Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Korkeakoulupolitiikan dynamiikat Suomessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
korkeako.pdf 1.312Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6984-0
Vie RefWorksiin
Title: Korkeakoulupolitiikan dynamiikat Suomessa
Author: Kauko, Jaakko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: URN:ISSN:1798-8322
Abstract: The study scrutinizes the dynamics of the Finnish higher education political system. Dynamics is understood as the regularity of interaction between actors. By actors is meant the central institutions in the system.

The theoretical framework of the study draws on earlier research in political science and higher education political studies. The theoretical model for analysis is built on agenda-setting theories. The theoretical model separates two dimensions of dynamics, namely the political situation and political possibilities. A political situation can be either favourable or contradictory to change. If the institutional framework within the higher education system is not compatible with the external factors of the system, the political situation is contradictory to change. To change the situation into a favourable one, one needs either to change the institutional structure or wait for external factors to change. Then again, the political possibilities can be either settled or politicized. Politicization means that new possibilities for action are found. Settled possibilities refer to routine actions performed according to old practices.

The research tasks based on the theoretical model are: 1. To empirically analyse the political situation and the possibilities from the actors point of view. 2. To theoretically construct and empirically test a model for analysis of dynamics in the Finnish higher education politics.

The research material consists of 25 thematic interviews with key persons in the higher education political system in 2008. In addition, there are also documents from different actors since the 1980s and statistical data. The material is analysed in four phases. In the first phase the emphasis is on trying to understand the interviewees and actors points of view. In the second phase the different types of research material are related to each other. In the third phase the findings are related to the theoretical model, which is constructed over the course of the analysis. In the fourth phase the interpretation is tested.

The research distinguishes three historical periods in the Finnish higher education system and focuses on the last one. This is the era of the complex system beginning in the 1980s 1990s. Based on the interviews, four policy threads are identified and analysed in their historical context. Each of the policy threads represents one of the four possible dynamics identified in the theoretical model. The research policy thread functions according to reform dynamics. A coalition of innovation politics is able to use the politicized possibilities due to the political situation created by the conception of the national innovation system. The regional policy thread is in a gridlock dynamics. The combination of a political system based on provincial representation, a regional higher education institutional framework and outside pressure to streamline the higher education structure created a contradictory political situation. Because of this situation, the politicized possibilities in the so-called "regional development plan" do not have much effect. In the international policy thread, a consensual change dynamics is found. Through changes in the institutional framework, the higher education political system is moulded into a favourable situation. However, the possibilities are settled: a pragmatic national gaze prevailed. A dynamics of friction is found in the governance policy thread. A political situation where political-strategic and budgetary decision-making are separated is not favourable for change. In addition, as governance policy functions according to settled possibilities, the situation seems unchangeable.

There are five central findings. First, the dynamics are different depending on the policy thread under scrutiny. Second, the settled possibilities in a policy thread seemed to influence other threads the most. Third, dynamics are much related to changes external to the higher education political system, the changing positions of the actors in different policy threads and the unexpected nature of the dynamics. Fourth, it is fruitful to analyse the dynamics with the theoretical model. Fifth, but only hypothetically and thus left for further research, it seems that the Finnish higher education politics is reactive and weak at politicization.Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä suomalaisen korkeakoulupoliittisen järjestelmän dynamiikasta. Dynamiikka määritellään toimijoiden välisen vuorovaikutuksen säännönmukaisuutena. Tutkimuksessa toimijoiksi käsitetään korkeakoulupoliittisen järjestelmän keskeiset instituutiot.

Teoreettinen viitekehys nojaa aikaisempaan politiikan ja korkeakoulupolitiikan tutkimukseen. Korkeakoulupoliittisen järjestelmän dynamiikan analyysiin tarkoitettu malli rakennetaan pohjaten agenda setting teorioihin. Teoreettisessa mallissa eritellään dynamiikan kaksi ulottuvuutta: poliittinen tilanne ja politiikan toimintamahdollisuudet. Poliittinen tilanne voi olla muutokselle otollinen tai ristiriitainen. Se on muutokselle ristiriitainen, jos korkeakoulupoliittisen järjestelmän ulkoiset tekijät eivät ole yhteensopivia sen sisäisen institutionaalisen rakenteen kanssa. Mikäli muutokselle ristiriitainen poliittinen tilanne halutaan otolliseksi, voidaan joko muuttaa institutionaalista rakennetta tai odottaa ulkoisen tilanteen muuttumista yhteensopivaksi. Politiikan toimintamahdollisuudet voivat taas olla vakiintuneita tai politisoituneita. Politisoinnin avulla luodaan uusia toimintamahdollisuuksia ja vakiintuneisuus tarkoittaa vanhojen, kyseenalaistamattomien ja rutiininomaisten mahdollisuuksien mukaiseen toimintaan.

Teoreettiseen malliin perustuvat tutkimustehtävät ovat: 1. Analysoida empiirisesti poliittista tilannetta ja poliittisia toimintamahdollisuuksia toimijoiden näkökulmasta 2. Rakentaa teoreettisesti ja testata empiirisesti korkeakoulupolitiikan dynamiikkaa Suomessa käsittelevä teoreettinen malli.

Tutkimusaineistona on 25 korkeakoulupoliittisen järjestelmän keskeisen henkilön teemahaastattelua vuodelta 2008 ja toimijoiden dokumentaatiota 1980-luvulta alkaen. Lisäksi käytetään tilastoaineistoja. Aineiston analyysin ensimmäisen vaihe on keskeisesti aineistolähtöinen. Toisessa vaiheessa aineistot suhteutetaan keskenään ja kolmannessa vaiheessa tutkimuksen kuluessa tarkentuneeseen teoreettiseen malliin. Neljännessä vaiheessa tulkinta koetellaan.

Tutkimuksessa eritellään kolme korkeakoulupoliittisen järjestelmän historiallista ajanjaksoa, joista keskitytään viimeiseen, 1980 1990-luvuilta alkaneeseen monimutkaistuvan järjestelmän kauteen. Haastatteluaineistosta tehtyjen havaintojen perusteella historiasta eritellään neljä politiikkajuonnetta. Kukin politiikkajuonne kuvaa yhtä teoreettisen mallin neljästä mahdollisesta dynamiikasta. Uudistusdynamiikan mukaisesti toimivassa tutkimuspolitiikan juonteessa innovaatiopolitiikan koalitio pystyy hyödyntämään politisoituneita toimintamahdollisuuksia innovaatiojärjestelmän mukaisen poliittisen tilanteen ansiosta. Aluepolitiikan juonne on lukkodynamiikassa. Alueellisen edustuksen ja eri puolille maata sijoitettujen korkeakoulujen raamittama poliittinen tilanne ei salli rakenteellisen kehittämisen politisoituneiden toimintamahdollisuuksien käyttöä. Kansainvälisen politiikan juonteen dynamiikka on konsensuaalinen muutos, jossa institutionaalisten sopeutumien kautta poliittinen tilanne on muuttunut kansainväliselle vuorovaikutukselle suotuisaksi. Kansainvälisiä esimerkkejä otetaan vakiintuneiden toimintamahdollisuuksien mukaisesti korostaen kansallista ja käytännönläheistä näkökulmaa. Hallintopolitiikan juonteessa tutkimus havaitsee kitkadynamiikan. Poliittis-strateginen ja budjettiin liittyvä päätöksenteko on eriytetty, jolloin poliittinen tilanne ei ole muutokselle suosiollinen. Lisäksi hallintopolitiikan vakiintuneiden toimintamallien vuoksi tilannetta on vaikea muuttaa.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia suomalaisen korkeakoulupolitiikan dynamiikasta on viisi. Ensinnäkin dynamiikka on erilainen riippuen siitä, mitä politiikkajuonnetta tarkastellaan. Toiseksi muihin politiikkajuonteisiin eniten vaikuttavat juonteet, jotka olivat vakiintuneita eli vaiettuja. Kolmanneksi dynamiikkaan keskeisesti vaikuttavat ulkoisen tilanteen muutos, toimijoiden vaihtelevat asemat politiikkajuonteissa ja dynamiikasta johtuva ennustamattomuus. Neljänneksi dynamiikkaa on perusteltua havainnoida rakennetulla mallilla, jota voisi kehittää jatkossa. Viidenneksi hypoteesin tasolla ja tuleville tutkimuksille selvitettäväksi jää havainto siitä, että suomalaiselle korkeakoulupolitiikalle näyttäisi ominaiselta reaktiivisuus ja heikko politisointikyky.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6984-0
http://hdl.handle.net/10138/26522
Date: 2011-06-17
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account