Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 6724
  • Enckell, Vera-Maria (2015)
    Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan pääasiassa hiukkasfysiikan standardimallin mukaisen Higgsin skalaarikentän stokastista käyttäytymistä inflaation aikana. Tavoitteena on tutkia inflaation aikana kenttään syntyneiden, kvanttimekaanista alkuperää olevien perturbaatioiden vaikutusta kentän inflaation aikaiseen kehitykseen. Koska Higgsin kentän potentiaali tunnetaan standardimallin puitteissa hyvin, on kentän inflaation aikainen kehitys mahdollista selvittää. Perusongelma on, että potentiaaliin syntyy mahdollinen epästabiilisuusalue, jossa sen arvo laskee jyrkästi kaukana kentän nykyisestä arvosta. Tämä alue on inflaation aikana saavutettavissa helposti perturbaatioiden myötä. Haluttaisiin, että todennäköisyys universumille olla nykyisessä tilassaan ei kuitenkaan olisi herkkä inflaation asettamille alkuehdoille. Tämä vaatii, etteivät syntyneet Higgsin kentän perturbaatiot aja kenttää potentiaalin epästabiilisuusalueelle, josta sen on mahdotonta palata takaisin. Kun Higgsin kenttään inflaation aikana syntyneet perturbaatiot ovat tarpeeksi suuria, tulee kentän kehitystä tarkastella statistisesti paikan suhteen. Tähän liittyen tutkielmassa johdetaan stokastisen lähestymistavan mukaiset liikeyhtälöt sekä keskimääräiselle Higgsin kentälle yhdessä horisonttialueessa että kentän todennäköisyystiheydelle eri horisonttialueiden ensemblen suhteen. Stokastista lähestymistapaa hyödyntäen todetaan Higgsin kentän olevan inflaation aikana kevyt. Tällöin nähdään kentän perturbaatioiden suuruuden olevan suoraan verrannollinen inflaation energiaskaalaan. Lisäksi formalismia sovelletaan arvioitaessa kentän päätymistä potentiaalihuipulta nykyiseen minimiinsä sekä käsiteltäessä mahdollisesti syntyneiden epästabiilisuusalueiden kehitystä. Pienten perturbaatioiden rajalla tutkielmassa tarkasteltiin myös tunneloitumista vaihtoehtoisena tapana päätyä potentiaalin epästabiilisuusalueelle. Tunneloitumistodennäköisyys lasketaan Colemanin ja de Luccian semiklassissessa approksimaatiossa. Tunneloitumista tarkastellaan niin Minkowskin avaruudessa kuin myös yleistäen Minkowskin avaruuden tulokset inflaation aikaisen de Sitter -avaruuden tapaukseen. Syntyneiden potentiaalin epästabiilisuusalueiden havaitaan vastaavan geometrialtaan anti de Sitter-avaruutta. Tutkielmassa tarkastellaan myös näiden alueiden kehitystä inflaation jälkeen. Kaikkiaan tutkielma luo katsauksen tämän hetkiseen tutkimukseen Higgsin kentän tilasta inflaation aikana. Potentiaalin lisäksi kehityksen määrää inflaation energiaskaala, jonka suuruutta ei ole kokeellisesti pystytty vielä mittaamaan. Koska suurten perturbaatioiden rajalla Higgsin kentän päätyminen nykyiseen potentiaaliminimiinsä ei ole todennäköistä inflaation jälkeen, näyttäisi nykyisten standardimallin parametrien mittausten perusteella uuden fysiikan ilmeneminen välttämättömältä potentiaalin stabilisoimiseksi.
  • Honkanen, Ari-Pekka (2015)
    Röntgensäteily on monipuolinen modernin materiaalitieteen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia aineen rakennetta makroskooppisesta kokoluokasta aina atomitasolle asti. Tunnetuimpia röntgensäteilyn sovelluksista ovat erilaiset kuvantamismenetelmät, mutta säteilykentän kvantittuminen mahdollistaa myös aineen viritystilojen ja siten sen rakenneosasten keskinäisten vuorovaikutusten tutkimisen. Diffraktio on yleiskäsite ilmiöille, joissa aaltoliike vaikuttaa taipuvan jonkin kohteen vaikutuksesta interferenssin vuoksi. Röntgendiffraktiosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä röntgensäteilyn diffraktiota järjestyneestä aineesta. Säteilyn interferenssistä johtuen röntgensäteilyn diffraktoituminen kiteestä on mahdollista vain tietyillä aallonpituuksien ja sirontakulmien yhdistelmillä. Tämä mahdollistaa röntgensäteilyn monokromatisoinnin ja kohdistamisen esimerkiksi yhtenäiskiteillä, mitä voidaan hyödyntää röntgenspektroskopiassa. Nykyään parhaimman energian erotuskyvyn röntgenspektrometrit perustuvat röntgensäteilyn diffraktioon kiteistä. Kidespektrometri voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, joista monet hyödyntävät taivutettuja kiteitä. Eräs yleisesti käytetty kidespektrometrityyppi perustuu niin kutsuttuun Johannin geometriaan, missä tutkittava säteily monokromatisoidaan ja kohdistetaan ilmaisimelle kidekiekolla, joka on taivutettu pallopinnalle. Vaikka Johannin geometria ei ole ideana uusi, pallotaivutettujen analysaattorien heijastusominaisuuksien teoreettinen ymmärrys on ollut viime aikoihin asti puutteellista. Tässä opinnäytetyössä johdetaan lineaarisesta lujuusopista lähtien analyyttinen lauseke pallotaivutetun kidekiekon venymäkentälle ja käytetään sitä yhdessä dynaamisen diffraktioteorian kanssa analysaattorin röntgenheijastusominaisuuksien laskemiseksi. Teorian ennusteita verrataan kahdesta eri piianalysaattorityypistä kokeellisesti määritettyihin heijastuskäyriin. Ennustettujen ominaisuuksien todettiin vastaavan mittaustuloksia erinomaisesti. Teorian lisäksi työssä esitellään siihen pohjautuva, röntgenilmaisimen paikkaherkkyyttä hyödyntävä mittausmenetelmä, jolla on mahdollista parantaa kidespektrometrin energian erotuskykyä menettämättä kuitenkaan näytteestä sironnutta säteilyä. Menetelmän toimivuutta on havainnollistettu sekä simuloidulla että mitatulla röntgenspektridatalla, missä kummassakin tapauksessa saavutettiin tekijän kaksi parannus energian erotuskyvyssä. Teoria ja mittausmenetelmä on julkaistu alan vertaisarvioidussa lehdessä artikkeleissa [J. Synchrotron Radiat. 21:104–110, 2014] ja [J. Synchrotron Radiat. 21:762–767, 2014].
  • Palmgren, Elina (2015)
    Varhaisen maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen ajanjaksoa kutsutaan kosmologiseksi inflaatioksi. Uskotaan, että tätä kiihtyvää laajenemista ajoi inflatoniksi kutsuttu skalaarikenttä, joka yksinkertaisimmissa malleissa “vieri” hitaasti (slow-roll) potentiaalissaan. Yksinkertaisen mallin laajennoksena tarkastelemme käsilläolevassa työssä inlflaatiota, josta vastaavan kentän vieriminen sen sijaan on nopeaa (fast-roll). Inflaatio jätti jälkeensä tiheysvaihteluita, perturbaatioita, joiden tavallisesti ajatellaan syntyneen inflatonikentän kvanttifluktuaatioista. Nopeasti vierivän inflatonikentän tapauksessa näiden perturbaatioiden kehitys saattaa poiketa huomattavasti yksinkertaisempien mallien perturbaatioevoluutiosta. Perturbaatioiden kehitykseen saattoivat vaikuttaa inflatonin lisäksi myös muut varhaisen maailmankaikkeuden kvanttikentät. Tässä työssä tarkastelemme tilannetta, jossa osa perturbaatioista on peräisin inflatonikentän fluktuaatioista ja osa kurvatoniksi kutsutusta skalaarikentästä. Tällaista mallia kutsutaan sekoitusmalliksi (mixed model). Varhaisen maailmankaikkeuden tutkimuksen kannalta on oleellista pystyä arvioimaan, kuinka suuri osa havaittavista perturbaatioista antaa meille tietoa suoraan inlatonin dynamiikasta ja kuinka suuri osa taas muista ilmiöistä. Inflaatiomallien muotoilemisen kannalta inflatonin vapauttaminen havaintojen antamista usein hieman epäluonnollisista rajoitteista antaa uusia mahdollisuuksia kehittää entistä uskottavampia malleja. Tutkielmassa esittelemme lyhyesti niin tavallisen inflaatio- kuin kurvatonimallinkin sekä tarkastelemme analyyttisesti perturbaatioiden kehitystä sekoitusmallissa sekä nopean vierimisen inflaatiossa. Työn tutkimuksellinen osuus koostuu perturbaatioevoluution sekä inflatoni- ja kurvatonidynamiikan numeerisesta tarkastelusta näissä erikoistapauksissa.
  • Peltomäki, Ella (2015)
    Tutkielmassa tarkastellaan röntgenemissioon perustuvan PIXE-menetelmän soveltuvuutta arkeologisten näytteiden tutkimukseen ja alkuaineanalyysin toteuttamiseen. Esimerkkitutkimuksena esitellään otteita nuorakeraamiselta ajalta peräisin olevien keramiikkanäytteiden analysoinnista. Keramiikan lisäksi tutkielma esittelee monipuolisesti erilaisia arkeologian tutkimuskohteita sekä kyseisten kohteiden tekniikalle asettamia haasteita ja vaatimuksia. Arkeologisen tutkimuksen piiriin kuuluvat muun muassa erilaiset keramiikka- ja metalliesineet, kuten myös maalaukset, pergamentit ja vanhat postimerkit. Erilaisten kohteiden tutkimukseen on olemassa erilaisia PIXE-sovelluksia, kuten fokusoidut ionisuihkut sekä ulkoinen hiukkassuihku, jotka mahdollistavat jopa hyvin hauraiden ja kooltaan vaihtelevien näytteiden tutkimuksen. Kyseisten sovellusten lisäksi tutkielmassa esitellään lyhyesti muita tekniikoita, joiden käyttö on mahdollista joko PIXE-menetelmän rinnalla tai itsenäisesti vastaavanlaisissa mittauksissa. Erilaisia absorbaattoreita käyttämällä voidaan säädellä tutkimustulosten tarkkuutta ja luotettavuutta PIXE-mittausten yhteydessä. Kokeellisen tutkimuksen osalta tutkielmassa keskitytään erityisesti absorbaattorin valintaan sekä näytteen varauskertymän merkitykseen mittaustulosten kannalta. Myös spektrin analysointia ja piikkien tunnistusta tarkastellaan analysointiin soveltuvian ohjelmiston, AXIL:n avulla.
  • Ruuth, Riikka (2015)
    Electrical breakdowns occasionally occur near the first walls of fusion reactor chambers and the accelerating cavities of linear colliders, such as CLIC. These arcing events are localised plasma discharges, which are formed under high voltage electrical fields. Vacuum arcs cause various surface damage on the fusion reactor and linear accelerator structures. The surface damage, most significantly craters, have been studied experimentally, but the mechanism of the formation of this damage is still not clear. In this thesis we use the large-scale molecular dynamics simulations to study crater formation on Cu surface. We used ion irradiation to model the arcing events, where plasma ions are accelerated via the shield potential towards the metal surface. This ion irradiation causes multiple overlapping cascades in Cu surface, what can lead to the crater formation. The main goal was to be able to produce surface damage, which is identical to experimental results. Our results are divided to three categories. First we examined which are initial conditions needed to form experimental like craters. The electric field emission current accompanying the plasma discharge process, most likely, is to heat the sample locally to very high temperatures. Therefore we tested molten and solid structures at different temperatures, as well as different scenarios of cooling of the sample via electronic heat conduction. Second, we examined how different variables, such as the fluence of the ions, the energy flux or the potential model, affect on the crater shape. These results were compared with the experimental crater profiles in order to find out reasonable values. We also analysed how the volume of the produced crater depends on fluence. Our third part of investigation was not actually concentrated on the surface damage, but on dislocations and other damage under the surface. We again studied how different parameters affect on the results. We compared the simulations by calculating the number and ratio of non-FCC atoms in the bulk. The fluence dependency of the defects was studied as well.
  • Pönni, Arttu (2015)
    The AdS/CFT correspondence is the first realization of the holographic principle. The holographic principle makes the bold statement that in a theory of quantum gravity all information in a region of spacetime can be completely described by information on its boundary. This would make the universe in certain sense a hologram, as our spacetime and everything in it could be described by some fundamental degrees of freedom living on the boundary of spacetime. Gauge/gravity dualities realize the holographic principle by stating that string theory in ten-dimensional spacetime and certain gauge field theories living on its boundary can be equivalent descriptions of the same physics. The AdS/CFT correspondence was the first one of these dualities to be discovered. The correspondence equates type IIB string theory on $AdS_5\times S^5$ with $\mathcal{N}=4$ super Yang-Mills theory living on four-dimensional Minkowski space, which is the boundary of five-dimensional anti-de Sitter space, $AdS_5$. In this thesis, we first briefly review the necessary theoretical components, which are combined in the correspondence. Then, the AdS/CFT correspondence is motivated by considering the low energy limit of string theory in a spacetime with a stack of coincident D3-branes. The third part of this work is dedicated to the study of the properties and dynamics of the anti-de Sitter bulk. A black hole solution with an asymptotically AdS background is discussed along with its thermodynamics, and the connection with the dual field theory is emphasized. Then we present a model for a collapsing shell in AdS space and solve its dynamics. The black hole state, which the collapsing shell approaches corresponds to thermal equilibrium in the dual field theory. Lastly, we consider our shell model in the context of the AdS/CFT correspondence and present a method for computing two-point correlation functions on the field theory side. This method is then used to compute retarded correlators in a two-dimensional CFT in finite temperature. We are able to reproduce previous results obtained using different computational methods, following a seminal work of Son and Starinets.
  • Antin, Ling (2015)
    In this thesis I want to use Monte Carlo simulation to get profits data of different power plants in America to help investors to make investment decisions. Because now electricity market already has changed into a new period which can be called liberalization. During liberalization electricity market investors must face investment risks themselves. Investors cannot give investment risks to consumers any more (Ropues, Nuttall & Newbery, 2006, p.3), which they can do before liberalization. So it is necessary to find a new way that can analyze variable risks properly. I choose nuclear power plant, natural gas power plant and coal power plant. First step I use sensitivity analysis to find out the biggest factors which can influence the values of the NPV of the three power plants. Second step I get the three power plants’ distributions of NPV. Third step I get the distributions of PI of the three power plants. During the Monte Carlo simulations of NPV analysis I make a conclusion that in the case of 10% discount rate natural gas power plant is the best choice and at 5% discount rate it is unclear natural gas or nuclear is the best choice. During Monte Carlo simulations of PI analysis I find that at 5% discount rate it is unclear which of the three power plants is the best choice and at 10% discount rate it is unclear coal or natural gas is best choice. Then I make portfolios analysis. The last part I analyze risk factors of investing in coal, natural gas and nuclear power plants. So the investors who want to invest in American power plants get a very good help from my analysis. They can do the final investment decision according to their own risk appetite on the base of my analysis.
  • Toivanen, Pasi (2015)
    Tämä työ käsittelee sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Aihetta tarkastellaan ympäristöongelmien ja taloudellisen eriarvoisuuden kautta. Aluksi käydään läpi tutkielman välttämättömät tieteenfilosofiset lähtökohdat, joita ovat erityisesti tutkielman ontologisen position esittely sekä sen normatiivisen lähtökohdan perustelu. Tämän jälkeen esitellään keskeisintä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta käytyä historiallista keskustelua ja sekä aiheelle ominaisia filosofisia haasteita. Teoriahaasteiden läpikäynnin jälkeen siirrytään tarkastelemaan John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriassaan hahmottelemaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkemystä. Rawlsin näkemys osoitetaan puutteelliseksi erityisesti ympäristönäkökulman osalta. Koska Rawlsin malli ei voi tarjota tyydyttävää ratkaisua sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymykseen, hahmotellaan vaihtoehtoisen mallin perusperiaatteita ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden kolmen keskeisen peruslähtökohdan (aika, paikka, laji) kautta. Työn lopuksi arvioidaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen edellytyksiä todellisessa maailmassa. Tarkastelussa päädytään lopputulokseen, jonka mukaan vallitsevat taloudellisen ja poliittisen toiminnan tavat eivät tarjoa hyviä edellytyksiä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle.
  • Marsh, Charlotta (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vammaisuuden muotoutumista vammaisten naisten elämäkerrallisessa kerronnassa. Tutkielman taustalla ovat sosiaalisessa vammaistutkimuksessa käydyt keskustelut vamman ja vammaisuuden käsitteellisestä erottamisesta siten, että vammaisuus ymmärretään yhteiskunnallisissa käytännöissä syntyväksi ulossulkemisen muodoksi. Tässä tutkielmassa vammaisuutta tarkastellaan yhteiskunnallisissa käytännöissä muotoutuvana, ruumiillisena ja sukupuolittuneena ilmiönä. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia elementtejä ja toimijoita vammaisuuden muotoutumiseen osallistuu, ja millaisissa käytännöissä vammaisuutta tuotetaan. Tutkimuksen aineiston tuottamiseksi on haastateltu kymmentä vammaista naista. Haastatteluja on yhteensä 17, ja ne ovat elämäkerrallis-temaattisia. Haastateltavia yhdistävänä tekijänä ovat liikuntavammat. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään Bruno Latourin ajattelua, jossa inhimillinen toiminta nähdään aina materiaalisten ja ei-inhimillisten tekijöiden välittämäksi. Vammaisuuden ruumiillisuutta tarkastellaan hyödyntäen Maurice Merleau-Pontyn fenomenologista muotoilua elävästä ruumiillisuudesta. Aineiston luennassa tarkastellaan lääketieteellisiä käytäntöjä, rakennettua ympäristöä, apuvälineitä ja avustajia sekä pukeutumista. Tutkimuksen tuloksena on, että elämäkerroissa vammaisuus näyttäytyy tilanteisesti muotoutuvana ilmiönä. Rakennettu ympäristö vaikuttaa vammaisuuden muotoutumiseen avaamalla ja sulkemalla toiminnan mahdollisuuksia. Tilojen esteellisyys ja saavutettavuus muotoutuvat paitsi tilojen fyysisessä rakenteessa, myös tilojen käytössä. Haastateltavien tekemät avustajiin ja apuvälineisiin liittyvät valinnat ovat kytköksissä sekä toiminnan mahdollisuuksien muotoutumiseen, että yksityisyyden säilyttämiseen. Haastateltavien elämäkerroissa keskeinen vammaisuutta tuottava tekijä ovat vammaisia ihmisiä koskevat kielteiset asenteet. Henkilö, jolla on näkyvä vamma, tulee usein kohdatuksi korostuneesti ruumiillisuutensa ja vamman kautta. Vammaiseksi määrittyminen saattaa myös häivyttää taustalle ihmisen muut ominaisuudet, kuten sukupuolen. Vammaiseksi määrittymisessä on haastateltavien kuvauksissa kuitenkin myös liikkumavaraa, eivätkä vammaiseksi määrittymisen seuraukset ole yksinomaan kielteisiä. Haastateltujen elämäkerroissa vammaisuus ei näyttäydy yksilön ominaisuutena, vaan muotoutuu jatkuvasti erilaisten toimijoiden vuorovaikutuksessa. Näissä muotoutumisen tilanteissa keskeisiä ovat vammaisuutta koskevat yhteiskunnalliset käytännöt ja käsitykset. Nämä käytännöt ja käsitykset tulevat esiin toiminnan aineellisissa välityksissä ja suhteessa ihmisen ruumiillisuuteen.
  • Taajamo, Minttu (2015)
    Tyypin 1 diabetes lapsilla ja nuorilla on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy koko ajan. Joka vuosi noin 600 suomalaisella alle 15-vuotiaalla lapsella todetaan tyypin 1 diabetes. Tällä hetkellä Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tyypin 1 diabetesnuorten matkaa koulunpenkiltä työelämään, ja etsittiin vastausta siihen, kuinka sairaus näyttäytyy tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten elämässä aikuisuuden kynnyksellä. Tutkimuksessa yhdistettiin haastatteluaineistoa ja Itä-Suomen yliopiston Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä -hankkeen keräämää kyselyaineistoa. Haastatteluaineisto koostui kymmenen 13–24-vuotiaan diabeetikon teemahaastattelusta. Itä-Suomen yliopistolta saadusta kyselyaineistosta on ollut käytössä tämän tutkimuksen aihealueisiin liittyvät 18–24-vuotiaiden nuorten vastaukset. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 51 %. Haastatteluaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, kun taas kyselyaineistoa tutkittiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu katsauksesta elämänkulun tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vammais- ja pitkäaikaissairaustutkimukseen. Tutkimuksessa korostuu, kuinka kokonaisvaltainen ja monien ristiriitojen sairaus diabetes on. Diabetes tunkeutuu elämän kaikille osa-alueille, ja se on otettava huomioon lähes kaikessa, mitä nuoret tekevät. Ristiriitaisuus nousee esiin nuorten suhtautumisessa sairauteensa, joka vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä, sekä erilaisissa vastakkaisuuksissa, kuten salailu ja avoimuus, varautuminen ja spontaanisuus, avuttomuus ja toimijuus, joita nuorten elämä on täynnä. Diabetesnuorten suuri haaste on tasapainotella näiden ristiriitojen välillä – muiden nuoruuteen liittyvien haasteiden lisäksi. Nuoruus on aikaa, jolloin tulee tehdä tärkeitä päätöksiä muun muassa koulutuksen, ammatin ja itsenäistymisen kannalta. Moni näistä päätöksistä tulee ohjaamaan nuorten koulutus- ja työuria sekä myöhemmin määrittämään heidän elämänkulkujaan. Diabetesnuoret ovat hyvin tietoisia tästä, ja he kokevatkin koulutus- ja ammatinvalinnan haastavaksi. Yhtenä lisähaasteena nousi esiin diabeteksen huomioonottavan ammatinvalinnanohjauksen vähäisyys. Koulutusvalintoja tehdessä etenkin nuoren omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja heikkoudet, tutut ammatit ja työllistymisen, ovat tärkeitä. 18 prosenttia nuorista kertoi diabetekseen vaikuttaneen heidän ammatinvalintaansa. Diabetesnuoret uskovat pärjäävänsä työelämässä hyvin, ja jatkavansa työelämässä normaaliin eläkeikään saakka. Jopa 73 prosenttia diabetesnuorista kertoo kuitenkin olevansa huolissaan tulevaisuudesta diabeteksen vuoksi. Nuorten on vaikea puhua näistä huolista. Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat, että he ovat pärjänneet elämässä hyvin sairaudesta huolimatta. Diabeteksen kanssa tasapainoileminen on raskasta, ja nuoret kaipaavat laajaa verkostoa ympärilleen, johon tarvittaessa tukeutua. Sairauden tuomat rajoitukset nuorten elämään ovat verrattain vähäisiä, mutta merkityksellisiä. Nuorille tulee antaa mahdollisuus puhua huolistaan, eikä niitä tule vähätellä.
  • Tuomisto, Lauri (2015)
    Nowcasting is generally defined as the prediction of the present. Nowcasting is required in economics as many economic variables have a publishing lag and the publishing frequency of the variables can be lower than desired. Therefore it is often necessary to estimate the current values of economic variables through nowcasting models. The aim of the thesis is to find out if Swedish private consumption can be nowcasted more accurately with models that include Google search data as explanatory variables. Traditionally private consumption is nowcasted with consumer confidence index and in the thesis models based on consumer confidence index are compared to models based on Google search data. Google search data for the thesis is downloaded from Google Trends, which is a service provided by Google Inc. through which the public can access the search word statistics of each country. The Google search data is available on a weekly frequency, which in this thesis is aggregated into monthly frequency. The Swedish private consumption data for the study is downloaded from OECD Statistics. The private consumption data from OECD is available on a quarterly frequency, which is disaggregated into monthly frequency using the Chow-Lin procedure and Swedish retail trade data as an indicator series. The Swedish retail trade data is downloaded from the Swedish Statistics and the Swedish consumer confidence index from the National Institute of Economic Research. All the time series used in the nowcasting models are on a monthly frequency and cover a period from January 2005 to June 2014. The main methods used in the thesis include principal component analysis, which is applied for the Google search data and dynamic linear regression based on which the nowcasting models are formed. Two types of nowcasting models for the private consumption are formed in the thesis. Google Trends service uses an algorithm to categorize the search words automatically based on the subject and the first type of the models uses these automated search categories as explanatory variables in the nowcasting model. The second type uses the most popular search words as explanatory variables. Only search categories and search words related to private consumption are included in the models. The models based on search words are found to be more accurate compared to the models based on search categories. However, the model based on consumer confidence index is still found to produce more accurate nowcasts compare to the model including Google search words. In an in-sample nowcast the model including both Google search words and consumer confidence index as explanatory variables slightly outperforms the model including only consumer confidence index. The performance of the nowcasting model including both Google search words and consumer confidence as explanatory variables is then tested in an out-of-sample nowcast in which case the model performs worse compared to the model including only consumer confidence index. Based on the results of the thesis it can be concluded that the method of using Google search words in nowcasting models showed some potential, but in an out-of-sample nowcast the traditional model including only consumer confidence index still outperformed the model including Google search words. Therefore further studies are required in order to fully determine the usefulness of Google search word data for nowcasting of Swedish private consumption.
  • Kahilampi, Vesa (2015)
    Pro gradu -työ tutkii Euroopan parlamentin (EP) valtaoikeuksista käytyä keskustelua vuosina 2002–2007. Tutkimus keskittyy ennen kaikkea EU:n perustuslakia valmistelemaan vuonna 2002 asetetun Eurooppavalmistelukunnan eli tulevaisuuskonventin työhön ja tarkastelee konventissa esitettyjä vaihtoehtoja EP:n institutionaaliseksi rooliksi. Samalla työssä analysoidaan niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttivat EP:n aseman vahvistumiseen konventin esityksessä. Analyysi ulotetaan tutkimaan konventin keskustelujen vaikutusta EP:n valtaoikeuksien kasvamiseen vuoden 2004 ratifioimatta jääneessä perustuslakisopimuksessa ja vuoden 2007 Lissabonin sopimuksessa. Konventtia lähestytään uutena instituutiona, jonka osallistujat rakensivat sille työn edetessä omat toimintatavat ja instituutiokulttuurin. Päätöksenteon rakenteita lähestytään sosiologisen ja historiallisen institutionalismin kautta. Konventin keskustelujen ja valtasuhteiden todentamiseen sekä rakenteiden havaitsemiseen käytetään konventin EP:n asemaa koskeneita pöytäkirjoja, kontribuutioita ja muutosesityksiä sekä osallistujien kokemuksestaan kirjoittamia julkaisuja. Lisäksi tukena käytetään konventin työtä ja sitä seuranneita perussopimusuudistuksia analysoineita tutkimuksia yli tiederajojen. Konventin muodostumisen omaksi instituutiokseen todetaan vaikuttaneen sen tekemän työn lopputuloksiin ja tätä kautta EP:n vuonna 2007 vahvistuneeseen asemaan. Konventin myönteisen suhtautumisen EP:n vallan kasvattamiseen todetaan olleen keskeisessä roolissa, kun vuosien 2004 ja 2007 perussopimusuudistuksista neuvoteltiin. Konventin tuki EP:lle selitetään ensisijaisesti aiempien perussopimusten aiheuttamista rajoituksista johtuvana poliittisena kompromissina. Euroopan parlamentin konventtidelegaation vahva neuvotteluasema ohjasi myös osaltaan konventin työtä. Lisäksi konventtiedustajien nähdään osaltaan siirtäneen lojaliteettiaan delegaatioilta itse konventin taakse, mikä auttoi antamaan tarvittavaa uskottavuutta konventin ehdotuksille. EP:n valtaoikeuksien kasvun vuoden 2007 Lissabonin sopimuksessa nähdään johtuneen ennen kaikkea konventin neljä vuotta aiemmin saavuttaman kompromissin laaja-alaisesta hyväksynnästä hallitusten keskuudessa. Konventtimallisen neuvottelun nähdään kuitenkin luonteeltaan seuranneen pitkälti hallitusten välisissä neuvotteluissa aiempien uudistusten yhteydessä vallinnutta linjaa. Euroopan parlamentin valtaoikeuksien kasvamisen kannalta konventin rooli oli keskeinen, mutta ei elintärkeä. EP:n vallan kasvattaminen olisi ollut ajankohtainen kysymys myös ilman konventtia ja sitä puolsi lopulta usea ulkopuolinen tekijä.
  • Pihko, Senja (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Venäjällä asuvien inkerinsuomalaisten näkemyksiä inkeriläisyhteisön nykytilasta ja tulevaisuudesta Venäjällä. Lisäksi analysoidaan potentiaalisten inkerinsuomalaisten maahanmuuttajien jäsennyksiä syistä jäädä Venäjälle tai muuttaa Suomeen henkilökohtaisella ja yleisellä tasolla. Huomiota kiinnitetään myös siihen, koetaanko muutto vapaana valintana vai olosuhteiden seurauksen tapahtuvana toimintana. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytetään Leen (1996) vetävien ja työntävien tekijöiden mallia, Richmondin (1993) reaktiivisen ja proaktiivisen puheen tarkastelutapaa, Mchitarjanin ja Reisenzeinin (2014) teoriaa kulttuurin välittymisestä vähemmistöillä sekä etnolingvistisen vitaliteetin käsitettä (Giles, Bourhis & Taylor, 1977). Lisäksi tulokisa heijastetaan aiempaan tutkimukseen maahan jäämiseen ja lähtemiseen vaikuttavista tekijöistä etnisen ja työperäisen paluumuuton kontekstissa. Tutkimusaineisto koostuu neljästä puolistrukturoiduista fokusryhmä-, pari- ja yksilöhaastattelusta, jotka on toteutettu Petroskoin yliopistossa, petroskoilaisessa koulussa ja Inkerin liitossa Pietarissa osana Suomen Akatemian rahoittamaa LADA – The Longitudinal Analysis of Diaspora Migration from Russia to Finland -projektia. Menetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja tutkimuskysymyksiä lähestytään kriittisen realismin näkökulmasta. Kulttuurin eteenpäin viemistä rajoittavina tekijöinä inkerinsuomalaiset kokivat valtion tuen puutteen, paluumuuton sekä ihmisten vähäisen aktiivisuuden kulttuurin ylläpitämistä tukevassa toiminnassa. Toisaalta ihmisten aktiivisuus nähtiin myös tärkeänä kulttuurin säilymistä edistävänä tekijänä. Tämän lisäksi perheellä ja yhteisöllistä toimintaa tukevilla tahoilla koettiin olevan tärkeä rooli inkeriläiskulttuurin säilymisessä. Inkeriläisten muuttopäätöksiin vaikuttavat syyt luokiteltiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin syihin. Kaikissa kolmessa kategoriassa oli sekä jäämistä, että lähtemistä käsittelevää puhetta. Sosiaalisia syitä olivat mm. Suomessa tai Venäjällä asuvat perheenjäsenet, perhetilanne ja eläkeikä tai sen lähestyminen. Kulttuurisiin syihin luokiteltiin omia juuria käsittelevät kommentit ja ne ilmaukset, joissa puhuttiin yhteenkuuluvuuden tunteesta Suomeen, Venäjään tai Inkerinmaahan. Tähän luokkaan liitettiin myös puhe, jossa syynä Suomeen muuttamiseen kerrottiin olevan halu oppia tuntemaan suomalaista kulttuuria tai parantaa suomen kielen taitoa. Taloudellisista syistä keskeisimmiksi nousivat työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuudet Suomessa tai Venäjällä. Työn pohjalta voidaan sanoa, että paluumuuton ja Venäjälle jäämisen taustalla olevat syyt ovat puheen tasolla huomattavasti monisyisempiä ja limittäisempiä kuin kvantitatiivisen tutkimuksen ja kuvailevien demografisten tunnuslukujen perusteella voisi arvioida. Diasporakontekstisessa maahanmuutossa kulttuuriset syyt nousivat taloudellisten ja sosiaalisten syiden ohella voimakkaasti esiin, mitä vetävien ja työntävien tekijöiden malli ei huomioi. Reaktiivisuus ja proaktiivisuus eivät korostuneet kaikissa kommenteissa, mutta usein samoista tekijöistä puhuttiin sekä reaktiiviseen että proaktiiviseen sävyyn. Puhe inkeriläiskulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta oli kokonaisuudessaan lähinnä kielteistä ja monissa haastatteluissa tuli esiin huoli kulttuurin säilymisestä. Inkeriläisten nykytilaan liittyen tuotiin esiin myös paljon tekijöitä, joiden voidaan tulkita kuvaavan heikentynyttä etnolingvististä vitaliteettia. Puhe inkeriläisestä identiteetistä ja kulttuurin säilymisen tärkeydestä esiintyivät usein yhdessä ja lisäksi moraalinen näkökulma paluumuuttoon ja kulttuurin välittämiseen korostui.
  • Savelainen, Antti (2015)
    Equity volatility and corporate bond yields reflect the embedded risks in an underlying corporation and general market conditions. In this research the bond yield is replaced by the price of credit default swap as a more company specific risk measure. The goal of this thesis is to develop a prediction model for credit default swap prices utilizing equity volatility. The empirical research data consists of companies in the European Stoxx 600 Index covering years between 2000 and 2014. The former literature has shown simultaneous movement between the volatility and credit default swap prices utilizing a linear regression model. These results are repeated in this thesis, but the prediction power of the volatility is questionable due to a low coefficient of determination. According to the results of vector autoregressive modelling in this and the former research, there exists Granger causality between the time series of equity volatility and credit default swap prices. Consequently, the vector autoregressive model is applied to an investment strategy developed in this thesis. The investment strategy is shown to be profitable with certain assumptions at least in this research data. The assumptions concern liquidity and limited data set. The investment strategy is verified with different volatility calculation periods and sampling frequencies.
  • Svartholm, Ria (2015)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Paltamon Työvoimatalon työllisten näkemyksiä aktivointiin, työhön ja elämänhallintaan liittyen. Kainuun maakunnassa sijaitsevassa vajaan 4000 asukkaan Paltamossa oli vuosina 2009–2013 käynnissä täystyöllisyyteen tähtäävä Työtä Kaikille -hanke. Hankkeessa kaikki kunnan työttömät työnhakijat työllistettiin työsuhteeseen. Työllistetyistä tuli työllisiä välityömarkkinoille. Saadusta tulosta muodostui vastikkeellista, sillä työlliset työskentelivät työpajoissa Työvoimatalolla. Tarkoituksena oli, että välityömarkkinoilta siirrytään avoimille työmarkkinoille. Hanke korosti aktivoinnin merkitystä. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei kuitenkaan toteutunut kaikilla ja välityömarkkinat jäivät monelle pitkäaikaiseksi työllistäjäksi, kuten myös haastatteluaineiston työllisille. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten aktivointi on toteutunut Paltamossa välityömarkkinoille jääneiden mielestä ja millaista aktivointia hanke edusti. Lisäksi selvitetään, tuottaako Työtä Kaikille -hankkeen mukainen aktivointi parannuksia työllisten hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Tarkastelutapana on yksilönäkökulma. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin Paltamossa keväällä 2012. Haastattelu on hyödyllinen tapa kerätä tietoa silloin, kun halutaan tietää ihmisten subjektiivista näkemyksistä ja kokemuksista. Haastatteluja kerättiin kymmeneltä Työvoimatalon työlliseltä, jotka olivat eri-ikäisiä. Heistä viisi oli naisia ja viisi miehiä. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä, jossa käytetty aineisto järjestetään selkeämpään muotoon menettämättä aineiston tuottamaa sisältöä. Sisällönanalyysi oli tässä tutkielmassa yhdistelmä aineistolähtöistä ja teoriaohjautuvaa päättelyä. Aineiston avulla päädytään siihen tulokseen, että aktivoinnin toteutumisessa välityömarkkinoilla on ongelmia. Työvoimatalon työt olivat pääosin työpajatyyppisiä. Osa työllisistä oli talolla toimettomana vailla työtehtäviä, mikä johti osaltaan sosiaalisiin ongelmiin. Kannustinongelmat ja subjektiiviset esteet hidastivat työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työvoimatalolla työskentely oli pakollista kunnan työttömille työnhakijoille. Osa kyseenalaisti pakolla työllistämisen oikeutuksen ja myös kapinoi sitä vastaan. Moni haastatelluista koki, että ei saanut riittävästi tukea ja yksilöllistä ohjausta. Aktivoinnissa on kaiken kaikkiaan paljon liikkuvia osia, jotka voivat epäonnistuessaan myös heikentää hyvinvoinnillisia tavoitteita. Yksilöllisen tilanteen kartoitus ja tuen tarjoaminen ovat asioita, joita vähintään tarvitaan, kun tavoitteena on ihmisten osallisuuden lisääminen työelämän suhteen. Aktivoinnin piirissä työskentelevien ammattitaito on myös tärkeä osa onnistunutta tuen antamisen prosessia. Työvoimatalolla työntekoa korostettiin ehkä liiaksikin siinä, että se lisää hyvinvointia. Yksilöllisen tuen tarpeisiin kiinnitettiin vähemmän huomiota. On tärkeää ymmärtää, että tukea tarvitsevien ihmisten hyvinvointi ja elämänhallinta vahvistuvat sillä, että osallisuutta lisätään. Tämä ei välttämättä tarkoita esimerkiksi pitkiä työpäiviä, vaan sen tunnustamista, että ihmisillä on ylipäänsä tarve tehdä jotakin.
  • Savonen, Jenni (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin sitä, millä tavoin huumeiden käyttäjät rakensivat identiteettejään elämäntarinoita kertoessaan. Täsmällisemmin tarkasteltiin sitä, millä tavoin huumeiden käyttäjät asemoivat itseään suhteessa valtaväestöön ja toisiin huumeiden käyttäjiin. Tutkimuskysymyksinä olivat 1) Miten huumeiden käyttäjät elämäkertahaastatteluissaan asemoivat itseään ja toisia sekä 2) Millä tavalla he puheessaan viittaavat ja ottavat kantaa kulttuurisiin valtatarinoihin. Aineistona käytettiin ensimmäisen huumeaallon aikana 1960- ja 1970-luvuilla huumeiden käytön aloittaneiden henkilöiden elämäkerrallisia haastatteluja. Aineisto koostui 21:sta haastattelusta. Tutkimuksen metateoreettinen tausta pohjautui sosiaaliseen konstruktionismiin ja identiteettien määriteltiin diskursiivisen psykologian mukaan sosiaalisesti rakentuviksi. Tarkemmin sovellettiin asemointiteoriaa, jossa tarkastelu kohdistuu siihen, millä tavoin subjektiasemat rakentuvat vuorovaikutuksessa. Haastateltavien todettiin asemoivan itsensä ulkopuolisiksi suhteessa ryhmään, jota he kutsuivat kunnon kansalaisiksi. Tätä ulkopuolisuutta selitettiin valtaväestön tuomitsevuuden ja oman elämän erilaisuuden kautta. Valtaväestön tarjoama leimattu ja rikollinen identiteetti olivat vahvasti haastateltavien tunnistamat ja vahvimmin heitä valtaväestöstä erottavia tekijöitä. Leimautumisen vuoksi haastateltavat katsoivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta kuulua normaaleiden kategoriaan, vaikka he olisivatkin pitäneet itseään tavallisina. Valtaväestöstä huumeiden käyttäjiä erotti myös se, ettei heidän elämäänsä kuulunut normaalielämälle tyypillisiä asioita. Asemoidessaan itseään suhteessa muihin huumeiden käyttäjiin haastateltavat puhuivat heille haastattelun kontekstin kautta tarjoutuvaa huumeiden käyttäjiin liitettyä negatiivista identiteettiä vastaan. Haastateltavat torjuivat esimerkiksi nistin ja narkomaanin asemia. Eroja muihin huumeiden käyttäjiin selitettiin huumeiden käytön hallinnan, moraalisuuden ja persoonallisuuden kautta. Haastateltavat korostivat omaa toimijuuttaan suhteessa toisiin huumeiden käyttäjiin, ja katsoivat pystyvänsä valitsemaan sen, millä tavalla käyttäytyivät. Eroja suhteessa toisiin huumeiden käyttäjiin tehtiin hienosyisemmin ja useammilla ulottuvuuksilla kuin valtaväestöön.
  • Luukkonen, Tero (2015)
    Tutkielmassa analysoitiin kansanedustajien kristillisyyteen liittyvää argumentointia vuoden 2012 valtiopäivillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käsiteltiin yhteiskunnallista modernisaatiota, johon olennaisena osana on liittynyt maallistuminen. Yhteiskunnallinen modernisaatioprosessi on muuttanut yhteiskunnallista auktoriteettijärjestelmää, jota tutkielmassa tarkasteltiin perinteisen, modernin ja postmodernin auktoriteettien näkökulmasta. Uskonnon yhteiskunnallista asemaa tarkasteltiin länsimaisessa politiikan traditiossa. Merkittävimpänä murroksena tutkimuksessa todettiin reformaation vaikutus, joka jakoi Euroopan protestanttisiin ja katolisiin alueisiin. Uskonto on muodostanut yhden merkittävistä poliittisista jakolinjoista, mutta Suomen poliittisessa järjestelmässä erityistä uskonnollista jakolinjaa puolueiden välille ei ole muodostunut. Uskontoa suomalaisessa politiikassa tarkasteltiin poliittisten ideologioiden ja puolueiden ohjelmien valossa. Tarkastelun kohteena olivat myös vuoden 2011 eduskuntavaalien äänestäjien käsitykset omasta uskonnollisuudestaan. Uskonnon lisäksi tarkasteltiin puolueiden sijoittumista konservatiivisten ja liberaalien arvojen muodostamalle arvoulottuvuudelle. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Analyysi muodostui kolmesta vaiheesta, joista ensimmäisessä luotiin kriteerit kristillisyyteen liittyvälle argumentoinnille. Kriteerinä oli, että kansanedustajan argumentti sisälsi kristillisen kielenkäytön sanan. Analyysin toisessa vaiheessa tarkasteltiin kristillisten sanojen vertauskuvallista käyttöä. Kolmannessa vaiheessa kansanedustajien argumentit sijoitettiin kategorioihin, jotka kuvaavat käsityksiä yhteiskunnallisesta auktoriteetista. Perinteisen auktoriteetin kategoriassa yhteiskunnan auktoriteetti nähtiin kristillisenä Jumala. Modernin kategorian auktoriteetti sen sijaan oli rationaalis-legaalinen valtiollinen. Postmodernissa auktoriteettien moninaisuuden kategoriassa yhteiskunnallisia auktoriteetteja oli lukuisia ja yhteiskunnallinen auktoriteetti ei ollut sidoksissa individuaaliseen auktoriteettiin. Kansanedustajista muodostui heidän argumenttiensa perusteella suhteessa sekä uskonnon yhteiskunnalliseen asemaan että arvoihin erilaisia ryhmittymiä, jotka eivät noudata puoluerajoja. Analyysin perusteella voidaan kuitenkin osoittaa erityisen kristillis-nationalistisen ryhmittymän olemassa olo, joka koostuu Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten kansanedustajista. Tälle ryhmittymälle vastakkainen on postmoderni arvoliberaalien ryhmä, johon kuuluu kansanedustajia Kokoomuksesta, Sosialidemokraateista, Vasemmistoliitosta ja Vihreistä. Ryhmittymässä ei arvosteltu itse uskontoa, vaan vaatimuksena oli yhteiskunnallisen päätöksenteon riippumattomuus yksittäisestä auktoriteetista. Analyysin perusteella ei voida osoittaa uskonnon ja uskonnottomuuden välisen jakolinjan olemassaoloa. Sen sijaan voitiin osoittaa arvojen välinen ristiriitaulottuvuus konservatiivien ja liberaalien arvojen kannattajien välillä. Kristillisyyteen liittyvä argumentointi ei kuitenkaan pelkästään rajoittunut konservatiiviseen käsitykseen uskonnosta.
  • Hiilamo, Henna (2015)
    Vuonna 2011 toteutettiin merkittävä eläkepoliittinen uudistus – takuueläke – minkä myötä eläkejärjestelmään luotiin kolmas elementti kansaneläkkeen ja työeläkkeen rinnalle. Takuueläkkeestä tuli uusi vähimmäiseläketurvan muoto, mikä takaa vähimmäiseläkkeen yhdessä kansaneläkkeen kanssa muun eläkkeen jäädessä pieneksi. Uudistuksen taustalla oli mm. perusturvan tason jälkeenjääneisyys muusta ansiotason kehityksestä ja sen avulla pyrittiin parantamaan pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Tutkimuksessa tarkastellaan takuueläkettä lainsäädäntövaiheessa sekä periaatteellisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Historiallisesti ansiosidonnainen ja universaali sosiaalipolitiikka ovat olleet kaksi osin kilpailevaa sosiaalipoliittista strategiaa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata sitä, miten universalismin periaate ja vakuutusperiaate oli mahdollista nähdä takuueläkkeessä, siihen suhtautumisen perusteella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sekä universalismitulkinnoista että vakuutusperiaatteen käsitteestä. Lisäksi osana viitekehystä toimii eläketurvan historiakuvaus, jotta takuueläke voidaan sijoittaa osaksi kokonaiseläketurvaa. Eläketurvan kehityksen kuvaus hahmottaa eläkepoliittisia intressejä, niiden ristiriitoja ja kamppailua eri aikoina. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suhtautumista takuueläkkeeseen kansanedustajien sekä laista annettujen lausuntojen näkemysten perusteella. Aineistona tutkimuksessa käytetään dokumenttiaineistoa, joka jakautuu lausuntoaineistoon ja eduskuntaaineistoon. Aineisto koostuu pääosin laista annetuista lausunnoista sekä kansanedustajien puheenvuoroista. Lakiesitystä takuueläkkeestä käsiteltiin eduskunnassa kolmessa täysistunnossa huhti-toukokuussa vuonna 2010. Tutkimusaineistoa analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä temaattista sisällönanalyysiä sekä dokumenttianalyysin menetelmiä. Takuueläkekeskustelussa tuli esiin historialliset rintamalinjat sosiaalidemokraattien työeläkelinjan ja keskustalaisen (ent. maalaisliittolaisen) tasaeläkerintaman välillä. Kamppailu eläkepoliittisten strategioiden välillä näkyi siinä, mitä takuueläkkeestä sanottiin. Analyysiluvussa on käyty läpi keskeinen kritiikki ja näkemykset, mitä lausujat ja kansanedustajat esittivät takuueläkkeestä universalismin periaatteen, vakuutusperiaatteen ja käytännön toteutuksen teemoista. Takuueläkettä pidettiin pääasiassa positiivisena ja tarpeellisena uudistuksena sen tuoden parannusta pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon ja vähentäen eläkeläisten köyhyysriskiä. Takuueläke nähtiin siinä mielessä toteuttavan universalismin periaatetta. Lausuntojen ja kansanedustajien puheenvuorojen perusteella voi todeta, että takuueläkkeen nähtiin olevan ristiriidassa vakuutusperiaatteen kanssa eli vakuutusperiaate heikentyi takuueläkkeessä. Toisin sanoen takuueläkkeen ei nähty edistävän vakuutusperiaatetta eikä toteuttavan sen mukaista eläkepolitiikkaa. Johtopäätöksenä voi todeta, että universalismin periaate voitti vakuutusperiaatteen takuueläkkeessä. Takuueläkkeen nähtiin edustavan vakuutusperiaatteen sijaan pikemminkin universaalia sosiaalipolitiikkaa, jossa kaikille kuuluu oikeus vähimmäiseläkkeeseen.
  • Impivaara, Mika (2015)
    Geodiversiteetilla tarkoitetaan geologisten (kivet, mineraalit, fossiilit), geomorfologisten (muodostumat, fyysiset prosessit) ja maaperän ominaisuuksien luonnollista monimuotoisuutta. Geodiversiteetti edustaa siis elottoman luonnon monimuotoisuutta. Geodiversiteetti ja sen runsaus eivät pysy muuttumattomina yli ajan, vaan muuttuvat ajan myötä. Geodiversiteetin runsauteen vaikuttavat varsinkin ilmasto, topografia, maaperä ja kasvillisuus. Ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää Luoteis-Lapin keskeisten geomorfologisten muodostumien levinneisyys ja laatia kartoituksen pohjalta geomorfologinen kartta. Toinen tutkimuskysymys on geodiversiteetin alueellinen jakauma Luoteis-Lapissa. Kolmas tutkimuskysymys käsittelee geodiversiteetin alueellista vaihtelua ja sitä selittäviä tekijöitä Luoteis-Lapissa. Selittävistä tekijöistä tutkitaan absoluuttisen ja relatiivisen korkeuden vaihtelun vaikutusta geodiversiteetin runsauteen. Tutkimusmenetelmänä käytetään karttatulkintaa digitaalisiin karttoihin ja ilmakuviin pohjautuen. Tutkimusalue kattaa 1182 tutkimusruutua, jotka ovat kooltaan 1 km². Tutkimusruudut sopivat yhteen Maanmittauslaitoksen perus- ja topografikarttojen kanssa, joiden mittakaava on 1:20 000. Jokaisesta tutkimusruudusta on määritelty materiaali ja geomorfologiset muodostumat. Materiaali jakautuu seitsemään luokkaan. Erilaisia geomorfologisia muodostumia on määritetty 39. Geodiversiteetin keskiarvo on matala (5,08) ja yksittäiset ruudut saavat geodiversiteetin arvoja välillä 1-12 resoluution ollessa 1 km x 1 km. Tutkimusaluetta luonnehtivat polygeneettinen, fluviaalinen ja biogeeninen korkokuva. Yksittäisistä geomorfologista muodostumista yleisimpiä ovat huomattavat kalliokohoumat, rakkalouhikot, järvet/lammet ja nielu-uomat. Geodiversiteetin runsauteen vaikuttavista tekijöistä on tutkittu absoluuttista ja relatiivista korkeutta. Tutkimuksen perusteella ei voida havaita, että korkeuden absoluuttinen tai suhteellinen kasvu johtaisi geodiversiteetin merkittävään kasvuun. Absoluuttisen korkeuden ja geodiversiteetin lukumäärän välillä on jonkinasteinen positiivinen korrelaatio, mutta se vaikuttaa olevan heikko.
  • Suvanto, Petri (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan peruskoulun historian ajalta maantiedon oppikirjoja 1970-luvulta tähän päivään. Näkökulma on Suomen kaupungit ja kaupungistuminen. Aihe on monella tapaa ajankohtainen. Yhä useampi suomalainen nuori asuu elämänsä kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin ollen suurin osa elämän tapahtumista eletään, kokemuksista koetaan, havaittavista ilmiöistä havaitaan ja rakentuvasta identiteetistä omaksutaan kaupunkialueilla. Kun tähän yhdistää lukemattomat tutkimukset opettajien oppikirjasidonnaisuudesta ja kulttuurimaantieteen heikosta asemasta suomalaisessa peruskoulussa, on syytä tarkastella, millä tavoin oppikirjat ovat käsitelleet ja nykyään käsittelevät kaupunkeja, kokonaiset ikäluokat kun omaksuvat tietoa ja käsityksiä niistä. Vertailu historiaan osoittaa mahdollisen kehityksen tai kehityksen puutteen ja näin ollen muutoksen tarpeen. Opiskelijoille tulisi tarjota työkaluja ajankohtaisten ja heitä koskettavien ilmiöiden ja tapahtuminen jäsentelyyn. Suomen kaupungistumisen huippuvuodet ja peruskoulun perustaminen osuvat samaisiin vuosiin. Toisena mielenkiintoisena tavoitteena onkin havainnoida, kuinka oppikirjat ovat heijastelleet yhteiskunnallista todellisuutta sekä akateemisessa maantieteessä ja peruskoulun opetussuunnitelmissa tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen aineisto koostuu 17 maantiedon yläkoulun oppikirjasta siten, että jokaisen opetussuunnitelman ajalta tutkimukseen valittiin vähintään kaksi oppikirjaa. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja kevyttä sisällönerittelyä. Oppikirjojen, akateemisten yleisteosten ja artikkelien pohjalta luotiin taulukko kaupunkiteemoista, joihin merkittiin kunkin oppikirjan käsittelemät kaupunkiteemat ja kunkin teeman käsittelyaste. Nämä luokiteltiin vielä keskeisimmiksi kaupunkiteemoiksi, jotka ovat esiintyneet lähes kaikissa oppikirjoissa koko peruskoulun historian ajan. Analyysia täydennettiin sanallisilla kuvauksilla. Tutkimustulokset osoittavat seitsemän keskeistä kaupunkiteemaa, joiden näkökulmasta kaupunkeja on käsitelty oppikirjoissa: maassamuutto, kaupunkielinkeinot, keskus ja vaikutusalue, maankäyttö, vastakaupungistuminen, aluesuunnittelu ja yksittäiset kaupunkimaininnat. Käsitteet taajama ja lähiö nousivat myös vahvasti esiin. Oppikirjojen voidaan sanoa heijastavan yhteiskunnallista todellisuutta ja kaupungistumisprosessin muutoksia, tosin vuosien viiveellä. Keskeiset kaupunkiteemat puolestaan ovat kuin suoraan 1950–1970-lukujen suomalaisesta akateemisesta kaupunkimaantieteestä. Nykyiset oppikirjat tuovat vain vähän uutta kaupunkien käsittelyyn. Uusimpia ilmiöitä, tapahtumia ja tutkimusaiheita ei oppikirjoissa juurikaan huomioida. Käsittely jää hyvinkin yksinkertaiseksi ja vanhanaikaiseksi. Kaupunkia ei huomioida yhtä oppikirjasarjaa lukuun ottamatta nuoren elinympäristönä. Monia keskeisiä kulttuurimaantieteen ja kaupunkitutkimuksen aiheita puuttuu. Kaupunkien käsittelyä tulisikin päivittää. On syytä liputtaa sähköisiä oppikirjoja, jotka mahdollistavat tiedon ajankohtaisuuden ja paikallisuuden. Kaupunkeja tulisi käsitellä kokonaisvaltaisemmin kaikkien ilmiöiden tapahtumapaikkoina lisäämällä esimerkiksi aluesuunnittelua ja aiheita myös kaupunkitutkimuksesta. Jokaiselta taholta voidaan vaatia enemmän: oppikirjantekijöiltä laatua, opettajilta aktiivisuutta tiedonetsinnässä ja avointa mieltä uusia ideoita kohtaan ja yliopistoilta kouluihin sopivaa materiaalia. Eri tahojen välillä selvästi vallitsevaa kuilua tulisi kaventaa ja yhteistyötä lisätä.