Discourse Networks and Justifications of Climate Change Policy : News Media Debates in Canada, the United States, Finland, France, Brazil and India

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3362-5
Julkaisun nimi: Discourse Networks and Justifications of Climate Change Policy : News Media Debates in Canada, the United States, Finland, France, Brazil and India
Tekijä: Kukkonen, Anna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:2343-2748
Tiivistelmä: This dissertation examines the role of discourse networks—defined as networks of policy actors who are related through shared political discourse—in climate change policy in Canada, the US, Finland, France, Brazil and India. The research material consists of statements from policy actors in over 2700 articles from 14 newspapers. My approach is guided by recent developments in the study of public policy and climate change policy. First, public policy studies have increasingly stressed the role of political discourse in the policy process. These approaches emphasize how political problems such as climate change are socially constructed in a specific context, and how policy actors compete over the framing of policy problems in political arenas such as the media. Second, the importance of comparative approaches that increase understanding of how different contextual factors affect climate policymaking in different countries is emphasized in the study of climate change policy. This study examines the role of discourse networks, their variation and reasons for the variation in six countries: two high-income countries where greenhouse gas (GHG) emissions per capita are high, two European Union (EU) countries where GHG emissions per capita range from high to low, and two middle-income countries where GHG emissions per capita are low. The dissertation contributes to the study of climate change policy by using the methodology of discourse network analysis and three culturally oriented theoretical approaches to policymaking. The methodology is useful, as it allows the examination of political discourse as a network. This enables analysis of the relational dimension of the policy debate which, in this case, includes competing coalitions, and central policy actors and discourses. The culturally oriented approaches are the Advocacy Coalition Framework (ACF), the world society theory and the justification theory. The ACF examines how policy actors divide into competing advocacy coalitions based on shared beliefs in limited policy subsystems. World society theory investigates how international organizations (IOs) and global norms influence national policymaking. Justification theory examines how policy actors use different moral justifications to justify their arguments in a specific political context. Together these three theoretical approaches enable the analysis of discourse networks in ways that increase comparative knowledge on climate change policy. In Article I, we show how general beliefs concerning value priorities, the role of government and validity of climate science divide policy actors into three competing coalitions—the economy, environment and science coalition—in the US climate policy debate. Specific beliefs concerning policy instruments such as cap and trade do not divide policy actors into coalitions. Article II demonstrates how the role of IOs varies between high-income and middle-income countries. IOs have a stronger role in the policy debates in middle-income countries (Brazil and India) where GHG emissions per capita are low. In the high-income countries (Canada and the US) where GHG emissions per capita are high, IOs have a weaker role and the global norms face opposition from coalitions of national policy actors. Article III examines the Arctic climate change policy debate in Finland and Canada which represent different institutional and political-economic contexts. In both countries, market and ecological justifications are common and often in conflict. In corporatist Finland, where the fossil fuel industry is not as influential, policy actors use ecological justifications and civic justifications that value international cooperation more. In pluralist Canada, where the fossil fuel industry is influential, policy actors use civic justifications that underline national sovereignty and industrial justifications that emphasize climate science more. Article IV shows how the use of justifications varies across two different political cultures. Market justifications, that emphasize monetary value, are more common in the US climate change policy debate. Civic justifications, that underline the importance of state regulation and justice, are more prevalent in the French debate. As a whole, this dissertation argues that discourse networks play an important role in national climate change policy. Future studies should further analyze what types of climate policy instruments can find support among competing coalitions in different national contexts. This would generate valuable theoretical and practical knowledge on climate change policy in 21st century capitalist societies.Tämä väitöskirja tarkastelee diskurssiverkostojen roolia—määriteltynä poliittisten toimijoiden verkostoina, joissa poliittiset toimijat ovat yhteydessä jaettujen poliittisten diskurssien kautta—Kanadan, Yhdysvaltojen, Suomen, Ranskan, Brasilian ja Intian ilmastopolitiikassa. Tutkimusaineisto koostuu poliittisten toimijoiden lausunnoista yli 2700 artikkelista 14 sanomalehdessä. Näkökulmaani ohjaavat viimeaikaiset kehityskulut politiikan ja ilmastopolitiikan tutkimuksessa. Ensiksi, politiikan tutkimuksessa on alettu lisääntyvästi korostaa poliittisen diskurssin roolia poliittisessa prosessissa. Nämä näkökulmat korostavat, että poliittiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ovat sosiaalisesti rakentuneita tietyssä kontekstissa, ja miten poliittiset toimijat kilpailevat poliittisten ongelmien kehystämisestä poliittisilla areenoilla kuten mediassa. Toiseksi, ilmastopolitiikan tutkimuksessa on alettu korostaa vertailevia lähestymistapoja, jotka parantavat ymmärrystä eri kontekstuaalisten tekijöiden vaikutuksesta ilmastopolitiikkaan eri maissa. Tämä tutkimus tarkastelee diskurssiverkostojen roolia, niiden vaihtelua ja syitä vaihtelulle kuudessa maassa: kahdessa korkean tulotason maassa, joissa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat korkeat (Kanada ja Yhdysvallat); kahdessa Euroopan Unionin (EU) maassa, joissa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vaihtelevat korkeasta matalaan (Suomi ja Ranska); ja kahdessa keskitulotason maassa, joissa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat matalat (Brasilia ja Intia). Tämä väitöskirja edistää ilmastopolitiikan tutkimusta käyttämällä diskurssiverkostoanalyysin menetelmää ja kolmea kulttuurisesti suuntautunutta teoreettista lähestymistapaa politiikantekoon. Menetelmä on hyödyllinen, koska sen avulla voi tarkastella poliittista diskurssia verkostona. Tämä mahdollistaa poliittisen keskustelun relationaalisen ulottuvuuden analyysin, joka, tässä tapauksessa, sisältää kilpailevat koalitiot, ja keskeiset poliittiset toimijat ja diskurssit. Kulttuurisesti suuntautuneet näkökulmat ovat the Advocacy Coalition Framework (ACF), maailmanyhteiskunnan teoria ja oikeuttamisteoria. ACF tutkii sitä, miten poliittiset toimijat jakaantuvat kilpaileviin koalitioihin yhteisten uskomusten perusteella rajatuissa politiikan alajärjestelmissä. Maailmanyhteiskunnan teoria tarkastelee sitä, miten kansainväliset organisaatiot ja globaalit normit vaikuttavat kansalliseen politiikkaan. Oikeuttamisteoria tutkii sitä, miten poliittiset toimijat käyttävät erilaisia moraalisia oikeutuksia perustellessaan argumenttejaan tietyssä poliittisessa kontekstissa. Yhdessä nämä kolme teoreettista lähestymistapaa mahdollistavat diskurssiverkostojen analyysin tavoilla, jotka lisäävät vertailevaa tietoa ilmastopolitiikasta. Artikkelissa I näytämme, miten yleiset uskomukset arvoprioriteeteista, valtion roolista ja ilmastotieteen oikeellisuudesta jakavat poliittiset toimijat kolmeen kilpailevaan koalitioon—talous-, ympäristö-, ja tiedekoalitioon—Yhdysvaltojen ilmastopoliittisessa keskustelussa. Spesifit uskomukset politiikan välineistä kuten päästökaupasta eivät jaa poliittisia toimijoita koalitioihin. Artikkeli II osoittaa, miten kansainvälisten organisaatioiden rooli vaihtelee korkean tulotason ja keskitulotason maissa. Keskitulotason maissa, joissa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat alhaiset, kansainvälisillä organisaatioilla on vahvempi rooli. Korkean tulotason maissa, joissa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat korkeat, kansainvälisillä organisaatioilla on heikompi rooli ja globaalit normit kohtaavat vastustusta kansallisista toimijoista koostuvista koalitioista. Artikkeli III tarkastelee Arktista ilmastopolitiikkaa koskevaa keskustelua Suomessa ja Kanadassa, jotka edustavat eri institutionaalisia ja poliittis-taloudellisia konteksteja. Molemmissa maissa markkinaoikeutukset ja ekologiset oikeutukset ovat yleisiä ja usein ristiriidassa. Korporatistisessa Suomessa, jossa fossiiliteollisuus ei ole yhtä vaikutusvaltainen, poliittiset toimijat käyttävät ekologisia oikeutuksia ja kansainvälistä yhteistyötä arvostavia kansalaisuuden maailman oikeutuksia enemmän. Pluralistisessa Kanadassa, jossa fossiiliteollisuus on vaikutusvaltainen, poliittiset toimijat käyttävät kansallista suvereniteettia arvostavia kansalaisuuden maailman oikeutuksia ja ilmastotiedettä arvostavia teollisuuden maailman oikeutuksia enemmän. Artikkeli IV näyttää, miten oikeutusten käyttö vaihtelee kahden eri poliittisen kulttuurin välillä. Markkinaoikeutukset, jotka korostavat rahallista arvoa, ovat yleisempiä Yhdysvaltojen ilmastopoliittisessa keskustelussa. Kansalaisuuden maailmaan pohjautuvat oikeutukset, jotka alleviivaavat valtion sääntelyn ja oikeudenmukaisuuden tärkeyttä, ovat vallitsevia Ranskan keskustelussa. Kokonaisuudessaan tämä väitöskirja esittää, että diskurssiverkostoilla on tärkeä rooli kansallisessa ilmastopolitiikassa. Jatkotutkimuksissa tulisi analysoida sitä, millaiset ilmastopolitiikan välineet voivat saada kannatusta kilpailevien koalitioiden välillä eri kansallisissa konteksteissa. Tämä synnyttäisi arvokasta teoreettista ja käytännöllistä tietoa ilmastopolitiikasta 2000-luvun kapitalistisissa yhteiskunnissa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3362-5
http://hdl.handle.net/10138/257508
Päiväys: 2018-11-24
Avainsanat: Sosiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Discours.pdf 634.8KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot