Polkuja suomalaiseen tasa-arvoon? : Kansalaistoiminta, Tahdon2013 ja translaki

Abstract

After an unusually intensive political debate, the Finnish parliament passed the first ever citizens’ initiative in 2014, allowing same-sex couples to marry. During this same time period trans activists, along with other civil society actors, began demanding noticeable improvements in the procedures for legal gender recognition. The demands included, among other things, the right to self-determination of one’s legal gender and the abolishment of the need for sterilization as a requirement for the recognition of a person’s gender identity.

This dissertation examines civic engagement within the LGBTI movement in 21st century Finland. The research focuses on two cases. The first is the citizens’ initiative campaign Tahdon2013 (I Do2013) promoting same-sex marriage. The second is the attempts to revise the Trans Act regulating legal gender recognition. The questions asked in the study are: What kind of paths do civil society actors follow to reach their goals? Who is visible, and who is left in the shadows in these debates? What sort of resistance can be observed? How do the cases relate to the understanding of Finland as a model country for equality?

The dissertation sheds light on the many ways social movement organizations act to reach their goals. For example, the analysis pays attention to the effects that relying on a citizen’s initiative or forming a coalition between multiple organizations might have on civic engagement and the issues at hand. The research also takes into consideration the increasing overlaps of branding, consuming and political action.

Besides similarities, distinctions are also highlighted in the observations of the two cases under study. The conclusions underline the importance of understanding the differences between gay and lesbian politics on one hand and trans politics on the other. For example, the relation to Finnishness varied in a way that revealed a more complicated connection between a hegemonic understanding of Finnishness and trans people than with same-sex couples. At the same time, however, a large part of the claims in both cases were based on an image of Finland as a pioneer in equality and human rights.

The theoretical framework consists of literature from the fields of queer theory and trans studies, social movement studies, and research on gender equality. Primary research material comprises over 150 texts as well as nine interviews with civil society actors. Methodologically, the material is analyzed using close reading from a feminist perspective to locate the different paths taken by the civil society actors.

Kansalaisaloitteesta tasa-arvoisen avioliittolain puolesta tuli kautta aikain ensimmäinen suomalainen kansalaisaloite, jonka esittämä lakiuudistus on hyväksytty eduskunnan käsittelyssä. Aloitetta ajoi poikkeuksellisen näkyvästi Tahdon2013-kampanja, ja lähes kaikilla vaikutti olevan mielipide siitä, tulisiko samaa sukupuolta olevien parien avioliitot mahdollistaa vai ei. 2010-luvulle tultaessa Suomessa käynnistyi myös toinen lhbti-poliittinen keskustelu, kun kansalaistoimijat ryhtyivät ajamaan translain (laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta) uusimista. Nouseva transpolitiikka ei kuitenkaan saanut samanlaista huomiota osakseen kuin avioliittolakikeskustelu.

Väitöskirjan tutkimuskohteena on vuosien 2010–2015 välinen suomalainen kansalaistoiminta, jonka tavoitteena oli saada aikaan lainsäädännöllinen muutos seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Työssä tarkastellaan ja verrataan samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeutta ajanutta Tahdon2013-kampanjaa ja transihmisten sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyvien käytäntöjen uudistuksen eteen tehtyä translakityötä. Minkälaisia polkuja kansalaistoimijat rakensivat vaikuttamistyölleen? Ketkä keskusteluissa näkyivät ja ketkä jäivät sen ulkopuolelle? Miten uudistuksia vastustettiin ja miten avioliittolaki sekä translaki kytkeytyivät käsityksiin Suomesta tasa-arvon mallimaana?

Tutkimus tuo esiin niitä eri tapoja, joilla seksuaali- ja sukupuolipoliittista kansalaistoimintaa tehtiin 2010-luvun ensimmäisen puoliskon aikana. Tutkimuksessa muun muassa analysoidaan kansalaisaloiteinstituution vaikutuksia kansalaistoimintaan ja kansalaisjärjestöjen muodostamia koalitioita. Väitöskirjassa tehdään myös näkyväksi sitä, kuinka brändäys, kuluttaminen ja poliittinen toiminta risteävät ja kohtaavat yhä tiheämmin.

Analysoimalla erikseen samaa sukupuolta oleviin pareihin liittyvää avioliittolakikampanjaa ja transihmisiin kytkeytyvää translakityötä väitöskirja osoittaa samankaltaisuuksien lisäksi niitä eroja, joita homoseksuaalisuudesta ja transihmisyydestä käytyihin poliittisiin keskusteluihin sisältyy. Esimerkiksi kansalaistoiminnan suhde suomalaisuuteen vaihteli tavalla, joka osoittaa kuinka hankalaa transihmisyyden yhdistäminen suomalaisuuteen on samaa sukupuolta oleviin pareihin verrattuna. Toisaalta sekä Tahdon2013-kampanjaa että translakityötä edistäneet kansalaistoimijat kuitenkin tukeutuivat mielikuvaan Suomesta eräänlaisena tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edelläkävijänä, minkä avulla lainsäädäntöuudistuksia perusteltiin.

Väitöskirjan ensisijainen tutkimusaineisto koostuu yli 150 erillisestä kansalaistoimijoiden laatimasta tekstistä sekä yhdeksästä kansalaistoimijoiden parissa tehdystä puolistrukturoidusta haastattelusta. Aineistoa on analysoitu feministisen lähiluvun avulla paikantamalla erilaisia polkuja, joita kulkemalla kansalaistoimijat pyrkivät saavuttamaan tavoitteensa.

Tutkimus on ensimmäinen tieteellinen teos, jossa keskitytään laajasti niin Tahdon2013-kampanjaan kuin translain uudistamista vaativaan kansalaistoimintaan. Työ lisää tietoa suomalaisella queer- ja transtutkimuksen, sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen sekä tasa-arvotutkimuksen kentällä. Vaikka molemmat tutkimustapaukset kytkeytyvät nimenomaan lainsäädännöllisiin keskusteluihin, heijastavat ne laajemmin sitä, miten homoseksuaalisuuteen ja transihmisyyteen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin ja voitiin käsitellä Suomessa 2010-luvulle tultaessa.