Hirschsprung's disease - Long-term outcomes and pathophysiology of bowel dysfunction

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4639-7
Julkaisun nimi: Hirschsprung's disease - Long-term outcomes and pathophysiology of bowel dysfunction
Tekijä: Salli, Malla
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Kliininen tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Background. Patients with Hirschsprung’s disease (HD) have significant post-operative morbidity due to Hirschsprung-associated enterocolitis (HAEC) and other bowel function disturbances, but their exact etiology is still unknown. Transanal endorectal pull-through (TEPT) has suggested to cause some of these problems, but controlled long-term studies are lacking. The relation of bowel dysfunctions and quality of life (QoL) is also unclear. Moreover, despite that gut microbial dysbiosis has been associated with the development of HAEC, its impact on other postoperative bowel symptoms is unclear. Aim. To systematically define bowel, urinary and sexual functional outcomes and QoL after TEPT in HD patients up to adulthood in relation to healthy controls. To characterize the microbiota profiles of HD patients in relation to healthy controls, HAEC and other bowel dysfunctions. Methods. A single-institution, cross-sectional, retrospective study including all HD patients with a TEPT performed between 1987–2011. Two case-control surveys regarding bowel, urinary and sexual functions and QoL. Voluntary patients participated also in a clinical follow-up with clinical urological investigations. Regarding surveys, patients aged ≥4 without an enterostomy/ACE were included in the bowel function analysis, and patients aged ≥4 and ≥16 without an associated syndrome were included in urinary and sexual functional analysis, respectively. The gut microbiota was analyzed from stool samples of patients and compared to the microbiota of healthy controls. The ethics committee of the Helsinki University Hospital approved the research protocol. Results. Overall survival was 98% (n=143/146; median age 15 (3–33); 83% rectosigmoid aganglionosis; 29% had an associated syndrome). At the last follow-up, 42% and 12% had occasional and frequent fecal soiling, and 8% and 1% had occasional or frequent constipation, respectively, which were predicted by an associated syndrome (p<0.05). Of all, 44% developed recurrent HAEC, which was predicted by extended aganglionosis and an associated syndrome (p<0.05 for both). Response rate was 64% (n=87; median age 15 (4–32); 86% rectosigmoid aganglionosis). Compared to controls, patients had more impairments in all other aspects of fecal control (p<0.05 for all) than constipation. However, all impairments, except abnormal stooling frequency, improved with increasing age to the level of controls in adulthood. The total QoL scores were equal to controls in all age groups, but adult patients had lower emotional scores and increased personal limitations compared to controls (p<0.05). The urinary and sexual functions were at least equal between patients and controls, except that fewer female patients were in stable relationships (p<0.05) The microbiota analysis of HD patients (n=34; median age 12 (3–25); 77% have had HAEC) showed decreased microbial richness associated with no normal maturation compared to controls. Patients with a history of recurrent HAEC had even more decreased microbial richness and expanded abundance of Proteobacteria among other changes in taxa compared to patients without HAEC (p<0.005). Conclusions. After HD surgery, HAEC and fecal soiling were the most significant problems. An associated syndrome predicted HAEC and bowel dysfunctions, and an extended aganglionosis predicted HAEC. Impairments in fecal control decreased with increasing age. Urinary and sexual functions and total QoL were equal in patients and controls. The gut microbiota of patients with HD and HAEC differed significantly from controls.Hirschsprungin tautia (HD) sairastavien potilaiden tiedetään leikkauksen jälkeen sairastavan merkittävissä määrin ongelmallisia suoliston tulehduksia (enterokoliitteja) ja muiden suoliston toimintahäiriöitä, jotka voivat heikentää potilaiden elämänlaatua. Nykyisten leikkaustekniikoiden, myös peräaukon kautta tehtävän suoliresektion (TEPT), epäillään osaltaan aiheuttavan näitä ongelmia, mutta toistaiseksi enterokoliittien ja suoliston toimintahäiriöiden tarkkaa etiologiaa ei tiedetä ja kontrolloituja seurantatutkimuksia on rajallisesti. Tämä väitöskirja kartoittaakin TEPT:n pitkäaikaistuloksia suolen, virtaamisen, seksuaalitoimintojen ja elämänlaadun kannalta niin retrospektiivisesti, kyselytutkimuksella kuin kliinisilläkin tutkimuksilla. Lisäksi väitöskirja kartoittaa vapaaehtoisten HD-potilaiden suoliston mikrobiflooran suhteessa suoliston toimintahäiriöihin sekä terveiden kontrollipotilaiden mikrobiflooraan. Potilasaineistoon kuuluu kaikki vuosina 1987-2011 HUS:n Lastenklinikalla TEPT-leikkauksella hoidetut potilaat (n=146; 98% elossa; mediaani-ikä 15 (3–33) vuotta; 29%:lla muu syndrooma). Merkittävimmiksi leikkauksenjälkeisiksi ongelmiksi todettiin ulosteen tuhriminen (12%:lla > 1krt/vko) syndrooman ennustamana sekä enterokoliitit (44%), erityisesti jos potilaalla oli syndrooma tai jos suoliston hermopuutos ylitti sigmasuolen tason. Suoliston mikrobiflooran todettiin olevan yksi mahdollinen etiologinen tekijä näille leikkauksen jälkeisille ongelmille, sillä potilaiden suolen bakteerikanta erosi merkittävästi HD-potilailla yleisesti, mutta erot olivat kaikista selvimmät enterokoliittipotilailla. Kyselytutkimukseen osallistui 64% kaikista potilaista (n=87; mediaani-ikä 15 (4–32) vuotta), joilla todettiin olevan kaikkia suolen toimintahäiriöitä enemmän kuin verrokkipotilailla. Suurimman osan oireista todettiin kuitenkin vähenevän merkittävästi iän myötä ollen aikuisuudessa verrokkipotilaiden oireiden tasolla. Suolen toimintahäiriöistä huolimatta potilaiden elämänlaadun todettiin olevan verrokkipotilaiden tasolla. Aikuiset potilaat saivat kuitenkin verrokkeja matalammat tunnepisteet, ja naispotilaiden todettiin olevan verrokkeja harvemmin pysyvässä parisuhteessa, mitkä voivat viitata sairauden ja sen hoitojen aiheuttamiin henkisiin jälkiin. Nykyisen TEPT-leikkaustekniikan todettiin olevan turvallinen suhteessa virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin, sillä nämä olivat verrokkiryhmän oireiden tasolla.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4639-7
http://hdl.handle.net/10138/262535
Päiväys: 2018-12-14
Avainsanat: Lastenkirurgia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
HIRSCHSP.pdf 1.470MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot