Revival and regeneration of Indigenous knowledge in intercultural bilingual teacher education : A study in the Ecuadorian Amazonia

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, pedagogiska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences en
dc.contributor Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i skola, fostran, samhälle och kultur sv
dc.contributor Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture en
dc.contributor.author Veintie, Tuija
dc.date.accessioned 2018-10-26T05:04:03Z
dc.date.available 2018-11-13
dc.date.available 2018-10-26T05:04:03Z
dc.date.issued 2018-11-23
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-4605-2
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/253835
dc.description.abstract This doctoral dissertation examines how Indigenous knowledge is recognized and incorporated into a teacher education programme targeted at Amazonian Indigenous Shuar, Achuar and Kichwa students. It is based on an ethnographic field study in an intercultural bilingual teacher education (IBTE) institute in the Amazonian region of Ecuador. This study leans on theory and concepts deriving from critical studies in education, including critical pedagogy, culturally relevant pedagogy, critical race theory, and decolonizing studies on Indigenous education. Moreover, based on postcolonial and decolonial research literature, this study discusses the global epistemic power relations. The ethnographic field study at the teacher education institute involved data production through participant observation, individual and group interviews with teacher education students, teacher educators and elementary school teachers. In addition, the study employed a participatory photography method that involved teacher education students taking photographs, about which they were later interviewed. This study showed that the Shuar, Achuar and Kichwa teacher education students conceptualized knowledge and learning primarily through their everyday domestic life, and that schooling seemed to play a secondary role. Both the students and the teacher educators were concerned about the amount of theory-oriented education in schools, and believed that learning through observation and practice, hands-on activities and manipulative educational materials was culturally pertinent for the Indigenous students. The interview data show that many of the Kichwa, Shuar and non-Indigenous teacher educators were committed to reasserting and supporting the revival of Indigenous knowledge. Furthermore, these educators perceived Indigenous knowledge as an important resource in terms of confirming Indigenous identity. The interviews and observations showed that the educators promoted Indigenous knowledge in their instruction by bringing students’ knowledge into the classroom, using culturally relevant instruction methods and connecting with the Indigenous community. The non-Indigenous. The observation data also showed some examples of educators furthering dialogue between Indigenous and non-Indigenous knowledges, which offered opportunities to regenerate Indigenous knowledge by creating knowledge in between diverse epistemologies. The study indicates that more effort is needed to develop instructional practices that would better reflect Indigenous epistemologies. The data showed that the incorporation of Indigenous knowledge into instruction forms a challenge for educators because of the lack of adequate educational materials, insufficient or lacking initial or in-service education related to Indigenous students and intercultural bilingual education (IBE), and the lack of the educators’ understanding of epistemological diversity and Indigenous knowledges. Furthermore, IBE teacher educators’ cultural, linguistic and educational backgrounds vary, as does their commitment to IBE and their preparedness and willingness to break with the epistemological hierarchy and strive for epistemological justice by promoting Indigenous and alternative knowledges, ways of thinking and instruction practices. en
dc.description.abstract Väitöskirja tarkastelee alkuperäiskansojen tietoa, ja millä tavoin erityisesti Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansojen tietoa sisällytetään Amazonin alkuperäiskansoille suunnatun opettajankoulutusohjelman opetuskäytäntöihin. Väitöskirja perustuu etnografiseen tutkimukseen Amazonin alueella Ecuadorissa. Tutkimus nojautuu teorioihin ja käsitteisiin, jotka ovat lähtöisin koulutusta kriittisesti tarkastelevista tutkimussuuntauksista, kuten kriittinen pedagogiikka, kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka, critical race theory, sekä dekolonialistinen alkuperäiskansojen koulutustutkimus. Erityisesti jälkikolonialistiseen ja dekolonialistiseen tutkimuskirjallisuuteen nojaten tämä tutkimus tarkastelee globaaleja epistemologisia valtasuhteita. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin osallistuvaa havainnointia, yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä osallistuvan valokuvauksen menetelmää, johon liittyen osa tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista otti valokuvia. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneiden Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansoihin kuuluvien opettajaopiskelijoiden käsitykset tiedosta ja oppimisesta muodostuvat ensisijaisesti heidän arkisen elämänsä kokemusten kautta. Koulutuksella ja kouluympäristöllä on heidän tieto- ja oppimiskäsityksissään toissijainen rooli. Sekä opettajaopiskelijat että opettajankouluttajat pitävät kouluopetuksen teoriapainotteisuutta ongelmallisena. Heidän näkemyksissään korostuu havainnoinnin ja tekemisen kautta oppimisen, käytännönläheisten oppimistehtävien ja käsin kosketeltavien oppimateriaalien merkitys. Haastatteluaineisto osoittaa että monet tähän tutkimukseen osallistuneista opettajankouluttajista ovat sitoutuneita tukemaan alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä, ja pitävät alkuperäiskansojen tietoa alkuperäiskansaidentiteettien vahvistamisen kannalta tärkeänä resurssina. Havainnointiaineiston perusteella opettajankouluttajat edistävät alkuperäiskansojen tiedon käyttämistä opetuksessa eri tavoin. Heidän toimintatavoissaan erottuu pyrkimys rohkaista opiskelijoita nojaamaan omaan tietoonsa, kulttuurisesti responsiivisten opetusmenetelmien käyttö sekä opetussisältöjen ja alkuperäiskansayhteisön välisten yhteyksien luominen. Lisäksi nähdään esimerkkejä opettajankouluttajista, jotka edistävät alkuperäiskansojen tiedon ja muun tiedon välistä dialogia. Tämän dialogin kautta on mahdollista luoda myös uutta tietoa epistemologioiden välillä. Tutkimustulokset osoittavat tarpeelliseksi kehittää uusia, alkuperäiskansojen tietokäsitysten kanssa paremmin yhteensopivia opetuskäytäntöjä. Opettajankouluttajille alkuperäiskansojen tiedon sisällyttäminen opetuksen käytäntöihin on haastavaa, johtuen soveltuvien oppimateriaalien puutteesta, opettajankouluttajien riittämättömästä koulutuksesta, sekä opettajankouluttajien vaikeuksista ymmärtää epistemologista monimuotoisuutta ja alkuperäiskansojen tietoa. Opettajankouluttajien välillä on myös eroja heidän kulttuurisessa, kielellisessä ja koulutuksellisessa taustassaan, heidän sitoutuneisuudessaan kulttuurienväliseen kaksikieliseen koulutukseen, sekä siinä millaiset valmiudet heillä on purkaa epistemologisia hierarkioita ja tukea vaihtoehtoisia tiedon ja ajattelemisen muotoja sekä opetuskäytäntöjä. fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-4604-5
dc.relation.isformatof Helsinki: Unigrafia, 2018, Helsinki Studies in Education. 1798-8322
dc.relation.ispartof Helsinki Studies in Education,
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2489-2297
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject Kasvatustiede
dc.title Revival and regeneration of Indigenous knowledge in intercultural bilingual teacher education : A study in the Ecuadorian Amazonia en
dc.title.alternative Alkuperäiskansojen tiedon elvyttäminen ja tuottaminen kulttuurienvälisessä kaksikielisessä opettajankoulutuksessa. Tutkimus Amazonin alueella Ecuadorissa fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Holm, Gunilla
dc.ths Virtanen, Pirjo Kristiina
dc.opn Cortina, Regina
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
REVIVALA.pdf 842.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record