Democracy after Accession: Deconsolidation and the EU’s Domestic Impact in Central and Eastern Europe

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3364-9
Title: Democracy after Accession: Deconsolidation and the EU’s Domestic Impact in Central and Eastern Europe
Author: Sibinescu, Laura-Elena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018-12-01
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3364-9
http://hdl.handle.net/10138/261742
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation addresses three research questions about democratic deconsolidation in Central and Eastern Europe after EU accession: what are the conditions under which it occurred? What intervening, case-specific processes explain deconsolidation? And what was the nature of the EU’s domestic impact relating to this phenomenon? To operationalize deconsolidation, I use the democratic embeddedness model proposed by Wolfgang Merkel in 2004. It states that consolidated democracies feature two dimensions of embeddedness. Internally, five interconnected elements ensure democracy’s proper functioning: elections, civil rights, political rights of participation, horizontal accountability and the guarantee that elected officials have the effective power to govern. Externally, three conditions protect democracy against destabilizing factors: a favorable socio-economic context, active civil society and a high degree of international integration. Using the embeddedness model in combination with a set-theoretic multimethod approach, I examine the conditions responsible for facilitating deconsolidation in Central and Eastern Europe. The study presents three main findings. Firstly, at a regional level, there are two alternative, non-exclusive combinations of conditions for deconsolidation: a deteriorating socio-economic context, and a sequential combination of declining economy, rising populism and increased bargaining power in relation to the EU. Secondly, examining the processes behind deconsolidation in two cases, Hungary and Romania, shows that domestic factors provide a more coherent explanation than the EU’s failure to address democratic backsliding effectively. In Hungary, it is populism in power coupled with a constitutional reform that constrained democratic institutions. In Romania, deconsolidation occurred because of a dysfunctional system of checks and balances and low government capabilities. Thirdly, the EU’s capacity to implement formal sanctions is decisive in whether its interventions against deconsolidation are effective. The EU’s impact was more limited in Hungary, while in Romania, it was more efficient in keeping deconsolidation in check due to dedicated instruments focusing on fighting corruption and preserving the rule of law. Overall, the EU as a guarantor of democracy is not yet vulnerable, but it is at risk, as has become evident more recently. Finally, this dissertation proposes two topics for future research. The first deals with examining the EU’s relationship with its member states through the lens of democratic credibility, rather than that of legal compliance, which has thus far produced a limited understanding of post-accession democratic promotion. The second is based on the European Commission’s recent proposal to apply budgetary sanctions in response to rule of law violations from member states. Although still in its preparatory stage, this proposal will introduce formal, targeted sanctions with implications for democracy. Its process of adoption and future effects are a promising topic for empirical research.Tämä väitöskirja käsittelee kolmea tutkimuskysymystä koskien demokratian rappeutumista Keski- ja Itä-Euroopassa EU:hun liittymisen jälkeen: millaisin edellytyksin se tapahtui? Mitkä välilliset, tapauskohtaiset prosessit selittävät rappeutumista? Ja millainen oli luonteeltaan EU:n sisäinen vaikutus kyseiseen ilmiöön? Rappeutumisen operationalisointiin käytän Wolfgang Merkelin vuonna 2004 esittämää sisällytetyn demokratian mallia. Sen mukaan vakailla demokratioilla on kaksi sisällytyksen ulottuvuutta. Viisi toisiinsa kytkeytyvää osatekijä; vaalit, kansalaisoikeudet, oikeus poliittiseen osallistumiseen, horisontaalinen vastuu ja varmuus siitä, että valituilla edustajilla on edellytykset hallita, takaavat demokratian asianmukaisen toimivuuden sisäisesti. Ulkoisesti suotuisa sosio-ekonominen tilanne, aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja korkea kansainvälisen integraation aste suojaavat demokratiaa epävakaudelta. Tarkastelen Keski- ja Itä-Euroopassa rappeutumista edesauttaneita asiantiloja käyttäen sisällytyksen mallia yhdistettynä joukko-opilliseen monimetodiseen lähestymistapaan. Tutkimus esittelee kolme pääasiallista tulosta. Ensinnäkin, alueellisella tasolla on kaksi keskenään vaihtoehtoista rappeutumista edesauttavaa yhdistelmää, jotka eivät sulje toisiaan pois: heikkenevä sosio-ekonominen tilanne ja sitä seuraava taloudellinen taantumus, populismin nousu ja enenevät valtaneuvottelut suhteessa EU:hun. Toiseksi, Unkarin ja Romanian tapauksessa rappeutumisprosessien taustojen selvittäminen osoittaa, että maiden sisäiset tekijät tarjoavat paremman selityksen kuin EU:n epäonnistuminen tehokkaassa puuttumisessa demokratian taantumiseen. Unkarissa kyseessä on vallalla oleva populismi yhdistettynä demokraattisia instituutioita rajoittavaan perustuslailliseen uudistukseen. Romaniassa rappeutumista esiintyi punnusten ja vastapunnusten järjestelmän (checks and balances) toimimattomuuden sekä valtiovallan alhaisen toimintakyvyn seurauksena. Kolmanneksi, EU:n kyky toimeenpanna virallisia pakotteita on ratkaisevaa sen kannalta, ovatko sen toimet rappeutumista vastaan tehokkaita. EU:n vaikutusvalta oli rajallisempi Unkarissa, kun taas Romaniassa se hillitsi rappeutumista tehokkaammin korruption vastustamista ja oikeusvaltioperiaatteen säilyttämistä varten olemassa olevien välineiden ansiosta. Kaiken kaikkiaan EU demokratian takaajana ei ole vielä hauras, mutta se on uhattuna, kuten hiljattain on käynyt ilmi. Lopuksi tämä väitöskirja esittää kaksi aihepiiriä tulevaisuuden tutkimukselle. Ensimmäinen käsittelee EU:n ja sen jäsenmaiden suhteen tarkastelua pikemminkin demokraattisen uskottavuuden kuin lakien noudattamisen kautta, joka on tähän mennessä luonut rajallisen ymmärryksen liittymisenjälkeisestä demokratian noususta. Toinen perustuu Euroopan komission tuoreeseen ehdotukseen määrätä budjettisanktioita oikeusvaltioperiaatetta rikkoville jäsenvaltiolle. Vaikkakin vielä valmisteluasteella, tämä ehdotus esittää virallisia, kohdistettuja pakotteita, joilla vaikutetaan demokratiaan. Sen käyttöönottoprosessi ja tulevat vaikutukset ovat lupaava aihe empiiriselle tutkimukselle.
Subject: Political science
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Democrac.pdf 1.418Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record