Suokasvillisuuden vaste muuttuvaan ilmastoon : kokeellinen tutkimus kuivumisen vaikutuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211798
Title: Suokasvillisuuden vaste muuttuvaan ilmastoon : kokeellinen tutkimus kuivumisen vaikutuksesta
Author: Kurki, Kirsi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2011
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211798
http://hdl.handle.net/10138/26471
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skogsekologi
Forest Ecology
Metsäekologia (suometsätiede)
Abstract: Soilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä suuren hiilivarastonsa sekä ekosysteemin ja ilmakehän välisen kaasunvaihdon ansiosta. Ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan suokasvillisuuteen ja suon toimintaan epäsuorasti. Vedenpinnan ennustetaan laskevan 14–21 cm johtuen kasveista ja avoimilta pinnoilta tapahtuvan haihdunnan lisääntymisestä lämpötilan noustessa, mikäli sadanta ei lisäänny. Aiemmat vedenpinnan laskun jälkeistä kasvillisuutta seuranneet tutkimukset ovat osoittaneet, että putkilokasvit hyötyvät alhaisemmasta vedenpinnan tasosta ja että kuljuun sopeutuneet rahkasammalet kärsivät kuivuneista oloista. Kasvillisuuden runsaussuhteiden muuttumisen lisäksi kasviyhteisöjen monimuotoisuus vähenee. Erityisen herkkiä vedenpinnan laskulle ovat olleet välipinta- ja kuljurahkasammalet ja sarat. Funktionaalisten kasviryhmien vasteiden selvittämiksesi käytettiin BACI (before-after-control-impact) –tutkimusotetta. Tutkimuksessa oli kolme verrokkialaa ja kolme käsittelyalaa, joissa vedenpintaa oli laskettu 14–21 senttimetriin. Lisäksi vertailukohdaksi tutkimuksessa oli mukana kolme alaa, joissa oli tehty metsäojitus n. 50 vuotta sitten. Nämä toistot sijaitsivat meso-, oligo ombrotrofisilla suotyypeillä Oriveden Lakkasuolla. Kasvillisuus kartoitettiin ja vedenpinnat mitattiin aloilta ennen käsittelyä vuonna 2000 sekä vuosina 2001–2003 ja 2009. Aineisto analysoitiin TWINSPAN- (PC-Ord), PRC ja DCA (CANOCO)-monimuuttujamenetelmillä. Tulokset osoittivat, että verrokki- ja käsittelyalat olivat samanlaisia lähtökohdiltaan, joten niitä voitiin käsittelyn jälkeen verrata toisiinsa. Kasvillisuuden rakenne vaihteli vuosien välillä myös verrokkialoilla, mikä osoittaa kasvien sopeutumiskyvyn muuttuviin sääoloihin (lämpötila, sademäärä). Vuosi 2003 erottui tutkimuksessa alhaisella vedenpinnantasolla, mutta toisaalta myös ainavihantien varpujen suuren peittävyyden osalta. Vuoteen 2009 mennessä kasvillisuuden erityisesti sarojen peittävyys väheni. Ravinteikkaimmilla toistoilla kasvillisuuden vasteet vaikuttivat olevan vahvemmat kuin vähäravinteisilla toistoilla. Kasviryhmistä kulju- ja välipintasammalilla oli vahvimmat vasteetvedenpinnan laskuun ja mätäslajeilla heikoimmat. Tulosten mukaan kasviryhmien vasteet vaihtelevat riippuen tarkasteltavasta aikajaksosta: ensimmäiset kolme vuotta käsittelyn jälkeen suo oli häiriötilassa ja vasta sen jälkeen kasvillisuus sopeutui muuttuneisiin oloihin.Mires have a significant role in climate change mitigation due to their enormous carbon storage and due to the fluxes of greenhouse gases between ecosystem and the atmosphere. Global warming is predicted to affect mire vegetation indirectly through increased evapotranspiration leading to decreased water table levels down to 14–22 centimeters. Water level drawdown is likely to affect the vegetation composition and consequently the ecosystem functioning of mires. Previous studies covering the first years following water table level drawdown have shown that vascular plants benefit from a lower water table and hollow-specific Sphagnum species suffer. In addition to changes in plant abundances the diversity of plant communities decreases. The lawn and hollow communities of Sphagna and sedges are found to be the most sensitive plant groups BACI (before-after-control-impact) experimental approach was applied to study the responses of different functional mire plant groups to water level drawdown. There were 3 control plots and 3 treatment plots with moderate water level drawdown. In addition there were 3 plots drained for forestry 50 years ago as a reference. The plots were located in meso-, oligo- and ombrotrophic sites in Lakkasuo (Orivesi, Finland). The vegetation was surveyed and the water table (WT) was measured from permanent sampling points before ditching in 2000 and during the years 2001–2003 and 2009. The data was analyzed with multivariate methods such as TWINSPAN (PC-Ord), PRC and DCA (CANOCO). Overall results show that the control and treatment plots were similar before the treatment which is crucial in studies conducted with BACI- experimental design. The vegetation composition in the varied between the years also in the control plots following variation in weather conditions, i.e. growing season temperature and precipitation. The year 2003 stood out with lowest water table levels and with highest coverage of the evergreen vascular plants in all plots. By 2009 there was a dramatic decrease in sedge species cover. There seems to be more changes in bryophyte cover in mesotrophic sites than in ombrotrophic ones. The hummock-specific Sphagna seem to be resilient to WT drawdown. Especially lawn- and hollow-specific bryophytes responded to WT drawdown. Results show that all plant groups have a different short and long term response to water level drawdown. The first three years after ditching appeared to be a disturbance state. Only after that the vegetation started to adapt to the lowered water table conditions.
Subject: mire vegetation
climate change
water table drawdown
multivariate methods
suokasvillisuus
ilmastonmuutos
vedenpinnan lasku
BACI
monimuuttujamenetelmät


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu_kirsi_kurki.pdf 1.316Mb PDF View/Open
tiivistelmät_gradu_kirsi_kurki.pdf 17.06Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record