Process of burnout : structure, antecedents, and consequences

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-043-0
Title: Process of burnout : structure, antecedents, and consequences
Author: Toppinen-Tanner, Salla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Työterveyslaitos
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2011-06-15
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-043-0
http://hdl.handle.net/10138/26491
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The major changes that have been witnessed in today's workplaces are challenging the mental well-being of employed people. Stress and burnout are considered to be modern epidemics, and their importance to physical health and work ability has been acknowledged world-wide. The aim of the thesis was to study the concept of burnout as a process proceeding from its antecedents, through the development of the syndrome, and to its outcomes. Several work-related factors considered antecedents of burnout were studied in different occupational groups. The syndrome of burnout is seen as consisting of three dimensions - exhaustion, cynicism and lack of professional efficacy - and different alternatives for the sequential development of these dimensions were tested. Furthermore, several indicators of the severely detrimental health and work ability outcomes of burnout were investigated in a longitudinal study design. The research questions were as follows. 1) Is burnout, as measured with the Maslach Burnout Inventory - General Survey (MBI-GS), a three-dimensional construct and how invariant is the factorial structure across occupations (Finnish) and national samples (Finnish, Swedish and Dutch)? How persistent is exhaustion over time? 2) What is the sequential process of burnout? Is it similar across occupations? How do work stressors relate to the process? 3) How does burnout relate to severe health consequences as well as temporary and chronic work disability according to hospitalization periods, sick-leave episodes and receiving disability pensions? The data were collected between 1986 and 2005. The population of the study consisted of respondents to a company-wide questionnaire survey carried out in 1996-1997 (N=9705, response rate 63%). The participants comprised 6025 blue-collar workers and 3680 white-collar workers. The majority were men (N=7494) and the average age was 43.7 years. In addition, a sample from the population had responded to a questionnaire survey in 1988, which was combined with the 1996 data to form panel data on 713 respondents. The register-based data were collected between 1986 and 2005 from 1) the company's occupational health services' records for a sample of respondents from the 1996 questionnaire survey (sick-leave data), 2) hospitalization records from the Hospital discharge register, and 3) disability pension records from the Finnish Centre for Pensions. These data were combined person by person with the 1996 questionnaire survey data with the help of personal identification numbers which were saved with the study numbers by the researchers. The results showed that burnout consists of three separate but correlating symptoms: exhaustion, cynicism and lack of professional efficacy. As a syndrome, burnout was strongly related to job stressors at work, and seemed to develop from exhaustion through cynicism to lack of professional efficacy in a similar manner among white-collar and blue-collar employees. The results also showed that exhaustion persisted even after eight years of follow-up but did not predict cynicism or lack of professional efficacy after that amount of time. Nor were job stressors longitudinally related to burnout. Longitudinal results were obtained for the severe health-related consequences of burnout. The investigated outcomes represented different phases of health deterioration ranging from sick-leaves and hospitalization periods to receiving work disability pensions. The results showed that burnout syndrome, and its elements of exhaustion and cynicism, were related to future mental and cardiovascular disorders as indicated by hospitalization periods. Burnout was also related to future sick-leave periods due to mental, cardiovascular and musculoskeletal disorders. Of the separate elements, exhaustion was related to the same three categories of disorder, cynicism to mental, musculoskeletal and digestive disorders, and lack of professional efficacy to mental and musculoskeletal disorders. Burnout also predicted receiving disability pensions due to mental and musculoskeletal disorders among initially healthy subjects. Exhaustion was related to receiving disability pensions even when self-reported chronic illness was taken into account. The results suggest that burnout is a multidimensional, chronic, work-related syndrome, which may have serious consequences for health and work ability.Työuupumus ennustaa väitöstutkimuksen mukaan sekä terveyden että työkyvyn heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Työuupumuksen seurauksena tutkittiin sairaalajaksoja, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tutkimus osoitti, että työuupumus ennusti pitkällä aikavälillä mielenterveysongelmia, sydän ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia metsäteollisuuden toimihenkilöillä ja työntekijöillä. Työuupumusta koki noin 3 % vastanneista, kun työuupumus määriteltiin moniulotteiseksi oireyhtymäksi, jonka oireita, ekshaustiota, kyynistyneisyyttä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä, esiintyy päivittäin tai viikottain. Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, ilmiöön liittyy selvittämättömiä kysymyksiä. Väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia työuupumuksen kehittymistä kokonaisuutena: oireyhtymän rakennetta ja kehittymistä, sitä ennustavia työolotekijöitä sekä työuupumuksen seurauksia terveydelle ja työkyvylle. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosien 1986 ja 2005 välisenä aikana metsäteollisuuden Suomessa työskentelevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden keskuudessa. Kyselyyn työuupumuksesta vastasi 9 705 henkilöä. Osa koko henkilöstöstä oli vastannut kyselyyn 8 vuotta aiemmin (N = 713), ja he muodostivat työuupumuksen seuranta-aineiston. Lisäksi kerättiin vuosina 1986 2005 1) sairauspoissaolotietoja yrityksen työterveyshuollon rekisteristä, 2) sairaalajaksoja koskevat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteristä ja 3) työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat tiedot Eläketurvakeskuksen rekisteristä. Nämä tiedot yhdistettiin henkilöittäin kyselytutkimuksen työuupumustietoihin. Tulokset osoittivat, että työuupumus koostuu kolmesta toisiinsa yhteydessä olevasta, mutta erillisestä ulottuvuudesta: ekshaustio, kyynistyneisyys ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työn ja työyhteisön piirteistä työn arvostuksen puute, aikapaine, työroolin epäselvyys ja työyhteisön ristiriidat olivat yhteydessä työuupumukseen. Työuupumus oli luonteeltaan pysyvää, sillä ekshaustio selitti myöhempää ekshaustiota jopa kahdeksan vuoden jälkeen. Osittain tästä johtuen työn stressitekijöillä oli vähäisempi yhteys myöhempään työuupumukseen, ja työn piirteiden vaikutus näkyi erityisesti samaan aikaan mitatun työuupumuksen selittäjänä. Oireet etenivät samalla tavalla ekshaustiosta kyynistyneisyyden kautta ammatillisen itsetunnon heikentymiseen sekä toimihenkilöillä että työntekijöillä. Työuupumuksen seurauksista tutkittiin pitkittäisasetelmassa terveyden ja työkyvyn heikkenemistä. Sairaalajaksot, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet edustivat tutkimuksessa vakavuudeltaan erilaisia työuupumuksen seurauksia. Tulokset osoittivat, että työuupumus, ja ekshaustio ja kyynistyneisyys sen ulottuvuuksista, lisäsivät tulevien sairaalajaksojen riskiä mielenterveysongelmien tai sydän- ja verisuonisairauksien takia. Työuupumus ennusti myös sairauspoissaoloja, joiden syy on mielenterveys-, sydän- ja verisuoni- ja tuki- ja liikuntaelinsairaus. Erillisistä oireista ekshaustio oli yhteydessä näihin kolmeen, kyynistyneisyys mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelin- ja ruoansulatuselimistön sairauksiin ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Työuupumus myös ennusti uusia työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka perustuvat mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnooseihin. Ekshaustio oli yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeisiin itseraportoitujen kroonisten sairauksien vaikutuksen vakioimisen jälkeenkin. Tulokset osoittivat, että työuupumus on moniulotteinen, krooninen, työhön liittyvä oireyhtymä, jolla voi olla vakavia seurauksia terveydelle ja työkyvylle. Oireiston kehittyminen viittaa siihen, että ekshaustio on työuupumuksen ensimmäinen oire, joten huomio tulisi kiinnittää siihen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suunniteltaessa. Vaikka työuupumus oireyhtymänä vaikutti samankaltaiselta toimihenkilöillä ja työntekijöillä, on näiden ryhmien työoloissa eroja, jotka myös pitäisi huomioida, kun suunnitellaan työn kehittämistä työuupumuksen ehkäisemiseksi. Työntekijät kokivatkin enemmän työuupumusta kuin toimihenkilöt.
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
processo.pdf 539.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record