Diet, diabetes, and prevention of cognitive decline : Focus on lifestyle intervention

Abstract

Late-life cognitive impairment and dementia are more common among individuals with type 2 diabetes, and these disorders also share risk factors, such as obesity, as well as protective factors, such as healthy diet. Diabetes prevention could improve cognitive performance later in life, and improvement in diet may potentially prevent cognitive impairment through several pathways.

This study aimed to examine the role of dietary intervention within a diabetes prevention study in midlife in relation to subsequent cognitive performance; and as a part of a multidomain lifestyle intervention in older adulthood in relation to simultaneous cognitive performance.

The study comprised data from two pioneering randomized, controlled lifestyle intervention trials. The Finnish Diabetes Prevention Study included middle-aged participants at high risk for type 2 diabetes, who participated in an ancillary cognition assessment at 9 years after the lifestyle guidance. The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability included older adults at elevated risk for dementia, who were offered a two-year multidomain lifestyle intervention with dietary guidance, exercise, cognitive training, and management of cardiovascular risk factors. Cognitive performance was assessed with neuropsychological test batteries.

These results showed that better midlife glycaemic control, healthier diet, and lower BMI may protect from cognitive decline, even among those who meet the criteria for impaired glucose tolerance, highlighting the importance of healthy lifestyle in high-risk groups. Cognitive performance was worse among those who lost weight prior to cognition assessment, which could be explained by reverse causation, i.e. preclinical memory disorder may cause weight loss.

Among older adults, targeted dietary counselling improved dietary quality and may prevent age-related decline in dietary intake, thus possibly preventing cognitive decline. For global cognition, baseline diet appeared more influential than dietary changes in two years, emphasizing the role of long-term healthy diet in supporting healthy brain ageing. Dietary changes in two years were nevertheless reflected in changes in executive function, indicating that cognitive benefits with dietary changes can be achieved in older age. These findings support the concept that diet has an important role in maintaining cognitive function in different phases of life.

Muisti- ja ajattelutoimintojen heikentyminen ja muistisairaudet ovat yleisempiä tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joten diabeteksen ehkäisy voisi vähentää myös muistitoimintojen heikentymistä. Samat taustatekijät, kuten lihavuus tai ruokavalion laatu, vaikuttavat sekä diabeteksen syntyyn että muistitoimintojen heikentymiseen. Ruokavaliomuutosten vaikutuksesta muistitoimintoihin ei kuitenkaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin keski-iän elintapojen muutoksen sekä myöhemmän iän ruokavaliomuutosten mahdollisuuksia muistitoimintojen heikentymisen ehkäisyssä. Aineistona toimivat kaksi tutkimusta, jossa kohonneessa sairastumisriskissä olevat tutkittavat osallistuivat ravitsemusneuvontaa sisältävään elintapaohjelmaan. Diabeteksen ehkäisytutkimuksen osallistujat olivat keski-ikäisiä ja heidät kutsuttiin muistitutkimukseen 9 vuotta alkuperäisen elintapaneuvonnan jälkeen. Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimukseen kutsuttiin ikääntyneitä, ja muistitoimintoja tutkittiin kaksivuotisen elintapaohjelman aikana.

Tulokset osoittavat, että normaali glukoosiaineenvaihdunnan säätely, terveellinen ruokavalio ja pienempi painoindeksi keski-iässä voivat suojata myöhemmältä muistitoimintojen heikentymiseltä. Diabeteksen kehittyminen ei kuitenkaan vaikuttanut myöhempiin muistitoimintoihin. Painonlasku juuri ennen muistitutkimusta ennusti huonompaa suoriutumista, mikä voi selittyä alkavaan muistisairauteen liittyvällä painon putoamisella.

Myöhemmällä iällä ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalioneuvonta paransi ruokavalion laatua ja ehkäisi iän myötä tapahtuvaa ravintoaineiden saannin vähenemistä, ja voi siten auttaa vähentämään muistitoimintojen heikentymistä. Ikääntyneillä havaittiin, että aloitusvaiheen terveellinen ruokavalio vaikutti muistitoimintojen muutokseen enemmän kuin ruokavalion muutokset kahden vuoden tutkimusaikana, mikä korostaa pitkän aikavälin ruokavalintojen tärkeyttä aivoterveyden ylläpitämisessä. Ruokavaliomuutokset heijastuivat kuitenkin toiminnanohjauksen muutoksiin, joten myös korkeammalla iällä tehdyt muutokset voivat ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikentymistä.

Tulokset tukevat ajatusta siitä, että ruokavaliolla on tärkeä rooli muisti- ja ajattelutoimintojen toimintojen ylläpitämisessä eri ikävaiheissa. Terveellisten elintapojen ylläpitäminen on tärkeää myös niillä, joilla sairastumisen todennäköisyys on kohonnut.