Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Many Faces of Mao Zedong

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-92-8814-4
Vie RefWorksiin
Title: Many Faces of Mao Zedong
Author: Valjakka, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Art history
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The main aim of this work was to explore the use of Mao Zedong s (毛泽东, 1893—1976) visual image in contemporary Chinese art during the years 1976—2006. Chairman Mao is the most visually reproduced person in the People's Republic of China (PRC), and the presence of his image is still unquestionable at many levels. Although several scholars have provided insightful observations on this topic, research focusing on Mao's visual image has been neglected.

Employing the interdisciplinary approach of visual studies and using image as the main concept, this research combines different theoretical frameworks, deriving from art history, image studies and social sciences, for each chapter in order to explain the origins, intentions and major strategies of the contemporary Chinese artists. The focus of this research was to elucidate how Mao's visual image, deriving from the Maoist era, is re-created and negotiated in contemporary Chinese art works. The material reproductions - the visual images in contemporary art - are created to be juxtaposed with the immaterial mental images of Mao that were created during the Maoist era through the original visual images of Mao. This complex interaction between visual and mental images is further exemplified by art works that do not include Mao's visual image, but still imply his mental image.

The methods used derive from both sinology and art history. The research is based on extensive fieldwork in China, which was crucial for gathering new information and materials from this vigorous art scene. The topic is approached through a Chinese cultural, political and historical perspective that is necessary for a further understanding of how the original visual images of Mao obtained their omnipotent status and what kind of iconography was created. Close structural analysis, taking into account the format, style, techniques, composition, colors, materials and space used in the art works, is employed to demonstrate the great variety of visual images created. The analysis is further placed in a continuous dialogue both with the contemporary art works of Mao and with the original visual images of Mao from the past.

In this study it is shown that contemporary Chinese art relating to Chairman Mao is a more versatile and multilayered phenomenon than is generally assumed. Although some of the art works seem to fit into the definition of superficial art, the study demonstrates that this reading of the art works is not adequate. The author argues that employing Mao's visual images in contemporary Chinese art is based on three main strategies used by artists: to create a visual dialogue with a traumatizing past, to employ transcontextual parody, and to explore the importance of Tian'anmen through site-dependent art. These strategies are not exclusionary, but instead interdependent and many art works employ more than one of them. In addition, these three main strategies include versatile methods used by artists that make the use of Mao's visual images even more multifaceted.Väitöksen päätavoitteena on tutkia Mao Zedongin (毛泽东, 1893—1976) ilmenemistä kiinalaisessa nykytaiteessa vuosina 1976—2006. Kiinan Kansantasavallassa Puhemies Maosta tehtyjen kuvien asema on ollut kiistaton, etenkin Kulttuurivallankumouksen (1966—1976) aikana, jolloin hänen kuvansa oli kaikkialla. Vaikka Puhemiehen kuolemasta on jo yli kolme vuosikymmentä, on hänen kuvansa silti selkeästi läsnä kiinalaisessa yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi Tian'anmenin aukiolla. Lisäksi yllättävän monet kiinalaiset nykytaiteilijat luovat edelleen teoksia, jotka liittyvät Puhemieheen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä tässä ilmiössä on ollut kyse ja millaisia strategioita kiinalaiset taiteilijat ovat käyttäneet.

Monet tutkijat ovat sivunneet tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä, mutta pelkästään Maon kuvaan keskittyvää kattavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty länsimaisilla kielillä. Tämä tutkimus on uraa uurtava, ja se lähestyy aihettaan kiinalaisen kulttuurin, politiikan ja historian tuntemuksen kautta pohjautuen laajaan kenttätutkimukseen Kiinassa. Tärkeimmät tutkimusmetodit ovat peräisin taidehistoriasta sekä Kiinan tutkimuksesta. Aineistona on käytetty mm. kiinankielisiä julkaisuja, haastatteluja ja kirjeenvaihtoa taiteilijoiden kanssa sekä paikan päällä tehtyjä havaintoja nykytaiteen kentästä. Keskeisin huomio on kuitenkin kohdistettu itse taideteoksiin, joiden tarkemmassa kuva-analysoinnissa on otettu huomioon kontekstin lisäksi teosten sommitelmat, materiaalit ja värit.

Väitös edustaa poikkitieteellisestä visuaalisen kulttuurin tutkimusta. Jokainen luku lähestyy aihetta eri teoreettisesta näkökulmasta käsin yhdistellen taidehistorian, kuvatutkimuksen sekä yhteiskuntatieteiden teorioita. Keskeisinä käsitteinä ovat "kuva" ja mielikuva , joiden kautta selitetään, kuinka mielikuvat Puhemies Maosta suurena johtajana ja kansan pelastajana on luotu erilaisten materiaalisten kuvien avulla, ja kuinka nykytaiteilijat näitä mielikuvia heijastavat, kyseenalaistavat ja muokkaavat. Tutkimuksessa osoitetaan, että ilmiö on huomattavasti monipuolisempi kuin aikaisemmin on oletettu. Taiteilijat käyttävät kolmea päästrategiaa töissään: 1) he luovat visuaalista dialogia traumatisoivaan menneisyyteen, 2) parodioivat aiempia kuvia kriittisestä näkökulmasta ja 3) käsittelevät Tian'anmenin tärkeyttä teoksilla, joiden tulkinta on ensisijaisesti riippuvainen Tian'anmenista paikkana. Nämä strategiat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan ennen kaikkea toisistaan riippuvia.

Maoon liittyvät teokset ovat herättäneet moninaisia mielipiteitä ja osa niistä on sensuroitu Kiinassa. Täten niiden kautta voidaan nähdä, millaisia mielikuvia Maosta ilmenee, miten niitä ylläpidetään tai jopa kyseenalaistetaan. Lisäksi teokset ilmentävät monia asioita, kuten keskustelua yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen vaikutuksista, koska Maon kuvan asema on edelleen merkittävä Kiinassa.
URI: URN:ISBN:978-952-92-8814-4
http://hdl.handle.net/10138/26242
Date: 2011-05-21
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account