Organisaatioiden kehittäminen yhteiskunnallisen työnjaon muutoksessa
Permalink
Citation
Kaatrakoski , H & Pirkkalainen , J 2009 , Organisaatioiden kehittäminen yhteiskunnallisen työnjaon muutoksessa . Raportteja / Kansallinen työelämän kehittämisohjelma , Nro 66 , Tykes , Helsinki . < http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/raportti_66.pdf >
| Title: | Organisaatioiden kehittäminen yhteiskunnallisen työnjaon muutoksessa |
| Author: | Kaatrakoski, Heli; Pirkkalainen, Jaana |
| Contributor: | Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteet |
| Publisher: | Tykes |
| Date: | 2009 |
| Language: | fin |
| Number of pages: | 51 |
| Belongs to series: | Raportteja / Kansallinen työelämän kehittämisohjelma |
| ISBN: | 978-952-457-438-9 |
| URI: | http://hdl.handle.net/10138/25667 |
| Abstract: | Organisaatioiden kehittäminen yhteiskunnallisen työnjaon muutoksessa –julkaisu esittelee kuvauksen yhteiskunnallisen työnjaon eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon muutosprosessissa syntyneiden hybridiorganisaatioiden (mm. tilaaja-tuottajamalli) ominaisuuksista. Toiseksi julkaisu esittelee kehittävän työntutkimuksen metodologian inspiroiman kehittämismenetelmän hybridilaboratorion, jota pilotoitiin Tampereen kaupungin päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä Työvalmennussäätiö Tekevässä.. Hybridilaboratoriomenetelmän tavoitteena on kollektiivisesti paljastaa päätöksentekojärjestelmän rakenteita sekä luoda osallistumisen paikkoja perinteisiä hierarkiasuhteita ja organisaatiorajoja ylittävällä tavalla. Julkaisu on Yksityistämisen ja yhteisvastuun ylisektoraaliset vaihtoehdot –menetelmäkehitysprojektin loppuraportti ja sen kirjoittajat projektin tutkijoita Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä. Projekti toteutettiin kokonaisuudessaan Tykes-ohjelman rahoituksella. |
| Subject: |
516 Kasvatustieteet
organisaatiot yhteiskunnallinen muutos organisaatiotutkimus organisaatioteoriat rakennemuutos yksityistäminen päätöksenteko työnjako muutos organisaatiot yhteiskunnallinen muutos organisaatiotutkimus organisaatioteoriat rakennemuutos yksityistäminen päätöksenteko työnjako muutos organisaatiot yhteiskunnallinen muutos organisaatiotutkimus organisaatioteoriat rakennemuutos yksityistäminen päätöksenteko työnjako muutos |
| Rights: |
Files in this item
Total number of downloads: Loading...
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pirkkalainen_Ka ... aatioiden_kehitt_minen.pdf | 522.7Kb |
View/ |
This item appears in the following Collection(s)
-
Articles from TUHAT CRIS [38568]
Related items
Showing items related by title, author, creator and subject.
-
(2005)
-
(2001)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työntekijät suhtautuvat muutokseen ja sen viestintään. Viestintäprosessia muutostilanteessa tutkittiin haastattelemalla työntekijöitä ja kartoittamalla heidän näkemyksiään ja tunteitaan prosessia kohtaan. Tutkimuksen kohteena oli kaksi lentorahtiyhtiötä, joiden kaikki Skandinavian myyntikonttorit yhdistettiin allianssin myötä. Yhteensä 42 työntekijää haastateltiin yhtiöiden Tukholman ja Oslon toimipisteissä. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten erilaiset suhtautumistavat vaikuttavat tulkintoihin muutosprosessista ja miten työntekijät määrittelevät prosessin. Samalla nähdään, eroavatko keskijohdon ja työntekijöiden asenteet ja mitkä viestintään liittyvät tekijät vaikuttavat asenteisiin. Työssä haluttiin tuoda esiin eri näkemysten merkitys organisaation toiminnalle muutostilanteessa. Menetelmänä käytetään kvalitatiivista asennetutkimusta. Työntekijöille esitettiin viisi väittämää, jotka liittyivät heidän kokemaansa organisaatiomuutokseen ja alan kirjallisuuteen. Ne käsittelivät johdon viestintää, stressiä, suhdetta uuteen partneriorganisaatioon, muutosprosessin johtamista ja läpivientiä sekä integraation edistymistä. Argumentit, joita haastatellut esittivät luodessaan esiin oman kantansa, analysoitiin asenteen käsitteen kautta. Asenteet, joita pyrittiin tutkimaan, olivat asenteet muutosta ja muutosviestintää kohtaan. Perusoletuksena tutkimuksessa on, että viestintä ja muutos liittyvät läheisesti toisiinsa. Näkökulman ja menetelmän valintaan vaikuttivat myös viestinnän ja asenteiden suhde: asenteet nähdään kommunikatiivisena prosessina nimenomaan niiden argumentatiivisen luonteen vuoksi. Tulokset osoittivat, että työntekijöiden asenteet muutosta kohtaan olivat positiivisia. Tähän vaikutti- vat allianssin tavoitteiden onnistunut viestintä, työntekijöiden positiivinen ja henkilökohtainen suhde uusiin työtovereihin sekä toimiva viestintä lähimmän esimiehen kanssa. Muutosviestintä koettiin puolestaan riittämättömäksi, sillä muutoksen luonteen vuoksi kaikkea prosessiin liittyviä asioita ei voitu viestiä. Oleellinen kysymys ei kuitenkaan ollut viestinnän puute, vaan viestien ristiriitaisuus ja ylimmän johdon erilaiset käsitykset prosessin etenemisestä. Tärkeää siis oli kuinka tilanteet, joissa viestinnän tarve korostui, hoidettiin. Työntekijät ymmärsivät hyvin, että kaikki tieto ei ollut saatavilla. Tärkeäksi tekijäksi muutosviestinnässä muodostui tiedon henkilökohtainen ulottuvuus. Eriävien näkemysten ja mielenkiinnonkohteiden vuoksi kaivattiinkin yksilöllistä tietoa, jonka tehokkaimpana jakamiskanavana pidettiin pienimuotoisia kokouksia ja tapaamisia. Näissä kukin saattoi esittää itselleen tärkeitä asioita koskevia kysymyksiä suoraan esimiehelle. Tapaamisten tavoitteena oli myös epävarmuuden lieventäminen sekä uuden kohtaaminen ja luominen vuorovaikutuksen kautta. Aiemmassa tutkimuksessa on korostettu nimenomaan viestinnän määrän merkitystä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan muutosprosessissa tulisi keskittyä viestinnän laatuun ja kohdentaa sitä eri ryhmien tarpeiden mukaan. Viestinnän käsitteen laajentaminen koskemaan koko muutosprosessia on olennaista, jotta viestinnän tavoitteet saavutettaisiin paremmin. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä olivat Kari Vesalan Yrittäjyys ja individualismi (1 996) ja Michael Billigin Arguing and Thinking (1987).
-
(1999)Tutkimuksessa kartoitetaan Imatran kaupungin uuden psykiatrisen toimintamallin muutoksen kokemista asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään mitä uuden toimintamallin kokemukseen vaikuttaa muutostiedon saanti, tiedon riittävyys, koettu kohtelu ja mikä osuus organisaation muutoskokemuksessa on asiakkaan omalla terapeutilla. Tutkimus etsii vastausta myös siihen, olisiko psykiatrisen organisaatiomuutoksen tehokkaassa läpiviennissä huomioitava erityisesti joitakin tiettyjä asioita, jotta asiakkaat eivät muutosprosessin aikana koe jäävänsä heitteille. Psykiatriset potilaat eivät kokeneet uutta toimintamallia vanhaa paremmaksi, mutta ei myöskään huonommaksi. Psykiatriset potilaat olivat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä sekä uuteen että vanhaan toimintamalliin. Uuden toimintamallin yhtenä tavoitteena oli kustannusten vähentäminen, mutta tätä ei tutkimuksessa selvitetty. Koetut vaikutusmahdollisuudet ja johdonmukaisuus olivat selvässä yhteydessä tyytyväisyyteen. Potilaan oman terapeutin pysyminen samana organisaatiomuutoksesta huolimatta oli merkitsevästi yhteydessä tyytyväisyyteen. Tutkimus tehtiin postikyselynä kevättalvella 1999. Teoreettisena lähestymismallina käytettiin Leventhalin oikeudenmukaisuusteoriaa.
