Telecouplings in a globalizing world: linking food consumption to outsourced resource use and displaced environmental impacts

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4663-2
Julkaisun nimi: Telecouplings in a globalizing world: linking food consumption to outsourced resource use and displaced environmental impacts
Tekijä: Sandström, Vilma
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae - URN:ISSN:2342-5431
Tiivistelmä: Globalization has increased the interconnections between world regions. The distal socio-economic and environmental interactions, feedbacks and outcomes between land systems are called telecouplings. The increase in telecouplings is also true with agricultural production and food systems as food trade has intensified in the past decades. This change has contributed to many positive aspects of development for example by increasing food availability and creating employment in the production areas. However, it has also increased the spatial separation between consumption and production and consequently the displacement of environmental pressures as consumers from distant locations withdraw limited resources such as land or water from the production areas. Therefore, consumption can be a driver of environmental change also in geographically distant locations. In this dissertation the focus is on the quantitative analysis of the displaced environmental pressures through international trade related to Finnish food consumption, and the development of accounting methodologies to better account for the implications of trade. The dissertation consists of four research papers and a synthesis of them. The temporal dynamics in 1961-2007 (Paper I) and 1986-2011 (Paper II) of the displaced impacts of the Finnish food consumption are analyzed with a data from physical accounting applying land and water footprints and studying the related biodiversity impacts caused in the production areas. Paper III concentrates on analyzing the potential to replace some of the imported crops with domestic production and this way decreasing the imports of virtual water from water scarce production areas. Paper IV contributes to the methodological discussion presenting an analysis of the carbon footprints of the average diets in the EU countries using a novel framework that incorporates trade flows into carbon footprint accounting. Finland has become strongly connected to global agricultural market. Both the imports and exports of land use embedded in the Finnish agricultural trade expanded and the partner countries and products imported diversified during 1961-2011. This was particularly clear in the period of 1986-2011 when the land use embedded in the Finnish crop imports nearly doubled. Highest increase in imports was observed with crops that can be, and previously have been cultivated in Finland. The majority of the threats to global biodiversity caused by the Finnish food consumption were produced outside the Finnish borders highlighting therefore the need to account for these distant impacts. Trade relations are not always based on resource efficiency, and water abundant Finland also imports water intensive products from areas suffering from water scarcity. There is potential for substantial reductions in the Finnish virtual water imports replacing some of the imports with crops from domestic production. Animal products, especially beef and dairy consumption are related to the highest share of dietary carbon footprints of the average diets in the EU countries. Their production requires also higher land and water inputs compared to average plant based products. Therefore, a reduction of animal product consumption is an efficient way of reducing the environmental impacts of food consumption. The findings of this dissertation confirm and extend previous knowledge quantifying the globalization of the Finnish food system that is increasingly depending on the sustainability of also the food systems abroad. Therefore, comprehensive analyses integrating multiple indicators and different spatial scales are increasingly needed to support sustainable food systems locally as well as globally.Globalisaation myötä maantieteellisten alueiden väliset yhteydet ovat lisääntyneet. Kaukaisia ympäristö- ja yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, takaisinkytkentöjä sekä seurauksia maantieteellisten systeemien välillä kutsutaan termillä telecouplings. Tällaisten yhteyksien kasvu näkyy myös maataloustuotannossa ja ruokasysteemeissä, sillä ruoan maailmankauppa on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Tämä muutos on vaikuttanut positiivisesti kehitykseen mm. lisäämällä ruoan saatavuutta sekä luomalla työllisyyttä tuotantoalueilla. Muutos on kuitenkin myös lisännyt kulutuksen ja tuotannon maantieteellistä eriytymistä ja tämän seurauksena ympäristön käytön paineen ulkoistamista, kun myös maantieteellisesti kaukana olevat kuluttajat käyttävät tuotantoalueen rajallisia resursseja, kuten vettä tai maa pinta-alaa. Tämän takia kulutus voi aiheuttaa ympäristövaikutuksia myös maantieteellisesti kaukana sijaitsevilla alueilla. Tässä väitöskirjassa keskiössä on analyysi suomalaisten ruoankulutuksen aiheuttamasta ulkoistetusta ympäristön käytön paineesta sekä ruoankulutuksen hiilijalanjälkilaskennan kehittäminen niin, että kaupan materiaalivirrat otetaan siinä paremmin huomioon. Väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta sekä neljästä osa-julkaisusta. Työssä analysoidaan Suomen ulkomaankaupan kautta ulkoistettujen ympäristövaikutusten ajallista muutosta vuosina 1961–2007 (osajulkaisu I) sekä 1986–2011 (osajulkaisu II) käyttäen kansainvälisen kaupan fyysisten materiaalivirtojen analyysidataa sekä maa- ja vesijalanjälki-indikaattoreita, ja analysoimalla näiden resurssien käytön aiheuttamaa biodiversiteettikadon uhkaa tuotantoalueilla. Osajulkaisussa III tutkitaan Suomen potentiaalia vähentää kasvituotteiden tuonnin kautta virtuaalivettä vesipulasta kärsiviltä alueilta korvaamalla tuotteita kotimaisella tuotannolla. Osajulkaisussa IV kehitetään ruoan kulutuksen hiilijalanjälkilaskentaa ja analysoidaan EU maiden keskimääräisten ruokavalioiden hiilijalanjälkiä sisällyttäen kaupan materiaalivirta-analyysit mukaan laskentaan. Suomi osallistuu yhä vahvemmin globaaliin maataloustuotteiden kauppaan. Sekä maankäytön tuonti että vienti Suomen maataloustuotteiden ulkomaankaupassa laajeni ja tuojamaat sekä tuodut elintarviketuotteet monipuolistuivat vuosien 1961–2011 aikana. Tämä oli erityisen voimakasta ajalla 1986–2011, jolloin tuonnin kautta ulkoistettu maankäyttö lähes kaksinkertaistui. Suurin kasvu oli nähtävissä tuotteilla, joita voidaan kasvattaa ja joita on aiemmin tuotettu Suomessa. Suuri osa suomalaisten ruoan kulutuksen aiheuttamista uhista lajien monimuotoisuudelle aiheutuu Suomen rajojen ulkopuolella, mikä korostaa näiden ulkoistettujen vaikutusten huomioimisen tärkeyttä. Kauppasuhteet eivät aina perustu resurssitehokkuuteen ja mm. vesivaroiltaan runsaaseen Suomeen tuodaan paljon vettä vaativia tuotteita kuivuudelta kärsiviltä alueilta. Suomella on potentiaalia toteuttaa huomattavia vähennyksiä veden tuonnissa korvaamalla osa tuonnista kotimaisella tuotannolla. Eläinperäiset tuotteet, erityisesti naudan liha ja maitotuotteet, aiheuttavat suurimman osan keskimääräisen ruokavalion hiilijalanjäljestä. Niiden tuotanto vaatii myös suuremman määrän maata ja vettä verrattuna kasviperäisiin elintarvikkeisiin. Tämän takia eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen on tehokas keino vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. Tämän väitöskirjan tulokset vahvistavat ja laajentavat aikaisempaa ymmärrystä Suomen ruokajärjestelmän globalisaatiosta, jonka kestävyys on yhä voimakkaammin riippuvainen myös ulkomaisten ruokajärjestelmien kestävyydestä. Tämä takia tarve kokonaisvaltaisille, useampia indikaattoreita sekä erilaisia maantieteellisiä mittakaavoja yhdistäville analyyseille on kasvanut ja niitä tarvitaan tukemaan sekä paikallisesti että globaalisti kestäviä ruokajärjestelmiä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4663-2
http://hdl.handle.net/10138/255642
Päiväys: 2018-11-21
Avainsanat: Ympäristötieteet
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
telecoup.pdf 1.454MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot