Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 6741
  • Broas, Jessica (2015)
    Mapping trees with remote sensing data has been under focus in many studies and many methods have been developed and tested using different kinds of data. Airborne laser scanning (ALS) gives the possibility to investigate vegetation heights and has thus been recently used in many vegetation mapping studies. The objective of this study was to test feasibility of mapping aboveground biomass (AGB) of trees using ALS data and individual tree detection methods. By recognizing individual trees from the ALS data, it is possible to map the tree AGB on a detailed level. The study focused on trees outside forests in the study area, which is situated in the Taita Hills, Kenya. The agriculture and agroforestry in the study area mostly consist of small-holder farming. The purpose was to determine a method that would enable examination of tree biomass on a farm scale. The individual tree detection enables mapping at this scale. The data acquired for this study was high pulse density (9.6 pulses/m²), small footprint, discrete return ALS data. It enables the detection of individual trees based on a high-resolution canopy height model. The processing of the ALS data was done with free software which does not require expensive licensing. For estimating AGB of the individually recognized trees, a prediction model was developed. For developing the prediction model, ground measurements and biomass estimates were needed. The biomass of the ground measured trees was estimated using non-destructive method employing allometric equations. The ground measurements from 77 sample plots of 0.1 ha size were used. A total number of 554 trees were used in the analysis. The tree measurements included diameter at breast height, tree height, crown diameter and species. Mean wood densities were defined on the basis of the species from the online databases and literature. The ground measurements were gathered at the same time as the remote sensing data was acquired. The mean tree AGB for the agricultural and agroforestry areas within the study area were estimated as 23.8 ± 4.2 Mg/ha. The individual tree detection method resulted in a detection rate (correctly identified trees) of 50.1 % and produced 49.9 % omission errors and 36.8 % commission errors. A regression model was developed to estimate AGB for the ALS detected trees. The derived model produces RMSE of 163 kg and bias of 5.75 kg per tree. The correlation between the predicted biomass values and field estimates was 0.659 on the individual tree level and 0.847 when assessed on the plot-level. The individual tree detection method and the derived biomass prediction model was used to map the biomass of individual trees for an area of 9 km² within the study area. The estimated mean biomass for the area was 11.4 Mg/ha. The results show that the use of ALS data and ITD methods can provide good opportunities to map AGB within the Taita Hills agricultural and agroforestry environment on farm scale. With the method presented in this study the individual tree AGB values would be somewhat biased, but on plot-level the estimation accuracy is better. This means that for individual farms that are at least 1 ha in size, the ALS estimated AGB values would be quite good even though somewhat underestimated, and could be used as basis of payment in possible future ecosystem services payment schemes. The AGB estimates accuracies can still be improved by refining the ITD method, for example by analysis of different ALS metrics or by combining ALS data with other remote sensing data.
  • Sams, Anni (2015)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan yhteisöllisen muistin politisoitumista Miamissa vuonna 1973 perustetun Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon tapauksessa. Museon perustivat Kuubasta vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen paenneet kuubalaissiirtolaiset. Heidän tavoitteenaan oli ylläpitää kuubalaista kulttuuria ja kansanperinnettä kunnes kuubalaiset maanpakolaiset voisivat palata kotimaahansa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi vuonna 1988 museolla järjestetty huutokauppa aiheutti yhteisön sisäisten suhteiden kärjistymistä ja miksi museon toiminta lopulta hiipui kokonaan. Tutkimusmetodi on antropologinen osallistuva havainnointi, etnografinen kenttätyö ja arkistotutkimus. Tutkimusaineisto on pääosin kerätty noin kahden kuukauden aikana kenttätyössä Miamissa vuonna 2006. Arkistoaineisto koostuu Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon arkistoista kerätystä 49 dokumentista, jotka sijaitsevat Miamin yliopiston Kuubalaisissa kokoelmissa (The Cuban Heritage Collection). Haastatteluaineisto koostuu viidestä haastattelusta, joista kolme haastateltavaa olivat olleet keskeisiä toimijoita museossa. Lisäksi aineistona on osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä materiaalia, kenttämuistiinpanoja sekä Kuubalaisista kokoelmista kerätyt 71 museota koskevaa mediatekstiä. Tutkielmassa osoitetaan, että vastamuistin prosessien ja virallisen historian välinen jännite joutuu neuvottelun kohteeksi museotoiminnassa, jossa kollektiivinen muisti tulee julkiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka muistin poliittisuus ilmenee kuubalaisyhteisön yrityksessä institutionalisoida muistia ja näin osallistua kuubalaisuuden rakentumisen prosesseihin. Miamin kuubalaisyhteisön ja erityisesti ensimmäisen, kultaisen maanpaon sukupolven tiivis institutionaalinen rakenne ja kulttuurinen ja poliittinen yhtenäisyys ovat mahdollistaneet valtiolliselle kuubalaisuudelle rinnakkaisen, Miamin paikallisen julkisuuden rakentamisen. Tämä kuubalaisuuden määrittely nojaa erityiseen aikaprojektioon, jossa autenttiseksi Kuubaksi tunnistetaan vallankumousta edeltävä Kuuba, ja jossa sosialistinen Kuuba nähdään tätä kuubalaisuutta vääristävänä kontekstina. Kuubalaisten nostalginen nationalismi voidaan ymmärtää Victoria Boymin restoratiivisen nostalgian käsitteen kautta niin, että menneisyyden neuvottelu museotoiminnassa pyrkii tuottamaan uudelleen käsitystä kodista ja kuromaan kiinni temporaalista etäisyyttä ihanteelliseen menneisyyden Kuubaan tilanteessa, jossa yhteisö on pakon edessä maantieteellisesti etäällä kotimaasta. Tutkielmassa todetaan, että Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museo voidaan nähdä Johannes Fabianin ja John R. Eidsonin mukaan vastamuistia tuottavana sosiaalisena toimintana, jossa tehdään yhteisöllisestä muistista julkista. Museossa osallistuttiin yhteisöllisen muistin tuottamiseen ja keskusteluun autenttisesta kuubalaisuudesta vastakkaisena Kuuban valtion historiankäsitykselle. Tutkielmassa päädytään siihen, että Miamin kuubalaisyhteisössä vallitsevan maanpaon ideologian kautta yhteisöllisen muistin julkista esittämistä kontrolloidaan niin, että museon tuottama historiallisuus ei riittävästi edustanut sitä ympäröivää kuubalaisyhteisöä, eikä täten saanut yhteisön tukea taakseen. Tätä voidaan pitää yhtenä syynä siihen, että museon toiminta lakkasi, vaikka Miamissa kuubalaisyhteisö odottaa edelleen kotiinpaluun mahdollisuutta.
  • Ylimäki, Ville (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan strategian jalkauttamista ja siihen liittyviä haasteita organisaation muutostilanteessa. Tutkimuksessa muutostilanne viittaa omistajanvaihdokseen kohdeyrityksessä heinäkuussa 2013. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä liikevaihto ja markkinaosuus olivat laskeneet useita vuosia. Tämä heikko taloudellinen kehitys oli osaltaan vaikuttanut omistajanvaihdokseen. Tutkimus toteutettiin tammikuun 2014 ja joulukuun 2014 välisenä aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastattelujen avulla organisaation strategiaprosessin kulkua, ja eri toimijoiden roolia strategiaprosessissa ja strategian muodostamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten strategian jalkautta-minen osaksi organisaation toimintaa onnistuu. Näiden kysymysten lisäksi tutkimuksessa selvitetään myös yrityksen kilpailuedun lähteitä ja sitä, onko yrityksen johdolla ja henkilöstöllä jaettua ymmärrystä kilpailuedun kannalta merkityk-sellisistä tekijöistä. Kilpailuedun osalta tarkastelu pohjautuu Michael Porterin kehittämään teoriaan. Tutkimuksessa esite-tään myös kuvaus kohdeyrityksen strategiasta suhteessa toimialan muiden kilpailijoiden perusstrategioihin. Tapaustutkimuksena toteutettavan tutkimuksen kohteena on vähittäiskaupan alalla toimiva ruokakaupan yritys, joka toimii ketjuliiketoimintamallilla. Tutkimuksessa haastateltiin yrityksen omistajien lisäksi muita yrityksen työntekijöitä. Teemahaastattelujen ohella tutkimuksen kannalta tärkeän aineiston muodostavat vuonna 2014 yrityksessä toteutettu henkilöstötutkimus sekä yrityksen strategiaa kuvaava toimintasuunnitelma. Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään teo-riaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella tutkimuksessa päädytään tulokseen, että strategiaprosessin kannalta organisaatiossa on hyvin selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Käytännössä strategian suunnittelusta vastaa pelkästään yrityksen omista-jat, ja henkilöstölle on tässä prosessissa tarjolla lähinnä strategian toteuttajan rooli. Strategian jalkauttaminen tapahtuu organisaatiossa pääsääntöisesti muutaman strukturoidun jalkauttamista tukevan tapahtuman kautta. Tutkimuksen tulok-sena voidaan esittää arvio, että yrityksen kilpailuetua tuottavana perusstrategiana on differointi. Tutkimuksen perusteella yrityksen valitsema strategia eroaa lähtökohdiltaan selkeästi toimialan isoimpien kilpailijoiden vastaavista perusstrate-gioista. Valittu strategia erottaa yrityksen myös ketjun sisäisistä kilpailijoista onnistuneesti. Haastattelujen ja muun ai-neiston pohjalta voidaan esittää tuloksena, että yrityksen johdolla ja henkilöstöllä on hyvin yhtenäinen käsitys organi-saation kilpailuedun kannalta olennaisista tekijöistä. Voidaan todeta, että organisaatiossa on jaettua ymmärrystä organi-saation toiminnan kannalta olennaisista tekijöistä. Johtopäätöksenä todetaan, että kohdeyrityksessä on havaittavissa sekä strategian jalkautumista tukevia että tätä tavoitet-ta heikentäviä mekanismeja. Organisaatiossa on käytössä erilaisia jalkauttamisen onnistumista tukevia menetelmiä, jotka toistuvat säännöllisesti. Mahdollisimman onnistuneen jalkauttamisen varmistamiseksi organisaatiossa tulee kiinnittää huomiota strukturoitujen toiminta- ja viestintämallien kehittämiseksi eri osastoille. Sisäisen viestinnän osalta organisaa-tiossa voidaan havaita tiettyä pirstaleisuutta ja monikanavaisuuden aiheuttamaa epäselvyyttä, joiden osalta löytyy vielä kehittämisen kohteita. Organisaation strategiaprosessissa kannattaa jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota strategian suunnittelijoiden ja toteuttajien roolien välisen kuilun kaventamiseen. Kilpailuedun osalta johtopäätöksenä esitetään, että valitun perusstrategian jatkuva kriittinen arviointi on erittäin olennaista nykyisessä haastavassa talousti-lanteessa, jossa kotitalouksien ostovoima on heikentynyt. Heikko taloudellinen kehitys asettaa differointiin perustuvalle strategialla ison haasteen.
  • Kilpi, Lyydia (2015)
    The study explores how mineral resources are rendered governable through the EITI, a global multi-stakeholder governance mechanism focusing on transparency. The study focuses on Mozambique, a country with growing mining and petroleum sectors and low rankings on governance indices. Stakeholders’ views on extractive sector governance in Mozambique are analysed through the theoretical framework of governmentality. A governmentality approach focuses on how we govern and are governed, and the nexus between thought and governing. The data for this study consists of 20 interviews conducted in Maputo, Mozambique with government officials, civil society actors, representatives of extractive companies and development partners. The interview data was analysed by conducting a qualitative content analysis. The EITI is a governance mechanism within which governments, civil society actors and companies collaborate to publish and communicate information about the oil, gas and mining sectors. The role the EITI assigns to non-state and private actors and the value it places on liberal ideals show that the EITI reflects a neoliberal understanding of governance. Mozambique has implemented the EITI since 2009. This study demonstrates that in Mozambique, despite EITI implementation, the adoption of neoliberal governance is not complete. Actors deploy neoliberal and other techniques of governance selectively to further their agendas. The state remains a central hub for mineral resource governance, and different actors attempt to influence governance through the state apparatus. Transnational influences, such as development aid, steer the state towards adopting neoliberal governance. Civil society continues to have limited influence over mineral resource governance despite participation in the EITI. However, the adoption of neoliberal forms of governance may open up opportunities for civil society to influence governance.
  • Sergejeff, Katja (2015)
    Syrjäytyminen ja köyhyys näyttävät muodostuneen pysyväksi ilmiöksi Suomessa. Köyhyyden ja syrjäytymi-sen vastainen taistelu onkin yksi sosiaalipolitiikan suurimpia haasteita. Tutkielman tarkoitus on tarjota näkö-kulma köyhyyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen tutkien yksilön selviytymiskokemuksia ja avun saannin ko-kemuksia. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää, miten aineiston kirjoittajien kokemus selviytymisestä ja siihen liittyvistä tulevaisuudenodotuksista on muuttunut seurantajakson aikana. Toisek-seen tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kokemuksia ja tuntemuksia avun saannista aineistossa kuvataan. Tutkielman aineiston muodostavat 13 kirjoittajalta saadut omaelämäkerralliset kirjoitukset. Ensimmäisen kirjoitukset on tehty vuonna 2006 ja samat henkilöt ovat kirjoittaneet uudelleen vuonna 2012. Aineistoa on analysoitu käyttäen osaksi narratiivista menetelmää ja osaksi sisällönanalyysia. Narratiivisessa analyysissa kirjoitukset jakautuivat kolmeksi tarinatyypiksi, joista kussakin selviytyminen hahmottuu eri tavoilla. Ta-rinatyypit ovat nimeltään kertomus vaikeuksien voittamisesta, kertomus luopumisesta ja kertomus näköalat-tomuudesta. Tutkielman keskeiset tulokset liittyivät selviytymiskokemuksen ja tulevaisuuden odotusten muutoksiin ta-rinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta tarinoita yhdistää kertojien kokemus elämäntilan-teensa paranemisesta tavalla tai toisella. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta myös tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaammin kuin muissa tarinatyypeissä. Kertomuksessa luopumisesta, kerronnassa nou-see esiin kokemus elämäntilanteen ja selviytymismahdollisuuksien huononemisesta. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta kirjoittaja ei kuvaa elämäntilanteensa paranemista tai huononemista. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta tulevaosuudenodotuksiin ei viitata juurikaan, ja jos niistä puhutaan, on sävy pessimistinen. Myös kokemukset avun saannista vaihtelivat tarinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta viitattiin epäviralliseen apuun kaikista eniten, samoin tässä tarinatyypissä esiintyi eniten puhetta läheisistä. Läheiset saivat myös positiivisen merkityksen tarinoissa. Kahdessa muussa tarinatyypissä kuvailtiin use-ammin ilman apua jäämistä. Myös yksinäisyyden kuvaukset saivat näissä tarinoissa suuren roolin. Sosiaali-turva ja yleisemmin virallinen apu herätti kritiikkiä kaikissa tarinoissa, eikä sen kerrota olennaisesti lievittä-neen köyhyyttä yhdessäkään tarinassa. Poikkeuksena kritiikissä on eläkkeelle pääseminen, joka hahmottuu kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta käänteenä parempaan. Tämä kuitenkaan ei johdu köyhyyden lievittymisestä, vaan tulojen varmistumisesta ilman jatkuvaa tarveharkintaisiin etuuksiin turvautumista. Tutkielman olennaisin johtopäätös onkin havainto köyhyyden, avunsaannin ja selviytymiskokemusten yh-teydestä aineistossa. Ne kirjoittajat, jotka kertoivat saaneensa apua, suhtautuivat positiivisemmin tulevai-suuteen, ja kokivat myös selviytyneensä paremmin. Heillä oli tarinoiden valossa myös vahvemmat sosiaali-set verkostot. Keskeinen johtopäätös on myös epävirallisen avun aseman hahmottuminen perusturvan aukkojen ja matalan tason paikkaajana.
  • Törmä, Anniina (2015)
    Meteorologin rooli ja sään ennustaminen ovat tekniikan ja numeeristen säämallien kehittymisen takia muuttuneet ajan kuluessa. Sään ennustaminen on aina vain enemmän tekniikan ja meteorologin yhteistyötä. Jatkuvasti paranevat numeeriset säämallit ovat tulevaisuudessa meteorologin tärkein työkalu, mutta meteorologin intuitiota, kokemusta, tietoja ja taitoja ei koneella voida korvata. Hyvä meteorologi tunnistaa tilanteet milloin ja miten lisäarvoa pystyy tuottamaan. Meteorologia tarvitaan tulevaisuudessa, jos hän pystyy tuomaan lisäarvoa numeerisiin ennusteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tuottaako meteorologi sääennustetta laadittaessa ennusteelle merkittävää ja oleellista lisäarvoa, ja onko lisäarvon tuotto riippuvainen säätyypeistä ja vuodenajoista. Tutkimusosassa käytetään Ilmatieteen laitoksen verifiointi- ja luotausaineistoa. Käytössä ovat vuorokauden ylimmät ja alimmat lämpötilahavainnot vuosilta 2010-2013 Jokioisista ja Sodankylästä. Lisäarvoa tutkitaan vertaamalla havaintoja sekä meteorologin ennusteeseen ja HIRLAM:in ja ECMWF:n malliennusteisiin. Tutkimuksessa selviää, että meteorologi tuo Ilmatieteen laitoksella vuosina 2010-2013 merkittävästi lisäarvoa numeerisiin ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennusteisiin. Meteorologin osuvuus on 5,9 % numeerisia säämalleja parempi. Lisäarvon tuottoon vaikuttaa vuodenaika, ennustettava muuttuja, sijainti sekä säätyyppi. Tutkimuksessa selviää, että vuodenajalla on enemmän merkitystä meteorologin tuomaan lisäarvoon kuin säätyypillä. Meteorologin lisäarvo on sitä suurempi, mitä enemmän säämallilla on vaikeuksia. Säämalleille vaikeita tilanteita ovat esimerkiksi talven minimilämpötilojen ennustaminen inversiotilanteissa. Eniten lisäarvoa syntyy säämallista riippuen keväällä tai kesällä. Eri virtaussuunnilla lisäarvon tuotto on helpointa kaakkoisvirtauksen vallitessa. Vähäisintä se on virtauksen käydessä koillisesta. Ilmanpaineen suhteen tarkasteltuna lisäarvon tuotto pienenee, kun ilmanpaine pienenee.
  • Lauerma, Mikko (2015)
    This study analyses the impact of the change in the Nord Pool electricity price area structure in Sweden that took place on November 1st 2011. The reasoning for the change was imperfect operation of the Nord Pool Spot market due to limitations on the internal electricity transmission lines in Sweden that forced the Swedish national power grid operator to artificially limit electricity exports to the Danish DK2 price area. The main focus of this study is on measuring the change in electricity prices in the DK2 area as a result of this structural change. Electricity price models in existing literature can be divided into two main categories, univariate and multivariate models. Univariate models aim to model the behaviour of electricity prices as stochastic processes without using other factors as inputs. Multivariate models include other explanatory factors, such as fuel prices, weather and renewable power production volumes. For this study, a multivariate model allows controlling for the impact of other factors on the electricity prices in order to determine the share of the impact resulting from the structural change. The impact of the structural change is measured using a linear regression model with the electricity price as a dependent variable and the structural change modelled as a dummy variable. Both the absolute area prices and the price area differences between the area price and Nord Pool system price are used as dependent variables. Other explanatory variables include electricity consumption, fuel and emission prices, hydrobalance, nuclear and wind power production, prices in the adjoining German EEX market and temperatures. In addition, a linear trend variable is tested for inclusion in the model. The models are estimated on hourly and daily data, with the estimations based on daily average data yielding higher R-squared values due to lower price volatility. The models with the absolute prices as the dependent variable did not find statistically significant coefficients for the dummy variable representing the structural change, but the models with the electricity price area differences as the dependent variable did. Estimates of the decrease in the Danish DK2 area prices range from -4,5 €/MWh to -6 €/MWh depending on the model specification used. Estimating the change using the electricity price area differences for the Malmö area in Southern Sweden as the dependent variable. These models using the same explanatory variables as for the DK2 prices show an increase of 1,8 €/MWh to 3,3 €/MWh for the Malmö area prices differences, which is a similar result to those found in previous studies. Based on the analysis, the change in the Swedish area price structure has decreased the electricity prices in the DK2 area compared to what would have been observed if the old area price structure had remained.
  • Pitkänen, Kaisa (2015)
    In many societies individuals with immigrant backgrounds find themselves in weaker labour market positions compared to members of the majority population. Difficulties in labour market participation are widely discussed in society but positive examples are often left out of the picture. This thesis will take a look at young adults who have fared. Six young Finnish Somali adults, including three women and three men, aged 25–33 were interviewed for this study in regards to their experiences of career success in the context of the Finnish labour market. The theoretical framework of this thesis will lie on the sociology of work, or more specifically: the three different forms of capital i.e. human, social and cultural capital, which have a major role in an individual’s employment. The thesis attempts to respond to two interwoven questions: how do these young adults define career success and what roles have human, social and cultural capital played in their labour market success. The notion of career success took many forms in the accounts of the six young Finnish Somali adults under study. For all of the interviewees, career success was about anchoring oneself to working life and attaining a satisfying position in the labour market. It was about overcoming obstacles, attaining personal goals and a feeling of belonging. Main factors that supported achieving success in the labour market included: support provided by parents, a positive stance towards education, a Finnish diploma, encouragement and help from colleagues, a good employer, a personal Finnish mentor, valuing own difference, self-awareness, determination, flexibility and a positive attitude. Although this study provides perspectives into the realities of a specific group of young adults, the findings of this research can be seen to point to some possible answers on how to work towards equality for young ethnic minority members in the Finnish labour market at large. The key to expand the labour market opportunities of young ethnic minority members in Finland is to invest in their human, social and cultural capital.
  • Salo, Aija (2015)
    Tutkielma kuuluu työelämän tutkimuksen alaan. Se käsittelee seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen työyhteisössä liitettyjä normeja sekä keinoja edistää sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työyhteisössä ottaen huomioon myös sukupuolen moninaisuuden. Tutkielman kontekstina ovat seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun aktivoituminen 2000-luvulla sekä työelämää säätelevän lainsäädännön muutokset, jotka asettavat työnantajille muodollisia velvoitteita edistää yhdenvertaisuutta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona on viisi haastattelua. Haastateltavat ovat seksuaalivähemmistöön kuuluvia naisia, joista kukin työskenteli haastatteluhetkellä tai sitä aiemmin suorittavassa työssä. Haastateltavien koulutustaso on matala. Haastateltavien valinta koulutustaustan ja työtehtävien laadun perusteella perustuu pyrkimykseen tehdä työelämän tutkimuksessa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia ei-akateemisissa ammateissa. Tutkielmassa hyödynnetään myös kirjoittajan pitämän Sukupuolen moninaisuus näkyväksi työelämässä – konkreettisia keinoja etsimässä -työpajan tuloksia. Tutkielma kuvaa sitä, miten seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvät normit ilmenevät työyhteisön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä millä tavoin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ovat yhteydessä toisiinsa. Sukupuoliodotukset ovat usein seksualisoituja, ja seksuaalisuuden sääntelyyn liittyy sukupuolinormeja. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ja sosiaaliset rakenteet ovat kytköksissä työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sukupuolinormien tavoin. Avoimuuteen ja salaamiseen usein liittyvä stressi ja paine tuovat seksuaalivähemmistöjen työhyvinvointiin ja koettuun työilmapiiriin oman ulottuvuutensa. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvien kokemusten vaikutukset työssä jaksamiseen ja terveyteen ovat melko tutkimaton alue Suomessa. Aineisto osoittaa, että työyhteisön arjessa sukupuolta tuotetaan ja sukupuolten kulttuurisia rajoja määritellään monissa sellaisissa käytännöissä, joita ei perinteisesti ole säädelty virallisesti ja joiden normatiivista merkitystä ei ole aina havaittu työorganisaatioissa. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi työntekijöiden väliset sosiaaliset suhteet ja työyhteisön epäviralliset puhetavat. Jotta työelämänbsukupuolittuneita ja heteronormatiivisia rakenteita voidaan purkaa ja työelämän yhdenvertaisuutta edistää, on kiinnitettävä huomiota myös näihin epävirallisiin ja joskus vaikeasti hahmotettaviin kulttuurisiin käytänteisiin, ei ainoastaan työelämän viralliseen säätelyyn. Johtopäätöksissä eritellään konkreettisia keinoja hetero- ja sukupuolinormien purkamiseksi työyhteisöissä sekä pohditaan 1.1.2015 voimaan tulleiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutosten merkitystä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle tulevaisuuden työelämässä. Tasa-arvolaki kieltää muun muassa sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät ennaltaehkäisemään tällaista syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muilla kuin sukupuoleen liittyvillä perusteilla ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät edistämään yhdenvertaisuutta muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.
  • Erämaja, Elias (2015)
    Migration has been increasing steadily during the past decades and it has become an important phenomenon around the globe. It affects both the developed and the developing world and most of the migration still happens from a poorer country to a richer one (South-North migration). Migration can have both positive and negative effects for the source country’s economy. On one hand, the so-called “brain drain”, where the much-needed talent flows away, can be considered as a bad phenomenon. On the other hand, this negative effect can be mitigated i.e. by the resulting intra-family remittances that contribute to the economy of the source country. Nowadays, the amount of remittances is over three times the amount of the Official Development Aid (ODA). The possibility for migration could also potentially build an incentive for the source country’s individuals to gain education. The purpose of this thesis is to explain these effects in the context of the Least Developed Countries. In this thesis, a model is being built, which explains both the education investments and the remittance decision-making in among the families in the LDCs. The starting point is a two-sided altruistic OLG-model between the parent and the child. It explains the parent’s incentive to invest in her child’s education and also her child’s incentive for remitting money to his parent. The model is first derived in a closed country after which it is compared to a model that is open for migration. It is assumed that both the educated and non-educated worker’s can migrate. When the wage ratio between the educated and non-educated workers’ is smaller in the country of destination than in the source country, the educational attainment level doesn’t increase. Another important issue is the fact that the poor families are liquidity constrained. These assumptions, together with the symmetric information of the true ability of the migrants, are found to decrease the educational attainment level in the source country. Hence, migration seems to benefit the economies of the LDCs only from remittances. If the model assumes asymmetric information between the employer of the destination country and the migrant worker, it is possible to derive a result where the educational attainment level of the source country increases. This is because the workers with lower productivity can benefit from the higher output of the high-productivity workers. The effect is, however, temporary and if the workers are able to signal their true ability with low enough costs, the effect is also relatively small. Asymmetric information might, however, explain the discrimination that the higher than average ability migrants face and thus also explain the high proportion of entrepreneurs among the migrants compared to the destination country’s population. This thesis doesn’t take into account the effects of remittances to the economic growth. The results of the model, however, suggest that at least the LDCs may suffer from the migration due to the decreased attainment level of education and thus the resulting lower per capita output. Migration can hence deepen the poverty trap that the poor countries already face. If, however, the received remittances are used in education or other investments that helps the economy grow, the migration can still be positive also for the poor countries. The remittances may at least help to reduce the poverty of the LDCs in absolute terms.
  • Lehtonen, Riikka (2015)
    Tässä pro gradu -tutkimuksessa perehdytään Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) päätöslauselmaan 1325 kansainvälisenä ihmisoikeusnormina ja sen paikallistumiseen. Tutkimuksessa eritellään myös päätöslauselman 1325 sisältämiä potentiaaleja käytännön asiantuntijatyössä. Päätöslauselmaa 1325 voidaan käsitellä kansainvälisenä ihmisoikeusnormina, sillä YK on vuodesta 2000 lähtien kehoittanut jäsenmaitaan toimimaan 'Naiset, rauha ja turvallisuus' -teeman eteenpäin viemiseksi. Päätöslauselman keskiössä on ajatus, että naisten ja tyttöjen asema aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa tulee turvata, mutta huomiota tulee kiinnittää myös naisten toimijuuteen eikä vain uhriasemaan. Päätöslauselmaan 1325 kirjattuja periaatteita noudatetaan sekä YK:n, EU:n että NATOn kriisinhallintatehtävillä. Missioihin on myös viime vuosina ryhdytty perustamaan omia, tasa-arvokysymyksiin perehtyviä tahoja - gender-asiantuntijoita. Gender-asiantuntijat toimivat missioilla läheisesti paikallisten valtiollisten toimijoiden kanssa, mutta pyrkivät samalla kiinnittämään huomiota myös mission sisäisiin tasa-arvokysymyksiin. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella päätöslauselman 1325 merkittävyyttä gender-asiantuntijan käytännön työssä ja eritellä, mitä keinoja gender-asiantuntija käyttää pyrkiessään paikallistamaan päätöslauselmassa 1325 asetettuja periaatteita sekä valtiollisten toimijoiden että oman organisaation kanssa toimiessaan. Tutkimuksessa gender-asiantuntijan käyttämiä vaikutuskeinoja peilataan Thomas Rissen käsityksiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien paikallistumiskeinoista. Tätä pro gradu -tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomen Kriisinhallintakeskuksen missioille lähettämää gender-asiantuntijaa. Gender-asiantuntijoista kolme oli naisia ja kaksi miehiä. Haastattelujen avulla kartoitettiin kokemuksia päätöslauselman 1325 sisältämistä vahvuuksista ja heikkouksista käytännön työssä pyrkien vastaamaan kysymykseen: mitä keinoja gender-asiantuntija käyttää pyrkiessään edistämään päätöslauselmassa 1325 kirjattuja periaatteita? Päätöslauselmaa 1325 tarkastellaan siis tässä tutkimuksessa kansainvälisenä ihmisoikeusnormina. Analyysissa gender-asiantuntijoiden kokemuksia peilattiin Thomas Rissen näkemyksiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien paikallistumisesta. Rissen mukaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja on mahdollista sitouttaa paikalliseen kontekstiin kolmen eri tavan; määräyksen, institutionalisoinnin ja kommunikoinnin keinoin. Analyysissa tarkasteltiin gender-asiantuntijoiden käyttämiä keinoja kahdella eri tasolla: valtiollisten toimijoiden kanssa toimittaessa ja oman organisaation tasa-arvotyössä. Tutkimuksen perusteella ilmeni, että jokainen Thomas Rissen erittelemistä kolmesta elementistä on myös keino, jota gender-asiantuntija käyttää työssään pyrkiessään edistämään päätöslauselmaan 1325 kirjattuja tavoitteita. 1325-normin käsittely määräyksenä, sen institutionalisointi sekä normin vahvistaminen kommunikaation ja dialogin keinoin korostuivat sekä valtiollisten tahojen kanssa toimittaessa että oman kriisinhallintaorganisaation sisäisessä tasa-arvotyössä. Gender-asiantuntijoiden käytännön kokemusten perusteella voidaankin todeta, että vaikka päätöslauselmaa 1325 on usein pidetty jäykkänä, strategioihin lisättynä politiikkanormina, päätöslauselma 1325 voi toimia tehokkaana viitekehyksenä naisten aseman parantamiseen tähtäävissä toimissa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella huomiota tulisikin kiinnittää siihen, miten gender-asiantuntijat ja kriisinhallintaoperaatiot osaavat hyödyntää päätöslauselman 1325 täyttä potentiaalia.
  • Bergström, Maija (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin uutta asuinaluetta Kalasatamaa ja sitä koskevia mielikuvia. Tarkastelun kohteena ovat alueen kaavojen vuorovaikutusraportit ja niissä näyttäytyvät argumentaatiokeinot. Lisäksi tutkitaan minkälaisia assosiaatioita ja visualisointeja kaupunkilaiset alueesta tuottavat ja tarkastellaan näitä yhdessä päätöksentekoprosessissa ilmenneiden mielikuvien kanssa sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikkaa konstruoidaan puheessa ja visuaalisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalisten representaatioiden teoria, jonka rinnalla käytetään diskursiivisen ja retorisen sosiaalipsykologian tekstinanalyyttisia menetelmiä. Aineisto koostuu asiakirjoista (vuorovaikutusraporteista) sekä lomakeaineistosta, jolla on kerätty mielikuvakarttoja Kalasatamasta sekä siihen ja kahteen muuhun virikesanaan (‘Suvilahti’, ‘Korkea rakentaminen Helsingissä’) liittyviä assosiaatioita. Tutkimus osoittaa että Kalasataman representaatio on vasta muodostumassa. Suvilahdelle on jo muodostunut selkeä representaatio joka ankkuroituu vahvasti kulttuuriin. Väliaikaiskäytön ja kulttuuritapahtumien kautta aluelle on muodostunut oma identiteetti. Tämä assosiaatio ei kuitenkaan ulotu laajemmin Kalasataman alueeseen. Vuorovaikutusraporteissa niin Kalasataman kuin Suvilahdenkin kautta käydään laajempaa keskustelua Helsingin kaupunkikehityksestä. Tätä keskustelua jäsentää dikotominen kantateema uusi/moderni – vanha/historiallinen jossa suojelun ja säilyttämisen tarve sekä toisaalta kehittämisen ja tehostamisen tarve kohtaavat synnyttäen osaltaan ristiriitoja. Nämä ristiriidat näyttäytyvät myös korkeaa rakentamista koskevissa assosiaatioissa, jotka olivat hyvin ambivalentit, ja joissa näkyivät jakautuneet mielipiteet siitä, minne korkea rakentaminen sopii. Visuaalinen materiaali, jota alueesta tuotetaan on yksisuuntaista: sitä tuottavat asiantuntijatahot. Tutkimuksessa tilanne oli käännetty toisin päin ja tarkastelun kohteena olivatkin kaupunkilaisten tuottamat visualisoinnit, mielikuvakartat kehittyvästä alueesta. Mielikuvakartoista oli nähtävissä kiinnostavia piirteitä siitä, miten kaupunkilaiset kokevat ja jäsentävät rakentuvaa tilaa ja paikkoja. Kartat tarjoavat myös uuden näkökulman asukasosallisuuteen tapana tutkia ihmisten kokemuksia ja mielikuvia tavalla, joka ei vaadi kykyä jäsentää ajatuksia kirjallisesti. Paikka rakentuu suhteessa muihin alueisiin. Näkökulma paikasta ensisijaisesti materiaalisena, visuaalisesti kuvattavan muutoksen tuloksena välittyy myös asiakirjatekstien analyysistä. Asiakirjoissa oli huomattavan vähän viitteitä alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin ihmisten toiminnalle ja sen mahdollisista vaikutuksista ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen. Kuitenkin kokemus uudesta alueesta syntyy ensisijaisesti sen käytön seurauksena. Uusien, rakentuvien alueiden representaatiot ovat vähän tutkittu aihe. Jotta mielikuvien kehittymistä voisi todella tarkastella, läpileikkausaineisto ei riitä, vaan olisi tarpeen käyttää pitkittäistä vertailua. Näin voitaisiin parhaiten tarkastella rinnakkain mielikuvien ja fyysisen alueen rakentumista.
  • Peth, Alexandra (2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten kulttuurin arvo ja arvottaminen ovat muuttuneet luovan talouden viitekehyksessä. Tarkoituksena oli ensin tarkastella muutosta teoreettisesti ja sitten verrata teoriasta nousseita kategorisointeja empiiriseen aineistoon, joka muodostui opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä luovasta taloudesta. Miten kulttuuria arvotetaan ja miksi sitä pidetään arvokkaana? Millaisia arvodiskursseja kulttuuriin liitetään? Aiheen valintaan vaikutti se, että kulttuurin tarkasteleminen luovan talouden kautta vaikutti ajankohtaiselta ja tärkeältä, koska selvityksillä on vaikutusta päätöksentekoon. Onko kulttuuri sulautumassa osaksi taloutta vai onko sillä oikeutuksensa yhtenä yhteiskunnan erillisenä sfäärinä? Tutkimuksessa kysyttiin, miten kulttuurin arvodiskurssit asettuvat suhteessa kirjallisuuteen ja miten arvot näyttäytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön teettämissä selvityksissä luovan talouden viitekehyksessä. Aihetta lähestyttiin nimenomaan luovan talouden kautta ja arvojen diskursseja etsien. Lähtöoletuksena oli, että kulttuuri on mahdollisesti kaupallistunut luovan talouden aikakaudella. Tutkimuksessa metodina käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä, jonka eri alametodeista valittiin muoto, joka sopii hyvin historiallisten kokonaisuuksien tutkimiseen. Myös kategorisointia sovellettiin tutkimuksessa. Teoria muodostui kolmesta osasta: historiaosiosta sekä Williamsin kulttuurimaterialismista ja McGuiganin ”coolista” kapitalismista. Nämä olivat myös keskeisiä lähteitä. Teorian pohjalta tehtiin kategorisoimalla synteesi, jota lopuksi verrattiin diskurssianalyysistä nousseihin diskursseihin. Tutkimukseni tuloksena syntyi kaksi erilaista ”ajan hengen” kokonaisuutta, joita vertaillessa näkyi sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia empirian ja teorian välillä. Sekä teoriasta että opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä nousi esiin kulttuurin kaupallistumisen suunta ja sen arvottaminen kaupallisuuden kautta. Teoriassa ilmiöstä oli puhuttu jo pidemmän aikaa ja aineisto osoitti, että ajattelukehikko pätee tietyin ehdoin myös empiriassa. Toisaalta tutkimuksesta kävi myös ilmi, että opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten perusteella, että vallalla on hyvin kaksijakoinen suhtautuminen kulttuuriin ja sen arvoon. Osittain kulttuurin odotetaan oikeuttavan itsensä tuottamalla kaupallista arvoa ja toisaalta kulttuurilla koetaan olevan ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen ja henkinen rooli, jonka takia kaikille pitää taata pääsy kulttuurin piiriin. Lisäksi tutkimuksen lopussa vertailtiin teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia.
  • Hussain, Afaque (2015)
    Web Real Time Communication (WebRTC) is a project that aims to enable plug-in free, real time communications across multiple web-browsers. With WebRTC enabled web-browsers, users can make direct browser to browser audio calls, video calls or transfer arbitrary data. In a simple network with no Network Address Translation (NAT), firewalls or HTTP-proxies, WebRTC appli- cations work well without any problems. But in the real world, the networks are complex and clients are usually behind NAT, firewalls and (or) HTTP proxies. Introduction of such network middle boxes creates problems for WebRTC media flow, leading to a failure in WebRTC call establishment. WebRTC uses Interactive Connectivity Establishment (ICE) framework to work around the prob- lems posed by these middle boxes. ICE uses a combination of Session Traversal Utilities for NAT (STUN) and Traversal Using Relays around NAT (TURN) depending on the network configuration and tries to give the WebRTC media the best possible chance to traverse these middle boxes. A TURN server is required to relay the WebRTC media between peers when STUN methods fail. In this work, we evaluate the different network configurations in which WebRTC peers can be present and how the WebRTC connectivity problem can be solved using the ICE framework, when peers are present in such network configurations. We also evaluate the TURN server for its computational, memory and bandwidth requirements for relaying different types of WebRTC calls.
  • Rekola, Oskari (2015)
    Evolving technology, improvements in production co-ordination and new communication tools enable companies to offshore parts of their value chain to foreign locations with lower factor costs. Literature seems to highlight two effects of offshoring: the productivity effect, which stems from the gains from trade, and the terms-of-trade effect, which is linked with the vanishing effect of distance on wages. To examine the role of wages in both the offshoring and receiving parties, I choose two approaches, the static Heckscher-Ohlin model and the static and dynamic Ricardian model. With the dynamic version of the Ricardian model, I will consider the long-run effects. I will be using the dynamic Ricardian model to consider the long-run effects. In the HO-model there are two inputs, skilled and unskilled labour, and two countries: North, which has a technical advantage with skilled labour, and South, which has a technical advantage with unskilled labour. With offshoring, the activity without advantage can be transferred abroad. With sufficiently high differences in factor endowments, the countries specialize and the wages for both skilled and unskilled labour are higher in the country with comparative advantage in skilled labour. If both countries continue diversifying instead of specialising, the unskilled labour wages in the North eventually fall below those in the South. The Ricardian model examines the short and long-run effects of decentralized production (offshoring). Technology levels are fixed in the short-run version but endogenous in the long-run version of the Ricardian model. In the short run, a sufficiently large and unexpected increase in offshoring is harmful to the wealthy country (North) and beneficial to the poor country (South). However, in the long run, the adverse effects in the wealthy country could be overcome through reallocating resources into research. The negative short run terms-of-trade effect is weaker in the long run. Whether the long-run total effect is positive or negative to the rich country depends on the efficiency of the reallocation of labour from production into research, relative to the pace at which production is decentralized. Moreover, we see that in the long run, the poor country is worse off due to its focus on offshore production and services instead of research. Its benefit then depends only on the global efficiency effect though increased trade volumes.
  • Telkamo, Mikko Kalevi (2015)
    Tässä tutkielmassa käsitellään differentiaaliyhtälöiden opettamista lukion matematiikan syventävänä kurssina sekä matemaatiikkaohjelmisto GeoGebran käyttöä differentiaaliyhtälöiden opetuksen apuna. Alussa on lukijalle tarkoitettu kertaus differentiaaliyhtälöiden määritelmästä, sekä separoituvien ja lineaaristen yhtälöiden määritelmät ja ratkaisutavat. Luvun tavoitteena on kerrata differentiaaliyhtälön perusteet lukijalle, joka on opiskellut aihetta jo aiemmin. Lisäksi se on tarpeeksi kattava, jotta lukija, joka ei ole aiemmin opiskellut differentiaaliyhtälöitä, pystyy seuraamaan tutkielman sisältöä. Vaikka differentiaaliyhtälöt eivät kuulu lukion matematiikan vaatimuksiin, sitä opetetaan Suomessa joissakin lukioissa erikoiskurssina tai matematiikkalinjan syventävänä aiheena. Siksi tässä tutkielmassa tarkastellaan Helsingin matematiikkalukiossa laadittua ja käytettyä differentiaaliyhtälön materiaalia. Tarkastelussa katsotaan, miten differentiaaliyhtälön perusaiheet esitetään lukiolaisyleisölle, ja millaisia havaintoja kokoelman kirjoittaja on aiheesta tehnyt. Tämän jälkeen tutkielmaan kuuluu itse laadittu differentiaaliyhtälöiden oppikokonaisuus lukiolaiselle. Käytännössä siinä käydään tutkielman alussa esitetyt differentiaaliyhtälöiden perusasiat läpi tavalla, jolla lukiolainen pystyisi sitä tulkitsemaan. Sen mallina on käytetty aiemmin tarkasteltua oppimateriaalia sekä olemassa olevia lukion oppikirjoja muista matematiikan aiheista. Tämän jälkeen tutkielma esittelee GeoGebra-ohjelman sekä sen soveltuvuuden differentiaaliyhtälöiden opetukseen. Tämä on kaksivaiheinen esittely: ensiksi selitetään ohjelman toiminnot, jotka soveltuvat differentiaaliyhtälön ratkaisuun ja tarkasteluun. Seuraavassa luvussa tarkastellaan yleisemmin, mitä etuja GeoGebra tarjoaa differentiaaliyhtälöiden opetukselle. Siinä painotetaan erityisesti visuaalista puolta, jonka ohjelma lisää aiheen opetukseen, ja joka usein puuttuu tavallisessa oppimateriaalissa. Tutkielman lopussa on lyhyt tehtävälomake aiempien lukujen tueksi. Sen on tarkoitus olla sopiva tehtäväpaketti, jonka voisi antaa lukiolaiselle, joka on opiskellut edellä esitetyn differentiaaliyhtä- löiden kokonaisuuden, sekä ohjeet, miten käyttää GeoGebraa näiden yhtälöiden ratkaisemiseen.
  • Kilponen, Simo (2015)
    Tutkielmassa tarkastellaan semi-Markov-prosessin hyödyntämistä keskeyttämistapahtuman mallintamiseksi vapaaehtoisessa henkivakuutuksessa. Vakuutetun riskin kehitys mallinnetaan monitilaisena semi-Markov-prosessina ja keskeyttämisintensiteetti määritellään tähän pohjautuvan vakuutusmaksun ja klassisen henkivakuutusteorian mukaisen vakuutusmaksun funktiona. Keskeyttämisintensiteetti asetetaan riippumaan lisäksi lineaarisesti keskeyttämisherkkyydeksi tulkitusta vakiosta. Numeerisena esimerkkinä simuloidaan vakuutuskannan kehitystä eri keskeyttämisherkkyyksin ja tarkastellaan aktiivisen kannan koostumusta simulointijakson jälkeen.
  • Kuusisto, Amiika (2015)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä tutkimuksessa tarkastellaan äitien päihdetaustan yhteyttä koettuun sosiaaliseen tukeen sekä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun ja laadun muutokseen. Lisäksi kartoitetaan sosiaalisen tuen lähteiden ja määrän eroavuuksia äitien välillä. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä muun muassa siksi, että yhteiskunnan taloudellisen taantuman myötä sosiaaliset ongelmat ja köyhyys koettelevat yhä useampia lapsiperheitä myös Suomessa. On kriittisen tärkeää saada ajantasaista tutkimustietoa sosiaalisen tuen puutteen ja päihteidenkäytön vaikutuksista lapsen varhaisvaiheeseen, jotta tukirakenteita ja ennaltaehkäisevää työtä voidaan kehittää vaikeimmissa oloissa elävien pikkulasten ja heidän vanhempiensa auttamiseksi. Valtion budjetissa tulisi myös taata raskaana olevien päihdeäitien palvelut syntyvien lasten terveysriskien minimoimiseksi. Tutkimuksen aineisto perustuu Beltin ja työtovereiden (Belt ym., 2009; 2012) interventiotutkimukseen. Siinä päihdetaustaisille äideille tarjottiin mahdollisuus osallistua ryhmämuotoiseen psykoterapiaan (n = 26) tai saada yksilöllisesti suunnattua psykososiaalista tukea (n = 25). Kontrolliryhmä (n = 50) muodostettiin ei-päihdetaustaisista äideistä. Interventiotutkimuksessa sosiaalista tukea (Harter, 1985; Parkes, 1986) tarkasteltiin äitien odotusaikana toteutetulla lomaketutkimuksella, yksilön raportoiman koetun tuen kannalta. Vuorovaikutusta äidin ja lapsen välillä mitattiin Biringenin (2000; 2014) emotionaalisen saatavillaolon menetelmällä (Emotional Availability Scales, EAS) kahtena ajankohtana, vauvan ikävaiheissa 4 kk ja 12 kk. Päihteidenkäytön osalta tutkimuksessa tarkasteltiin sekä huumeiden että alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistuneet äidit (n = 101) raportoivat laittomien huumeiden käyttöään kahdeksasta eri huumeesta. Alkoholinkäytöstään äidit vastasivat seitsemään osioon standardoidusta AUDIT–kyselystä (Alcohol Use Disorders Identification Test, Saunders ym., 1993). Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään äitien päihteidenkäyttötaustan yhteyttä koettuun sosiaaliseen tukeen sekä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun. Lisäksi tarkastellaan sosiaalisen tuen määrää ja laatua eri osallistujaryhmien keskuudessa sekä vuorovaikutuksen laadun muutosta kahden mittauskerran välillä. Tulosten perusteella äitien päihdetaustalla on yhteys sosiaaliseen tukeen. Päihdetaustaiset äidit raportoivat kontrolliryhmää vähemmän sosiaalista tukea kunkin tuen lähteen (perhe, ystävät, tärkeät ihmiset) osalta erikseen sekä kokonaisuutena. Äidin päihdetausta ennustaa vähäisempää raskausaikaista sosiaalista tukea. Tulosten perusteella äitien päihdetausta vaikuttaa myös vuorovaikutuksen laatuun vauvan kanssa. Tämä näkyy äidin alempina vuorovaikutuspistemäärinä emotionaalisen saatavillaolon skaaloilla (EAS). Muutos päihdetaustaisten äitien osalta kahden mittauksen välillä oli kuitenkin positiivinen ja lapsen kannalta suotuisa: äitien vuorovaikutuksen EAS-kokonaispisteet olivat korkeammat jälkimmäisellä mittauskerralla. Myönteinen muutos voi liittyä intervention vaikutukseen. Saadut tulokset tukevat aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyä johtopäätöstä siitä, että riskitekijät kuormittavat varhaista vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita. Tulokset viittaavat myös siihen, että interventioilla voi olla myönteinen vaikutus lapsen ja äidin vuorovaikutussuhteeseen. Avainsanat – Nyckelord Sosiaalinen tuki, varhainen vuorovaikutus, päihteet, huumeet, emotionaalinen saatavillaolo (EA)
  • Ruuth, Riikka (2015)
    Electrical breakdowns occasionally occur near the first walls of fusion reactor chambers and the accelerating cavities of linear colliders, such as CLIC. These arcing events are localised plasma discharges, which are formed under high voltage electrical fields. Vacuum arcs cause various surface damage on the fusion reactor and linear accelerator structures. The surface damage, most significantly craters, have been studied experimentally, but the mechanism of the formation of this damage is still not clear. In this thesis we use the large-scale molecular dynamics simulations to study crater formation on Cu surface. We used ion irradiation to model the arcing events, where plasma ions are accelerated via the shield potential towards the metal surface. This ion irradiation causes multiple overlapping cascades in Cu surface, what can lead to the crater formation. The main goal was to be able to produce surface damage, which is identical to experimental results. Our results are divided to three categories. First we examined which are initial conditions needed to form experimental like craters. The electric field emission current accompanying the plasma discharge process, most likely, is to heat the sample locally to very high temperatures. Therefore we tested molten and solid structures at different temperatures, as well as different scenarios of cooling of the sample via electronic heat conduction. Second, we examined how different variables, such as the fluence of the ions, the energy flux or the potential model, affect on the crater shape. These results were compared with the experimental crater profiles in order to find out reasonable values. We also analysed how the volume of the produced crater depends on fluence. Our third part of investigation was not actually concentrated on the surface damage, but on dislocations and other damage under the surface. We again studied how different parameters affect on the results. We compared the simulations by calculating the number and ratio of non-FCC atoms in the bulk. The fluence dependency of the defects was studied as well.
  • Enckell, Vera-Maria (2015)
    Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan pääasiassa hiukkasfysiikan standardimallin mukaisen Higgsin skalaarikentän stokastista käyttäytymistä inflaation aikana. Tavoitteena on tutkia inflaation aikana kenttään syntyneiden, kvanttimekaanista alkuperää olevien perturbaatioiden vaikutusta kentän inflaation aikaiseen kehitykseen. Koska Higgsin kentän potentiaali tunnetaan standardimallin puitteissa hyvin, on kentän inflaation aikainen kehitys mahdollista selvittää. Perusongelma on, että potentiaaliin syntyy mahdollinen epästabiilisuusalue, jossa sen arvo laskee jyrkästi kaukana kentän nykyisestä arvosta. Tämä alue on inflaation aikana saavutettavissa helposti perturbaatioiden myötä. Haluttaisiin, että todennäköisyys universumille olla nykyisessä tilassaan ei kuitenkaan olisi herkkä inflaation asettamille alkuehdoille. Tämä vaatii, etteivät syntyneet Higgsin kentän perturbaatiot aja kenttää potentiaalin epästabiilisuusalueelle, josta sen on mahdotonta palata takaisin. Kun Higgsin kenttään inflaation aikana syntyneet perturbaatiot ovat tarpeeksi suuria, tulee kentän kehitystä tarkastella statistisesti paikan suhteen. Tähän liittyen tutkielmassa johdetaan stokastisen lähestymistavan mukaiset liikeyhtälöt sekä keskimääräiselle Higgsin kentälle yhdessä horisonttialueessa että kentän todennäköisyystiheydelle eri horisonttialueiden ensemblen suhteen. Stokastista lähestymistapaa hyödyntäen todetaan Higgsin kentän olevan inflaation aikana kevyt. Tällöin nähdään kentän perturbaatioiden suuruuden olevan suoraan verrannollinen inflaation energiaskaalaan. Lisäksi formalismia sovelletaan arvioitaessa kentän päätymistä potentiaalihuipulta nykyiseen minimiinsä sekä käsiteltäessä mahdollisesti syntyneiden epästabiilisuusalueiden kehitystä. Pienten perturbaatioiden rajalla tutkielmassa tarkasteltiin myös tunneloitumista vaihtoehtoisena tapana päätyä potentiaalin epästabiilisuusalueelle. Tunneloitumistodennäköisyys lasketaan Colemanin ja de Luccian semiklassissessa approksimaatiossa. Tunneloitumista tarkastellaan niin Minkowskin avaruudessa kuin myös yleistäen Minkowskin avaruuden tulokset inflaation aikaisen de Sitter -avaruuden tapaukseen. Syntyneiden potentiaalin epästabiilisuusalueiden havaitaan vastaavan geometrialtaan anti de Sitter-avaruutta. Tutkielmassa tarkastellaan myös näiden alueiden kehitystä inflaation jälkeen. Kaikkiaan tutkielma luo katsauksen tämän hetkiseen tutkimukseen Higgsin kentän tilasta inflaation aikana. Potentiaalin lisäksi kehityksen määrää inflaation energiaskaala, jonka suuruutta ei ole kokeellisesti pystytty vielä mittaamaan. Koska suurten perturbaatioiden rajalla Higgsin kentän päätyminen nykyiseen potentiaaliminimiinsä ei ole todennäköistä inflaation jälkeen, näyttäisi nykyisten standardimallin parametrien mittausten perusteella uuden fysiikan ilmeneminen välttämättömältä potentiaalin stabilisoimiseksi.