Köyhyyden perintö : Tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies en
dc.contributor.author Stark, Eija
dc.date.accessioned 2011-04-15T13:04:59Z
dc.date.available 2011-05-04 fi
dc.date.available 2011-04-15T13:04:59Z
dc.date.issued 2011-05-14
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-222-278-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/26135
dc.description.abstract The Legacy of Poverty. A Study of the substance and continuity of cultural knowledge in Finnish biographical and proverbial texts The study focuses on the idea of the cultural knowledge and shared understanding that ordinary people, folk , have of the concepts and ideas about rural based poverty in Finland. Throughout 19th century and well into 20th century, the majority of the population remained agrarian and poor. By the 1950s, most people still lived in rural areas and a majority of them earned their living primarily from agriculture and forestry. Urbanization proceeded rapidly from the 1960s onwards. Even though the Nordic welfare state was firmly established in Finland by the 1970s, old forms of agrarian poverty still remained in the culture. The source material for the study consists of 99 biographies and 502 proverbs. Biographical texts include written autobiographies and interviewed biographies. A primary analyzing concept is called a poverty speech. The poverty speech has been analyzed by providing answers to the following three questions: What connotations do people attach to poverty when they speak about it? What sort of social relations arise when people speak about poverty? How is the past experience of poverty constructed in the present and in the welfare state context? Cultural knowledge is a theoretical and analytical tool that enables people to categorize information. The three questions stated above are crucial in revealing the schematic structure that people use to communicate about agrarian poverty. Categories are analyzed and processed in terms of cultural themes that contain the ideals and stereotypes of spoken motif and sub-themes. The application of theoretical and analytical premises to the poverty speech has shown that there are four cultural themes. The first theme is Power. The social connotations in the poverty speech are mostly in relation to the better-off people. Poverty does not exist without an awareness of welfare, i.e. the understanding of a certain standard of welfare above that of one's own. The second theme is about family ties as a resource and welfare network. In poverty speech, marriage is represented as a means to upgrade one's livelihood. Family members are described as supporting one another, but at the same time as being antagonists. The third theme, Work represents the work ethic that is being connected to the poverty. Hard working as a representation is attached to eligibility for `a good life´ that in Finland was to become an owner-occupier of a cottage or a flat. The fourth theme is Security. The resentment of unfair treatment is expressed by using moral superiority and rational explanations. The ruling classes in the agrarian society are portrayed as being evil and selfish with no social conscience because they did not provide enough assistance to those who needed it. During the period when the welfare benefit system was undeveloped, the poor expected the wealthier people to make a contribution to the distribution of material wealth. In the premises of cultural knowledge, both oral and written traditions are about human thinking: they deal with topics, ideas and evaluations that are relevant to their bearers. Many elements expressed in poverty speech, such as classifications and customs derived from the rural world, have been carried over into the next generation in newer contexts and a different cultural environment. Keywords: cultural knowledge, cognitive categorization, poverty, life stories, proverbs en
dc.description.abstract Maalaisköyhyyden retoriikka toistuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja arkisessa kielenkäytössä. Suomessa poliitikot, virkamiehet, yritysjohtajat ja tavalliset palkansaajat kertovat avoimesti köyhyyden sävyttämästä lapsuudestaan: pikkumökin arjesta tai varhain aloitetusta työnteosta. Yleisemmin koko toisen maailmansodan jälkeiseen modernisaatioon taloudelliseen kasvuun, nopeaan rakennemuutokseen ja hyvinvointivaltion rakennuskauteen sisältyy niin maaseudun ja kaupungin välinen vastakohtaisuus kuin vielä varsin läheisen alkuperäisen vaatimattoman elämänmuodon arvostus. Köyhyyden perintö on siten jollakin tavoin yksityistä mutta samalla myös tärkeä osa yhteistä kansallista itseymmärrystä. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan 1800- ja 1900-luvun suomalaiselle maalaisköyhyydelle annettuja sisältöjä ja kuvauksia kansanperinneaineistoissa. Lähteinä ovat tavallisten suomalaisten joko itse kirjoittamat tai haastatteluin tehdyt elämäkerrat (99 kpl) sekä perinteiset, eri puolella maata tunnetut sananlaskut (502 kpl). Lähdeaineistossa ilmennetty köyhyys rajautuu tutkimusaineistojen keruun sekä vastaajien iän perusteella pääasiassa vuosiin 1880—1960. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, mihin asioihin ja ilmiöihin suomalaisessa agraariyhteiskunnassa ja -kulttuurissa köyhyys on liitetty ja minkälaisia vaikutuksia köyhyydellä on ollut ihmisten välisiin suhteisiin. Sen lisäksi, että köyhyys on ollut joillekin elinikäinen osa, toisin sanoen se on periytynyt sukupolvelta toiselle, se on tuottanut myös kulttuurisia tapoja havainnoida maailmaa. Köyhyyttä on ilmennetty viestinnällisinä tekoina, suullisena ja kirjallisena traditiona, jolla on usein yliyksilöllinen jatkuvuus. Kulttuurisina teemoina köyhyyden perintö kattaa perhe- ja sukulaisuussuhteiden verkostot sekä ikiaikaisen pohdinnan herran ja rahvaan, rikkaan ja köyhän välisestä epätasapainosta. Köyhyys näkyy ihmisten jakamina tapoina havainnoida maailmaa ja se on tuonut taloudellista tietämystä tavalla, joka on yhteydessä käsityksiin huono-osaisuudesta. Suomessa köyhyyden perintöä on esimerkiksi ollut vahva pyrkimys oman talon tai asunnon omistajuuteen, minkä tausta on 1800-luvun jälkipuolella kärjistyneessä tilattoman väen ongelmassa. Sekä elämäkerroissa että sananlaskuissa korostuvat myös näkemykset ihmisen alhaisen taloudellis-sosiaalisen aseman vaikutuksesta puolisonvalintaan. Jos kansansaduissa köyhä tyttö saa lopussa puolisokseen prinssin ja rikkautta, elämäkerroissa ja sananlaskuissa ihmiset korostavat päinvastoin sitä, miten samaa sosiaalista luokkaa edustava kumppani on kaikkein parhain puolisoehdokas tavoiteltaessa kestävää ja onnellista avioliittoa. Perusteluiksi tälle näkemykselle mainitaan köyhyyden tuoma sama arvomaailma tai kääntäen: liian rikas puoliso on tuhlaileva, ylimielinen ja kohtelee huonosti. Kun hyvinvointi lisääntyi toisen maailmansodan jälkeen ja koulutus laajeni kattamaan kaikki ikäluokat, aiemmat taloudellisesta epätasa-arvosta johtuneet hierarkiat alkoivat hajota. Tämä yhdessä nykyköyhyyden ja sitä koskevan puheen kanssa on luonut tarpeen pohtia myös aikaisemman köyhyyden olemusta. Kertoessaan köyhyydestä joko muistitietona, kansankertomuksina tai sananlaskuina ihmiset ovatkin välittäneet eteenpäin uusille sukupolville käsityksiään menneestä yhteiskunnasta ja siihen liittyvistä normeista. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Suomalaisen Kirjallisuuden Seura fi
dc.relation.ispartof Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1320
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject folkloristiikka fi
dc.title Köyhyyden perintö : Tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa fi
dc.title.alternative The Legacy of Poverty : A Study of the substance and continuity of cultural knowledge in Finnish biographical and proverbial texts en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.opn Pöysä, Jyrki
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record