Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Yhden uhka, toisen toive? : Somalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
yhdenuhk.pdf 1.808Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6906-2
Vie RefWorksiin
Title: Yhden uhka, toisen toive? : Somalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa
Author: Dhalmann, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Ethnic minorities residential patterns and integration are widely discussed issues in many European countries. They have also become topical in Finland due to an increase in foreign migration, especially in recent decades. This dissertation contributes to debates associated with attempts to explain ethnic minorities residential patterns by examining the role of cultural factors and ethnic preferences of the residential choices of Somali and Russian immigrants in Finland. The research is based on in-depth interviews with Somali (n=24) and Russian (n=26) immigrants living in the Helsinki metropolitan area. Housing officials and social workers (n=18) working in cities of Helsinki and Vantaa were also interviewed.

The results of this study show that propinquity to one s own ethnic group is important to Somalis living in Finland. This is important for maintaining their traditional, communal life styles, but also as a safe haven against the racism which they experience on a regular basis. They have a preference for mixed neighbourhoods that contain both native Finnish residents and some ethnic minorities. For Russians the spatial propinquity to their country people is less significant at the neighbourhood level. However, this is not to indicate the insignificance of intra-ethnic networks or one s cultural background. Rather, the differences in ethnic preferences between Somalis and Russians predominantly reflect their varying levels of exposure to racial harassment and diverse meanings that they give to social relations with their neighbours.

According to this study, the time spent in a host-country and interactions with other ethnic groups affect ethnic preferences. The importance of one s own ethnic community also varies in accordance with life situations. Therefore, ethnic minorities residential preferences and choices should not be viewed as static or something deriving from cultural background alone. Residential preferences and aspirations are constantly being reshaped vis-à-vis to immigrants experiences. Past and present experiences and the way that immigrants observe the host society and its functions are important for the interpretation of residential preferences and patterns.Väestön etninen moninaistuminen on nostanut etnisten vähemmistöjen alueellisen sijoittumisen ja integraation merkittäviksi kysymyksiksi eri puolilla Eurooppaa. Maahanmuuton kasvun myötä tämä teema on viime vuosikymmeninä tullut ajankohtaiseksi myös Suomessa ja erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Väitöstutkimuksessani tarkastelen pääkaupunkiseudulla asuvien, Somaliasta ja Venäjältä Suomeen tulleiden maahanmuuttajien asumistoiveita, -kokemuksia ja -valintoja suhteessa etniseen segregaatioon. Keskityn etenkin kysymykseen maahanmuuttajien alueellisen keskittymisen omaehtoisuudesta ja kulttuuristen tekijöiden merkityksestä alueellisessa sijoittumisessa. Mikä on oman etnisen ryhmän läheisyyden merkitys maahanmuuttajille? Minkälainen on heidän mielestään toivottava asuinalueen etninen koostumus? Miten he suhtautuvat etniseen segregaatioon? Mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien asumistoiveiden ja -strategioiden muotoutumiseen? Tutkimus perustuu 24 somalitaustaisen ja 26 venäläistaustaisen maahanmuuttajan sekä 18 sosiaali- ja asuntoviranomaisen tai kolmannen sektorin työntekijän teemahaastatteluun.

Tulosten valossa oman etnisen ryhmän läheisyys on tärkeää suomensomaleille osana heidän yhteisöllisen elämäntapansa ylläpitämistä, mutta myös selviytymiskeinona heidän kokemaansa turvattomuutta ja syrjintää vastaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse halua eristäytyä oman yhteisön piiriin, vaan myös kanssakäymistä kantaväestön kanssa pidetään tärkeänä. Somalien toiveena onkin monikulttuurinen asuinalue, jolla asuu sekä kantaväestöä että jonkin verran etnisiä vähemmistöjä. Venäläisten kohdalla oman etnisen yhteisön läheisyys näyttäytyy puolestaan varsin merkityksettömänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita oman yhteisön tai etnisen taustan merkityksettömyyttä. Paremminkin kyse on somaleihin verrattuna erilaisesta rasismin uhasta ja suhtautumisesta naapuruston sosiaalisiin verkostoihin.

Tulosten perusteella oman ryhmän lähellä asumisen merkitys muuttuu maassa vietetyn ajan myötä sekä suhteessa kanssakäymiseen muiden etnisten ryhmien kanssa. Lisäksi tarve oman ryhmän läsnäololle vaihtelee ryhmän sisällä riippuen henkilön elämäntilanteesta. Tutkimus osoittaakin, ettei maahanmuuttajien asumistoiveita ja -valintoja tule nähdä muuttumattomina tai pelkästään heidän kulttuuriseen taustaansa palautuvina. Toiveet ja asumistavoitteet muokkautuvat jatkuvasti vuorovaikutuksessa maahanmuuttajia ympäröivän todellisuuden kanssa. Maahanmuutto on pakottanut muuttajia sopeuttamaan elämäänsä vallitseviin olosuhteisiin, ja muutospaineet vaihtelevat suhteessa heidän lähtökohtiinsa. Maahanmuuttajien menneet ja nykyiset kokemukset sekä tulkinnat ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen toiminnasta nousevat täten keskeisiksi tulkittaessa, mitä he pitävät asumisessaan tärkeänä.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6906-2
http://hdl.handle.net/10138/25901
Date: 2011-04-29
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account