saadaan olettamalla, että sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa käänteistä Gaussista- (IG), gamma- tai käänteistä gamma-jakaumaa (RG). Saatavia jakaumia kutsutaan NIG-, NG- ja NRG-jakaumiksi. Lisäksi sovelletaan niin sanottua z-jakaumaa. Tämä jakauma saadaan olettamalla, että sekoittava satunnaismuuttuja noudattaa jakaumaa, joka on äärettömän monen eksponenttijakaumaa noudattavan satunnaismuuttujan konvoluutio. Empiirisissä sovelluksissa kahdella osakemarkkinaindeksillä havaittiin, että vinojen jakaumien parametrit voitiin estimoida tarkasti. Erityisesti kaikista saaduista estimaateista seurasi negatiivisesti vino ehdollinen jakauma. Suurin osa vinoon jakaumaan perustuvista malleista oli tavallisten mallinvalintakriteerien mukaan sopivuudeltaan ylivoimainen verrattuna symmetriseen t-jakaumaan perustuvaan malliin. Verrattaessa standardoitujen residuaalien jakaumaa mallien tuottamiin teoreettisiin jakaumiin havaittiin, että vinot jakaumat näyttävät soveltuvan symmetristä jakaumaa paremmin osaketuottoaineiston häntien mallintamiseen. Vinojen jakaumien edut tulivat näkyviin myös niin sanotuissa VaR (Value-at-Risk) sovelluksissa, joissa jakauman (vasemman) hännän oikea mallintaminen on erityisen tärkeää. Tutkimuksen tärkein lähde on Lanne ja Saikkonen (2007), jossa esitellään z-jakaumaan perustuva vino GARCH-in-Mean-malli. Yleistetyistä hyperbolisista jakaumista kattava esitys löytyy esimerkiksi Eberleinistä ja v. Hammersteinista (2003). Modifioitujen Bessel-funktioiden laskemiseen sovellettiin tietoja Abramowitzista ja Stegunista (1970) sekä erityisesti Spanierista ja Oldhamista (1987).
  • Kaipainen, Jussi (2015)
    Pollution is of concern for human health and the environment. Authorities have set concentration frames for many pollutants. Therefore, monitoring is required in industrial and farming activities, for example. Methods based on gas chromatography - tandem mass spectrometry are mainly utilized in the study of trace pollutants in the environmental samples. The main reason for that being versatility and robustness of the technique, which is capable of analysis of numerous compound groups covering all the main pollutants. This thesis focuses on recent gas chromatography - tandem mass spectrometry method development in environmental analysis. Samples of air particulate matter and from aqueous environment are covered. Optimization of tandem mass spectrometry parameters, such as excitation energies, the choice of precursor ions and product ions are shown. Tandem mass spectrometry techniques increase sensitivity and selectivity of the analysis by reducing baseline due to specific fragmentation. For the reason of comparison, conventional one dimensional mass spectrometric applications are shown and advantages and disadvantages of both approaches are discussed. Research papers published during past decade were reviewed. Studied material included research results of gas chromatography- tandem mass spectrometry applications for determination of organic compounds, such as endocrine disruptive compounds, organometals, illicit drugs, pharmaceuticals, pesticides, brominated and chlorinated organic compounds, some volatile organic compounds, organonitrogen compounds and polycyclic aromatic hydrocarbons, in environmental samples. Sample collection and preparation techniques utilized in applications are reviewed as well. In the experimental part of this study, gas chromatography - mass spectrometry method for the determination of carboxylic acids, phenols and sugars in aerosol particles was developed. The experimental part covers also the study of fatty acids, which are analyzed utilizing the same method. Fatty acids are qualitative trace markers for agriculture based pollution in air. Result of the practical application of fatty acids as trace marker is presented as well. Developed method for determining fatty acids was utilized in field campaign in Bologna, Italy. C18/C16 –ratio is trace marker of agricultural based emission. Campaign results of C18/C16 –ratio and is presented in this thesis. Day-of-week trend of fatty acid emission is covered as well. The utilization of tandem mass spectrometry will reduce common matrix effects of gas chromatography - mass spectrometry and in this way will make analysis more sensitive. Tandem mass spectrometry methods will complete to the requirements of environment monitoring and thus are highly recommended in environmental analysis.
  • Fagernäs, Sonja (2001)
    WTO:n jäsenmaiden välisten kauppaliittojen muodostamisesta säädetään GATT-sopimuksen artiklassa 24. Artiklan 24 mukaan kauppaliiton maiden ulkoinen tullitaso ei saa nousta kauppaliittoa edeltävän tason yläpuolelle. Eräs kauppaliittoteorian perusoletuksia on, että hyvinvointiaan maksimoivilla kauppaliitoilla on taipumus korottaa tullejaan ja näin heikentää ulkopuolisten maiden hyvinvointia. Tullitasoa rajoittamalla on pyritty turvaamaan ulkopuolisten maiden asema ja varmistamaan, että kauppaliitot eivät muodostu monenkeskisen kaupan vapauttamisen esteiksi. Tutkielmassa selvitetään kahden mallin (Syropoulos 1999; Zissimos - Vines 1999) avulla miten artiklaan 24 sitoutuvat kauppaliitot vaikuttavat pyrkimyksiin edistää monenkeskistä vapaakauppaa. Lisäksi arvioidaan artiklalle 24 vaihtoehtoisten käytäntöjen vaikutuksia vapaakaupan saavuttamiseen. Tutkielmassa osoitetaan, että vaikka kauppaliitto ei korottaisikaan tullejaan, sisäisten tullien alentaminen heikentää ulkopuolisten maiden asemaa. Sisäisen tullitason alentaminen lisää liiton sisäistä kaupankäyntiä ja parantaa liiton vaihtosuhdetta ja hyvinvointia suhteessa liittoa edeltävään tilanteeseen. Muun maailman vaihtosuhde laskee, mikä alentaa maan monopolivoimaa maailmanmarkkinoilla ja tätä kautta maan hyvinvointia. Artiklaan 24 sitoutuva liitto tarjoaa jäsenilleen useimmiten myös vapaakauppaa korkeamman hyvinvointitason. Vaikka näin ei aina ole, antavat tulokset aihetta epäillä, että liitolla ei usein ole kannustinta pyrkiä vapaakauppaan. Tämä saattaa selittää ainakin osittain sen miksi monenkeskisen vapaakaupan edistäminen on WTO:n puitteissa viime aikoina ollut vaikeaa. Tulokset osoittavat, että jos vapaakauppaa halutaan pitää pitkän aikavälin tavoitteena, artiklaa 24 olisi perusteltua uudistaa. Tutkielmassa käsitellään kolmea vaihtoehtoa artiklalle 24. Näitä ovat (i) ns. avoimen integraation periaate, (ii) liiton muodostaminen niin, että maiden vaihtosuhde säilyy vakiona sekä (iii) hyvinvointitappion korvaaminen. Toisen mallin puitteissa tarkastellaan myös tilannetta, jossa liitto voi asettaa tullinsa täysin vapaasti. Kolmesta vaihtoehdosta kaksi ensimmäistä saattaisivat edistää vapaakauppaa, jos ne olisivat ainoat mahdolliset tavat muodostaa kauppaliitto. Tilanne, jossa tulliliiton tullitasoa ei ole rajoitettu on vapaakaupan saavuttamisen ja muun maailman kannalta huonoin ratkaisu.
  • Hakkarainen, Petri Elias (2001)
    Tutkin pro gradu -työssäni entisen DDR:n valtionturvallisuusministeriön Stasin pesänselvitystä yhdistyneessä Saksassa vuosina 1990-2000. Stasin valtava, noin 180 hyllykilometrin laajuinen arkistojäämistö on avattu poikkeuksellisen laajasti ja nopeasti niin tuomioistuimien, julkisen sektorin työnantajien, tutkijoiden kuin Stasin uhrienkin käyttöön. Koko Stasi-menneisyyden käsittelylle tarjottavista puitteista vastaamaan perustettiin Saksan yhdistymisen jälkeen oma instituutionsa, ns. Gauck-virasto. Lähestyn tutkimuskohdettani aluksi yleiseltä tasolta. Luvussa 2 jaottelen vaikean lähimenneisyyden kohtaamisessa valittavissa olevat keinot neljään eri ryhmään: menneisyyden juridiseen, poliittiseen, historialliseen ja yksityiseen käsittelyyn. Näiden lisäksi viidentenä menneisyyden käsittelyn muotona on mielestäni metatason keskustelu meneillään olevasta käsittelystä itsessään. Tämän työtä selkeyttävän jaottelun lisäksi Stasi-menneisyyden käsittelyn tarkastelu edellyttää kuitenkin myös sen kansallisen kontekstin tuntemista. Niinpä esittelen luvussa 3 pääpiirteitä saksalaisen menneisyyssuhteen kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. Taustalukujen jälkeen siirryn varsinaisen Stasi-menneisyystematiikan pariin. Luvussa 4 kuvaan Stasi-arkistoista käydyn kiistan kronologista kehitystä vuosina 1989-91, valtionturvallisuusministeriön rakennusten valtauksista Stasi-asiakirjalain säätämiseen yhdistyneen Saksan liittopäivillä. Vasta tuo laki mahdollisti Stasi-menneisyyden käsittelyn aloittamisen täydellä teholla. Tämän käsittelyn vaiheita vuosina 1992-2000 tarkastelen kahdesta eri näkökulmasta. Luvussa 5 pyrin selvittämään Stasi-menneisyyden käsittelyn konkreettista kulkua esittelemällä Stasi-asiakirjalain keskeisintä sisältöä sekä kuvaamalla sen tähänastista toimeenpanoa niin juridisella, poliittisella, historiallisella kuin yksityiselläkin tasolla. Primaarilähteinä käytän tässä Stasi-asiakirjalain tuoreinta versiota ja Gauck-viraston kahden vuoden välein julkaisemia toimintakertomuksia. Luvussa 6 vaihdan perspektiivini Gauck-viraston ulkopuolelle ja perehdyn Stasi-menneisyyden käsittelyn tasojen saamaan julkiseen vastaanottoon samalla aikavälillä. Tämä metatason keskustelu Stasi-menneisyyden käsittelystä on ollut erityisen rönsyilevää, mutta tavoitteenani on esitellä siitä keskeisimpiä kullakin tasolla esille nousseita teemoja. Tärkeimpänä primaariaineistona olen käyttänyt Gauck-viraston vuosina 1992-2000 Stasi-debatista keräämää lehtileikearkistoa, joka kattaa keskeisimmät saksalaislehdet. Stasi-menneisyyden käsittelyn ja siitä käydyn keskustelun perusteella argumentoin, että välittömästi poliittisen muutoksen jälkeen aloitettavan vaikean lähimenneisyyden käsittelyn mahdollisuudet ovat rajalliset. Kuten Gauck-viraston esimerkki osoittaa, voidaan tehokkaalla menneisyyspolitiikalla saavuttaa nopeitakin tuloksia, mitä menneisyyden juridiseen ja poliittiseen käsittelyyn tulee. Sen sijaan erilaiset menneisyyskeskustelut, sekä historiallisella että yksityisellä tasolla, vaativat tuntuvasti enemmän aikaa kuin yhden vuosikymmenen. Menneisyyssuhteen muovautuminen näiden keskustelujen avulla on pitkä prosessi, johon Stasi-asiakirjalaki toki tarjoaa erinomaiset puitteet.
  • Vainio, Satu (2000)
    Tutkimuksen kohteena on television geeniuutisointi vuosilta 1991-1998. Tarkoituksena on ollut ensinnäkin selvittää, kuinka paljon geeneihin liittyviä uutisia televisiossa on tutkimusajankohtana esitetty ja millaisia nämä uutiset ovat olleet aiheiltaan. Toisena tutkimusalueena on ollut selvittää, millaista geeneihin liittyvä uutisointi on ollut yleiseltä sävyltään ja tyyliltään. Tutkimuksen keskeisimpinä kysymyksinä ovat kuitenkin olleet toisaalta se, mikä on geneettisen determinismin rooli television geeniuutisissa ja toisaalta se, kuinka geenitesteistä ja geeniseulonnoista puhutaan suhteessa tehtyihin geenilöytöihin ja sairauksien geneettisen luonteen selviämiseen. Tutkimuksen taustana on käynnissä oleva ihmisen genomin kartoitushanke, Human Genome Project, joka aloitti eräänlaisen ihmisen biologian uuden ajanlaskun käynnistyessään Yhdysvalloissa vuonna 1991. Ohjelman etenemisen myötä kysymykset siitä, mitä sairauksien ja ominaisuuksien taustalla vaikuttavista geeneistä loppujen lopuksi halutaan tietää, ovat nousseet voimakkaasti esille. Kysymykset eugeniikan uudesta tulemisesta ja geneettisen determinismin voimallisesta valtaan noususta ovat nousseet esille erityisesti ihmisen genomin kartoitushankkeen myötä. Tutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen geenitekniikkaan ja sen sovelluksiin on muita eurooppalaisia selvästi myönteisempää. Koska ihmiset käyttävät medioita, erityisesti televisiota ja lehtiä välineinä tieteeseen liittyvän tiedon hankkimiseksi, tarjoavat televisiouutiset hyvän empiirisen aineiston tarkastella sitä, millaista kuvaa uutiset geenitutkimuksesta kansalaisille tarjoilevat. Mitä kansalaisille kerrotaan ja miten ja toisaalta, mitä jätetään kertomatta? Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kahtia, kvantitatiivisiin tutkimustuloksiin ja kvalitatiivisiin tutkimustuloksiin. Kvantitatiivinen analyysi rakentuu uutisten arkistotiivistelmien varaan,kun taas kvalitatiivinen analyysi perustuu kokonaisiin geeniuutisiin, joista analysoitaviksi on valittu geenilöydösuutiset ja sairauksien tai ominaisuuksien perinnöllistä luonnetta käsittelevät uutiset. Analyysin lopussa on tarkasteltu myös asiantuntijan paikkaa geenilöydösuutisissa sekä geenilöydösuutisten visuaalista asua. Tutkimuksen kvantitatiiviset tulokset osoittavat, että television geeniuutisointi on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 1991 vuoteen 1998. Erityisen suosittuja uutisaiheita tutkimusajankohtana ovat olleet toisaalta geenilöydösuutiset ja toisaalta uutiset, jotka käsittelevät jonkin ominaisuuden tai sairauden perinnöllistä luonnetta. Television geeniuutisoinnissa geenitekniikkaan liittyviä riskejä nostetaan esille miltei yksinomaan eläimiin ja kasveihin liittyvissä uutisissa. Tutkimuksen kvalitatiiviset tulokset osoittavat, että geneettinen determinismi ja toivon retoriikka kukoistavat geeniuutisissa paikka paikoin yllättävänkin selkeästi. Tutkimusaineistoon kuuluvissa uutisissa esiintyy myös viittauksia eugenistiseen ajatteluun. Asiantuntijoiden tehtävänä uutisissa on paitsi popularisoida tutkimusta myös ennustaa tulevaisuuden kehitystä. Tärkeimmät lähteet: Riitta Kärki: Lääketiede Julkisuudessa. Prometheus vai Frankenstein, Dorothy Nelkin: Selling Science. How the press covers science and technology, Esa Väliverronen: Ympäristöuhkan anatomia. Tiede, mediat ja metsän sairaskertomus, Aula Pertti - Kääriäinen, Helena - Leisti, Jaakko (toim.): Perinnöllisyyslääketiede
  • Sarras, Jenni (2004)
    Pro gradu -tutkielmassani selvitän, millä tavalla suomalaiset sanomalehdet kirjoittavat muuntogeenisestä ruoasta. Erityisen tarkastelun kohteena on, miten uutisissa kehystetään tätä aihetta. Aineistoni kattaa Helsingin Sanomien ja Aamulehden aihetta koskevat uutiset sekä pääkirjoitussivut vuosilta 2000–2003. Kehyksillä tarkoitan kielenkäyttötapoja, jotka ohjaavat lukijan tulkintaa aiheesta tiettyyn suuntaan. Kehysten syntyyn vaikuttavat mm. toimittajien totutut työtavat, mutta myös tiedontuottajien toimet ja ympäröivä kulttuuri. Kehykset ovat usein tiedostamattomia tapoja käyttää esimerkiksi metaforia, fraaseja ja iskulauseita. Teoriaosuuden tärkeimpinä lähteinä olen käyttänyt Gamsonin ja Modiglianin (1989) sekä Entmanin (1993) artikkeleita. Aineistoni perusteella havaitsin neljä erilaista kehystä, jotka nimesin sääntely-, riski-, kiista- ja hyötykehyksiksi. Määrittelin jokaiselle kehykselle sille tyypilliset kielenkäyttötavat. Eniten uutisia kehystettiin sääntelynäkökulmasta. Sääntelykehykselle tyypillistä oli, että kaikki osapuolet perustelivat päätöksiä kuluttajien eduilla. Kuluttajat eivät kuitenkaan itse päässeet vaikuttamaan asioihin. Toisena tulivat riski- ja kiistakehykset. Riskikehykselle tyypillinen piirre oli geeneistä puhuminen siten, että ne vaikuttivat eläviltä olennoilta, jotka toimivat uhkaavasti. Lisäksi geenimuuntelu liitettiin moniin erilaisiin ruokakatastrofeihin. Kiistakehyksessä tärkein piirre oli EU:n ja Yhdysvaltain riitely muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä. Tässä kiistassa sotametaforat olivat hyvin yleisiä. Vähiten uutisia esiintyi hyötykehyksessä. Hyötykehyksessä geenimuunnellut elintarvikkeet nähtiin usein ratkaisuna johonkin ongelmaan, kuten nälänhätään. Kehysten lisäksi aineistosta nousi esiin myös muita havaintoja, jotka koskivat geenimuunneltuja elintarvikkeita käsitteleviä uutisia. Geenimuunteluun liittyvä sanasto osoittautui hyvin moninaiseksi, mutta sen käyttö oli epämääräistä ja epäjohdonmukaista. Suurimmat riskit kohdistuivat ympäristöön, mutta terveysriskeihin viitattiin niistä kertovien tutkimustulosten puuttumisesta huolimatta. Uutisissa esiintyi lukuisia toimijoita, joiden näkökulmat ja mielipiteet poikkesivat toisistaan jyrkästi. Eri toimijat saivat uutisissa erilaisen aseman. Lopputulokseni on, että muuntogeenisiä elintarvikkeita koskeva uutisointi vaikuttaa pinnalta katsottuna neutraalilta. Lähemmän tarkastelun seurauksena kävi kuitenkin ilmi, että uutisissa käytetyt kehykset ohjaavat lukijoita useammin kriittisen tai kielteisen tulkinnan suuntaan. Tämä asettaa keskustelun osapuolet eriarvoiseen asemaan. Asialla voi myös olla vaikutusta mm. yleiseen mielipiteeseen ja julkisuudessa käytyyn keskusteluun.
  • Antila, Laura (2001)
    Työni tarkoituksena on diskurssianalyysin avulla hahmottaa keskustelun keskeiset diskurssit. Metafora-analyysin avulla selvitän minkälaisia metaforia keskustelussa on käytetty sekä miksi ja miten niitä on käytetty. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: miten geeniteknisesti muunnettu ruoka on otettu vastaan Suomessa, minkälaisia pelkoja ja aspekteja aiheeseen liittyy sekä ketkä antoivat suunnan Helsingin Sanomien aeendalla käydylle keskustelulle. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisen roolin uutisen lähde tai kertoja ja toisaalta eri viranomaiset saavat ja mitkä tahot näistä saavat oman äänensä kuuluviin. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen, jolloin se antaa tutkijalle mahdollisuuden käyttää omia rajauksia, määritelmiä sekä ratkaisulta tarkkaan määriteltyä metodia väljemmin. Diskurssianalyysissa kiinnostus kohdistuu sen pohtimiseen, miten puheen käyttäjät tekevät ymmärrettäväksi asioita kielenkäytöllään. Lähtökohtana pidetään ajatusta, jonka mukaan samaa ilmiötä on mahdollista tehdä ymmärrettäväksi monin perustelluin tavoin. Metaforaanalyysissa tarkastellaan ensisijaisesti aineistosta muotoillun päämetaforan käyttöä ja muuntumista tarkastelemillani ajanj'aksoilla vuosina 1997 sekä 1999. Helsingin Sanomissa käydyssä keskustelussa olivat mukana kaksi vahvaa ja itsenäistä tahoa, joiden voimasuhteet keskustelun edetessä muuntuivat. Geeniteknisesti muunnettua ruokaa käsiteltiin aineistossa hyvin vaihtelevin metafoi-in sekä diskurssein. Molemmat osapuolet käyttivät yleisesti hyväksyttävillä tavoilla perusteltuja ja asiantuntijuudella vahvistettua tietoa. Argumentoinnissa keskustelun tahot olivat itsenäisiä, eikä ulkopuolelta tulevaa vaikutusta ollut näkyvissä.