Metabolic changes, inflammation and mortality in psychotic disorders

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4567-3
Title: Metabolic changes, inflammation and mortality in psychotic disorders
Author: Keinänen, Jaakko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of psychiatry
Doctoral Program in Clinical Research
National Institute for Health and Welfare, Mental Health Unit
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018-11-30
Language: en
Belongs to series: URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4567-3
http://hdl.handle.net/10138/251188
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: People with psychotic disorders have an increased risk of obesity, cardiovascular disease and diabetes. Together with a high risk for suicide, these lead to a reduction of the average lifespan by 15-20 years. Identifying clinical predictors of cardiovascular disease and mortality in psychotic disorders is important. This study examined anthropometric measures and lipid and glucose metabolism in people with first-episode psychosis (FEP). Predictors of weight gain and increased waist circumference were analysed. In addition, predictors of systemic low-grade inflammation as measured by high-sensitivity C-reactive protein (hs-CRP), an independent risk factor for cardiovascular disease and mortality, were examined. This study also investigated mortality and factors associated with mortality risk in non-affective psychosis (NAP) during a 13-year follow-up using data from the Health 2000 Study. People with FEP and healthy controls had similar body mass index, waist circumference, hs-CRP and fasting glucose at study baseline. The levels of total and low-density lipoprotein cholesterol, triglyceride, insulin and insulin resistance were increased in FEP as compared to controls already at baseline. Glucose and lipid parameters did not change significantly during the follow-up in FEP. However, marked weight gain (median 9.6 kg) and increase in waist circumference (6.0 cm) were observed during the first year of treatment. Insulin resistance and olanzapine medication at baseline predicted more weight gain during the follow-up. Insulin resistance also predicted increase in waist circumference. An over 2.5-fold increase in hs-CRP was observed during the follow-up in FEP, and the levels of hs-CRP were strongly related to waist circumference and female gender. The mortality risk in NAP was increased threefold, and remained increased over twofold when adjusted for known risk factors for mortality. Antipsychotic medication use was associated with lower natural-cause mortality risk, and smoking with increased risk. In line with previous studies, people with FEP had a significant increase in body weight and waist circumference during the first year of treatment of the psychotic disorder. Insulin resistance predicted weight gain and abdominal obesity, which is a novel and clinically important finding. Low-grade inflammation was strongly related to the increase in abdominal adiposity, suggesting that hs-CRP is primarily a marker of metabolic risk in people with FEP. Smoking cessation should be promoted to reduce the excess mortality in psychotic disorders. Improving detection and quality of treatment of physical diseases in people with psychotic disorders seems necessary to prevent premature mortality.Psykoottisiin häiriöihin liittyy kohonnut lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riski. Yhdessä häiriöihin liittyvän korkean itsemurhariskin kanssa nämä johtavat 15-20 vuotta lyhyempään keskimääräiseen elinikään. Tämän tutkimuksen tavoite oli tunnistaa varhaisia fyysisten sairauksien ja kuolleisuuden riskiä ennustavia tekijöitä psykoottisia häiriöitä sairastavilla. Tutkimuksessa selvitettiin psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneiden painon ja vyötärönympäryksen sekä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan muutoksia psykoosin ensimmäisen hoitovuoden aikana. Lisäksi tutkittiin tekijöitä, jotka ennustavat painonnousua ja vyötärönympäryksen kasvua. Matala-asteisen tulehduksen kehittymistä seurattiin määrittämällä herkän C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus, joka on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden riskitekijä. Psykoosiin liittyvää kuolleisuutta ja kuolleisuuden riskitekijöitä tutkittiin 13-vuoden seurannan aikana Terveys 2000 -tutkimusaineistoa käyttäen. Tutkimuksen alkaessa ensipsykoosiin sairastuneiden ja verrokkihenkilöiden välillä ei ollut eroa painoindeksissä, vyötärönympäryksessä, paastoglukoosissa tai matala-asteisessa tulehduksessa. Kokonais- ja LDL-kolesteroli, triglyseridit, insuliini ja insuliiniresistenssi olivat kuitenkin koholla ensipsykoosiryhmässä jo tutkimuksen alussa. Glukoosi- ja rasva-arvoissa ei todettu muutoksia seurannan aikana. Ensipsykoosiin sairastuneilla todettiin huomattava painonnousu (mediaani 9,6 kg) ja vyötärönympäryksen kasvu (6,0 cm) ensimmäisen hoitovuoden aikana. Painonnousu oli suurempaa niillä, joilla todettiin tutkimuksen alkaessa insuliiniresistenssi tai käytössä oli olantsapiinilääkitys. Insuliiniresistenssi ennusti myös suurempaa vyötärönympäryksen kasvua. Ensipsykoosiin sairastuneiden herkän CRP:n pitoisuus nousi 2,5-kertaiseksi seurannan aikana. Tämä selittyi vyötärölle kertyneellä rasvalla ja oli korostuneempaa naisilla. Ei-affektiivisia psykoottisia häiriöitä sairastavien kuolemanriski oli tutkimusväestöön verrattuna kolminkertainen. Kun otettiin huomioon yleisesti tunnetut kuolleisuuden riskitekijät, kuolemanriski oli edelleen kaksinkertainen. Psykoosilääkitystä käyttäneillä tautikuolleisuus oli vähäisempää, ja tupakoivilla kuolleisuusriski oli suurempi. Tutkimuksessa todettiin odotetusti, että ensipsykoosiin sairastuvien paino nousee ja vyötärönympärys kasvaa huomattavasti jo ensimmäisen hoitovuoden aikana. Matala-asteisen tulehduksen kehittymisen ensipsykoosissa todettiin liittyvän ensisijaisesti vyötärölihavuuteen. Uutena löydöksenä todettiin, että ensipsykoosin hoidon alussa todettu insuliiniresistenssi voi olla painonnousun ja vyötärölihavuuden varhainen ja kliinisesti käyttökelpoinen riskitekijä. Psykoosiin sairastuneita tulisi tukea tupakoinnin lopettamiseen ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseksi. Lisäksi fyysisten sairauksien ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoidon laatuun tulisi psykoosiin sairastuneilla kiinnittää erityistä huomiota .
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
VAITOS18_036_97 ... 566-6_e-thesis+for+web.pdf 1.316Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record