Rehtorit portinvartijoina : sekä miten rehtoreiden kertomuksista muodostuu pääkaupunkiseudun Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkoston tarina

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106161778
Titel: Rehtorit portinvartijoina : sekä miten rehtoreiden kertomuksista muodostuu pääkaupunkiseudun Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkoston tarina
Sekundär titel: Principals as Gatekeepers : and How Principals Narratives Build the Story of the Network of Intensified and Special Support in the (Finnish) Metropolitan Area
Författare: Vaarula, Sarianne
Medarbetare: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning
Utgivare: Helsingfors universitet
Datum: 2011
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106161778
http://hdl.handle.net/10138/26629
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Special Education
Erityispedagogiikka
Specialpedagogik
Abstrakt: Research objectives. The Special Education Strategy, the legislative change based on it, and the change in the Finnish National Core Curriculum for Pre-primary and Basic Education build the background for this study. An improvement initiative called KELPO was founded in 2008 to implement a new three-level support system in municipalities. To support this initiative, the Network of Intensified and Special Support in the Metropolitan Area was founded in 2010. The Network consists of 22 pilot schools from four metropolitan municipalities and the Centre for Educational Assessment at the University of Helsinki that carries out the developmental assessment of the initiative. The objective of my study was to form an overall view of the functioning of the Network. The data included interviews of 20 principals of the schools belonging to the Network. The interviews were conducted by the Centre for Educational Assessment in the autumn of 2010. The research question is: What do principals speak about the networking done inside and between the municipalities? Methods. I received the data as already transcribed for my use. I researched it using a narrative research approach. As a method I used both thematic reading and classifying narratives by the holistic-content. These methods belong under the analyze of narratives. I collected the narratives from the principals under themes that arose from the data delimited by my research question. The narrative analysis materialized by writing the research story, as a new story was built by the principals' stories theme by theme. The classification of the narratives by the holistic-content method was realized according to what kind of a gatekeeper's role each principal had. With a gatekeeper I here mean the intermediary role of a principal between the school and outside world. In addition, I used the analysis of interactive production of the narrative when applicable. Results and conclusions. Explicit features in the story of the Network were the principals', at least partial, uncertainty of the purpose of the networking, lack of time and resources, changing of initiatives, and lack of continuity. Positive narratives about ownership and empowerment could also be found. Nonetheless, many of the preconditions for success described by the school reform and school networking theories were not fulfilled. According to the collective story, there was no shared goal or purpose, and nor were the needs of autonomy, competence, and relatedness fulfilled. Three different kinds of gatekeepers were found in the data: The Exemplary ones, The Survivors and The Losers. The distinguishing factor turned out to be sharing of information at school. Based on the narratives, the schools with principals taking care of sharing information were the most active in partaking in networking.Tavoitteet. Erityisopetuksen strategia, sen pohjalta tehty lakimuutos sekä muutos esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin ovat taustana tälle tutkimukselle. KELPO-hanke perustettiin jalkauttamaan uutta kolmiportaista tukimallia kuntiin vuonna 2008. Tätä hanketta tukemaan perustettiin pääkaupunkiseudun Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto vuonna 2010. Kehittämisverkostoon kuuluu 22 pilottikoulua neljästä pääkaupunkiseudun kunnasta sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus, joka huolehtii hankkeen kehittävästä arvioinnista. Tutkimukseni tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva kehittämisverkoston toiminnasta. Aineistona oli 20 kehittämisverkostoon kuuluvan rehtorin haastattelut, jotka tehtiin Koulutuksen arviointikeskuksen toimesta syksyllä 2010. Tutkimuskysymyksenä on: Mitä rehtorit puhuvat kuntakohtaisesta ja kuntarajat ylittävästä kehittämisverkostotyöstä? Menetelmät. Sain aineiston käyttööni valmiiksi litteroituna. Tutkin sitä narratiivisella eli kerronnallisella tutkimusotteella. Metodina käytin sekä temaattista luentaa että kertomusten luokittelua kokonaishahmon perusteella. Nämä menetelmät kuuluvat narratiivien analyysin alle. Tutkimuskysymyksen mukaan rajatusta aineistosta nousi teemoja, joiden alle keräsin rehtoreiden kertomuksia. Narratiivinen analyysi toteutui tutkimuskertomuksen kirjoittamisen kautta uuden tarinan rakentuessa rehtoreiden kertomusten perusteella teema kerrallaan. Kertomusten luokittelu kokonaishahmon perusteella tapahtui sen mukaan, millainen portinvartijan-rooli kullakin rehtorilla oli. Portinvartijalla tarkoitan tässä rehtorin välittäjänroolia koulun ja ulkopuolisen maailman välillä. Lisäksi käytin soveltuvin osin kertomuksen vuorovaikutuksellisen tuottamisen analyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Kehittämisverkoston tarinassa selkeästi esiin nousevia piirteitä oli monien rehtoreiden ainakin osittainen epätietoisuus verkostoitumisen tarkoituksesta, aika- ja resurssipula, hankkeiden vaihtuminen ja jatkumon puute. Myös positiivisia kertomuksia omistajuudesta ja voimaantumisesta löytyi. Yleisellä tasolla monet koulureformi- ja kouluverkostoteorioiden kuvaamat onnistumisen edellytykset jäivät kuitenkin toteutumatta. Kootun tarinan mukaan kaikkien yhteisesti jakamaa päämäärää ja merkitystä ei löytynyt, eivätkä pätevyyden, autonomian ja liittymisen tarpeet täyttyneet. Aineistosta löytyi kolme erilaista portinvartija-tyyppiä: Esimerkilliset, Selviytyjät ja Putoajat. Erontekijäksi muodostui tiedonjako koulussa. Kertomusten perusteella tiedonjaosta huolehtivien rehtoreiden koulut osallistuivat verkostoitumiseen aktiivisimmin.
Subject: Network of Intensified and Special Support
school reform
principal
networking
gatekeeper
tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto
koulun muutos
rehtori
verkostokehittäminen
portinvartija
Licens: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
rehtorit.pdf 1.089Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post