Innovation Capacity and Women Empowerment : Identifying constraints and pathways toward sustainability, improved productivity and livelihoods of small-scale farmers in Africa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4619-9
Julkaisun nimi: Innovation Capacity and Women Empowerment : Identifying constraints and pathways toward sustainability, improved productivity and livelihoods of small-scale farmers in Africa
Tekijä: Sell, Mila
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Taloustieteen tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:1235-2241
Tiivistelmä: This thesis approaches some of the global challenges of the coming decades, including climate change, biodiversity loss, growing populations, and food insecurity, from a small-scale farmer’s perspective. In Africa small-scale farmers still account for up to 70% of the population, and represent the poorest and most vulnerable group to these challenges. They are, however, a heterogeneous group with various problems and needs. Sustainably improving their situation will require context-specific solutions developed through an innovation process, in which local needs and voices are heard and taken into consideration. Active participation in the Innovation System requires innovation capacity and empowerment. This is especially crucial for women farmers, who face a number of additional constraints compared to their male counterparts. This difference in constraints is commonly referred to as the gender gap. There is a gender gap in access to resources such as land, inputs, labour and credit, but also in access to education, training, and rights. Supporting small-scale farmers, especially women farmers, can positively influence productivity and contribute to better wellbeing of whole families. The aim of this thesis is to identify and understand the determinants of some of these gender-related constraints, as well as to discuss some of the possible pathways towards more equal and sustainable systems. It consists of three papers, each describing an empirical study of the challenges affecting small-scale farmers, from a particular approach. Both quantitative and qualitative methods are used. Triangulation allows us to see both context-specific cases, but also the many common trends and underlying rules that drive these processes. Papers I and II are based on a large-scale household survey from Uganda, for which data was collected from 1440 households. The analyses use econometric modelling to identify patterns and constraints of women farmers. Paper I focuses on characteristics of farm households associated with women empowerment, a methodology inspired by the Women Empowerment in Agriculture Index (WEAI). We use decision-making as the main determinant to define empowerment. The results suggest that empowerment is significantly influenced by age, but also by the size of the household, and particularly the number of children under five. This is related to the time burden that household work puts on women. Another significant variable is educational equality, suggesting that the larger the difference in education between the spouses, the lower the level of female empowerment. Paper II uses a stochastic frontier analysis (SFA) to compare the efficiency of women farm managers, to that of male or jointly managed farms, and to identify the determinants of inefficiency of women managers. We find a statistically significant difference in efficiency between the different groups – women managing plots less efficiently than their male counterparts or the jointly managed plots. Also in this case we find that household-related time burden has negative consequences. Women working outside the household, on the other hand, was positively associated with efficiency. We argue that supporting women to participate more actively in income generating activity may have a positive impact on household wellbeing. Paper III describes a participatory pilot study in Ethiopia, in which an Innovation Platform (IP) was established. The paper evaluates the IP methodology based on qualitative data collected through two surveys, focus group discussions, IP meeting reports and key informant interviews. The study analyses the IP activity from a co-creation approach, focusing on the experiences of the participants. We found that participating in the innovation system, through the IP tool, allows especially women farmers to be actively involved. They all reported that their role as communicators and model farmers in the community was strengthened. Using IP methodology as a tool of the extension system could potentially benefit women empowerment as well as livelihoods. The three papers all focus on issues relating to food security, sustainable productivity, livelihoods and wellbeing of small-scale farmers in Africa, although the individual studies have different methodologies and approaches. The summarising chapter of the thesis takes all three studies and includes them under a joint theoretical framework. The research questions of the overall thesis therefore take a holistic approach, and attempt to respond to the following questions: 1. What are the key aspects or characteristics of women empowerment among small-scale farmers? 2. How do these characteristics relate to the productivity and efficiency of farming practices of men and women? 3. How can participation in the innovation processes support small-scale farmers’, particularly women farmers’, empowerment, productivity and visions for the future? 4. How can these approaches be used to develop pathways towards sustainability? The results are formulated as different pathways towards the overall goal of improving small-scale farmers’ wellbeing. The aim is creating sustainable farming systems that increase productivity while improving equality and empowerment. The key promising pathways identified include: increasing education, developing opportunities for non-farm income generating activities, supporting women farmers’ market-based agriculture, and supporting equality and women’s empowerment through co-creation and Innovation Platform methods. Education of women and girls is essential in order to reach the overall goal. However, increasing women’s empowerment will also require educating men and boys, as a gender gap in education was found to have negative implications. It will be important to focus on different types of education, at different levels. In some cases technical extension training is more relevant than actual formal education. But good basic knowledge is a pre-requisite also for this, and finding ways to keep girls in school is considered a central pathway. It is an issue related to equality and empowerment. Empowered girls and women are also more likely to get involved in various non-farm income-generating activities outside the household, which in turn is likely to increase wellbeing. Supporting women in developing market-oriented agriculture is also important. Farmer groups, especially women farmer groups, may have an important role to play. One method for supporting these groups is using Innovation Platforms. Therefore, one of the main recommendations of this thesis is a methodological one. It is a pathway suggesting integration of Innovation Platforms into current extension systems. This will allow different stakeholders to collaborate and participate in co-creation of local solutions to local problems.Tämä tutkimustyö käsittelee afrikkalaisen pienviljelijän kykyä sopeutua tulevina vuosikymmeninä edessä oleviin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin vähenemiseen, jotka yhdessä väestönkasvun kanssa uhkaavat heikentää ratkaisevasti ruokaturvaa. Pienviljelijät, jotka muodostavat edelleen noin 70 % Afrikan väestöstä, edustavat usein kaikkein köyhintä ja ruokaturvan näkökulmasta haavoittuvinta väestöryhmää. Viljelijöiden kohtaamat haasteet ja tarpeet vaihtelevat kuitenkin niin paljon, että vaaditaan vahvasti olosuhteisiin sopeutettuja ratkaisuja, joita viljelijöiden ja heidän sidosryhmiensä tulisi luoda osana innovaatioprosessia. Innovaatiosysteemi voi koostua useista erilaisista innovaatioprosesseista. Osallistuminen näihin prosesseihin vaatii sekä voimaantumista (empowerment) että käytännön innovaatiokapasiteettiä. Tämä on tärkeää erityisesti naisviljelijöille, sillä he kohtaavat miehiä enemmän osallisuuteen ja päätöksenteko-oikeuteen liittyviä haasteita. Naisviljelijöiden toimintaa rajoittavat muun muassa maanomistuksen säätely sekä työvoiman ja luoton saatavuus, mutta myös perusoikeuksien, kuten koulutukseen pääsyn heikko toteutuminen. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena on luoda kestäviä maatalousjärjestelmiä, jotka lisäävät tuottavuutta parantaen samalla tasa-arvoa ja voimaantumista. Tarkempina tavoitteina on tunnistaa ja analysoida afrikkalaisten pienviljelijöiden sukupuoleen liittyviä osallisuuden rajoitteita sekä löytää mahdollisia kehityspolkuja kohti oikeudenmukaisempaa ja ruokaturvan kannalta kestävämpää järjestelmää. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osajulkaisusta. Osajulkaisut I ja II hyödyntävät Ugandassa vuosina 2012 – 2013 kerättyä laajaa aineistoa yhteensä 1440 kotitaloudesta. Osajulkaisussa I tarkastellaan naisviljelijöiden voimaantumista hyödyntäen, mutta myös edelleen kehittäen, Women Empowerment in Agriculture Index (WEAI) – arviointimenetelmää. Naisviljelijöiden työtä ja sen rajoitteita sekä erilaisia käyttäytymismalleja tarkastellaan käyttäen ekonometrista mallinnusta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että voimaantumista lisäävät naisen ikä ja työskentely kodin ulkopuolella sekä koulutuksellinen tasa-arvo puolison kanssa. Voimaantumista vähentäviä tekijöitä ovat kotitalouden suuri koko sekä alle viisi vuotiaiden lasten lukumäärää, jotka molemmat lisäävät naisen kotitöiden taakkaa. Osajulkaisu II vertaa nais- ja miesviljelijöiden sekä yhteisesti viljeltyjen palstojen tehokkuutta hyödyntämällä Stochastic Frontier Analysis (SFA) -menetelmää. Tulosten mukaan naisten viljelemien palstojen tuotannollinen tehokkuus on alhaisempi kuin miesten palstojen tai yhteisesti viljeltyjen palstojen tehokkuus. Ero selittyy kotitöiden naisille aiheuttamalla lisätaakalla. Sen sijaan naisten työskentely ansiotyössä maatalouden ulkopuolella lisää yleisesti tuotannollista tehokkuutta myös naisten hallussa olevilla palstoilla. Tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että naisten työllistyminen maatalouden ulkopuolelle vaikuttaa myönteisesti kotitalouksien hyvinvointiin. Osajulkaisu III kuvaa Etiopiassa tehtyä pilottitutkimusta, joka hyödyntää uutta Innovation Platform -menetelmää. Hankkeessa kerättiin laadullista aineistoa, jonka perusteella innovaatiotoimintaa ja käytettyä menetelmää voitiin arvioida. Tulokset osoittavat, että Innovation Platform -menetelmä tarjoaa erityisesti naisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti innovaatiotoimintaan, ja että osallistuminen on voimaannuttavaa. Laajemmassa teorettisessa viitekehyksessä kaikki väitöstutkimuksen kolme osajulkaisua tarkastelevat afrikkalaisen pienviljelijän näkökulmasta ruokaturvaan, kestävään tuotantoon, elantoon ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käyttäen erilaisia tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja. Tutkimuksen yhteenveto-osassa vastataan holistisesta näkökulmasta seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä pienviljelijöiden ominaisuudet vaikuttavat keskeisesti naisten voimaantumiseen? 2. Miten nämä ominaisuudet liittyvät mies- ja naisviljelijöiden tuottavuuteen ja tehokkuuteen? 3. Miten osallistuminen innovaatioprosesseihin tukee pieniviljelijöiden, erityisesti naisviljelijöiden, voimaantumista, tuottavuutta ja tulevaisuuden näkymiä? 4. Miten näitä lähestymistapoja voidaan hyödyntää, kun luodaan polkuja kohti kestävää kehitystä? Tämän tutkimuksen mukaan naisviljelijöiden markkinalähtöisen maatalouden kehittäminen luo naisille tuloja, jotka hyödyttävät yhteisöä laajemmin. Tutkimuksen mukaan Innovation Platform – menetelmällä voidaan tehokkaasti tukea afrikkalaisia naisviljelijöitä ja naisviljelijöiden ryhmiä. Menetelmä lisää eri sidosryhmien yhteistyötä ja luo ratkaisuja ajankohtaisiin paikallisiin haasteisiin. Innovation Platform -menetelmä tulisi jatkossa integroida osaksi nykyisiä maatalouden neuvontajärjestelmiä. Tutkimuksen tulokset korostavat koulutuksen merkitystä. Koulutuksella on yhteys sekä tasa-arvoon että naisten voimaantumiseen. Molemmat lisäävät osallistumista palkkatyöhön kotitalouden ja maatalouden ulkopuolella, mikä vuorostaan parantaa kotitalouksien hyvinvointia ja luo polkuja kohden kestävää kehitystä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4619-9
http://hdl.handle.net/10138/262135
Päiväys: 2018-12-14
Avainsanat: Agricultural Economics
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
innovati.pdf 4.604MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot