Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112248835
Title: Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys
Author: Vuori, Miika; Tuulio-Henriksson, Annamari; Autti-Rämö, Ilona
Publisher: Kela
Published in: Helsinki
Date: 2018
Number of pages: 92
Belongs to series: Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
ISBN: 978-952-284-052-3 (pdf)
ISSN: 2343-2780 (ISSN-L)
2343-2799 (verkkojulkaisu)
URI: http://hdl.handle.net/10138/267194
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112248835
Abstract: Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan perhekuntoutuksen tuloksellisuutta, soveltuvuutta ja hyväksyttävyyttä. Kuntoutus oli tarkoitettu 5-12-vuotiaille lapsille, joilla oli diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheilleen. Seurantatutkimukseen osallistui 198 perhettä, joista 20 keskeytti kuntoutuksen tai tutkimuksen. Tietoa kerättiin lapsilta, heidän huoltajiltaan ja opettajiltaan. Tutkimukseen osallistuneita seurattiin ilman kokeellisen tutkimuksen vertailuasetelmaa. Tuloksellisuus viittaa mahdolliseen muutokseen kahden mittauspisteen välillä: kuntoutusprosessin alkaessa ja päättyessä. Huoltaja-arvioiden perusteella lasten empatiakyky vahvistui ja tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät. Huoltajien kokema vanhemmuuteen liittyvä stressi vähentyi. Opettajien arvioiden perusteella lasten sosiaalinen toimintakyky ei juurikaan muuttunut. Perheenjäsenten arviot yhteistyöstä olivat myönteiset. Kuntoutuksen keskeyttäneiden perheiden määrä osoittautui melko pieneksi. Perhelähtöinen työskentelyote saattaa vahvistaa perheiden sitoutumista kuntoutukseen erilaisista käytännön syistä, kuten helpottamalla aikataulujen yhteensovittamista. Enemmistö lapsista ja huoltajista oli tyytyväisiä tapaamisten määrään. Osa perheistä koki tapaamisia olleen liian vähän ja kaipasi tapaamisia tiheämmin. Perhekuntoutus saattaa vähentää lasten tunnesäätelyn ja käyttäytymisen pulmia ja vanhemmuuteen liittyvää stressiä. Lasten ja perheiden arjessa tapahtuva työskentely saattaa vahvistaa tuen tehoa. Tutkimusasetelman vuoksi emme pysty kuitenkaan sanomaan tarkasti, missä määrin muutos on tulkittavissa kuntoutuksen aikaansaamaksi. Osalla lapsista ilmeni neuropsykiatriseen oireiluun liittyviä sosiaalisen toimintakyvyn haittoja kuntoutuksen päättyessä. Jatkossa on tärkeää etsiä keinoja, joiden avulla lasten toimintakykyä voidaan vahvistaa laaja-alaisesti eri kasvuympäristöissä, kuten koulussa.
Subject: kuntoutus
psykiatrinen kuntoutus
neuropsykiatria
lapset (ikäryhmät)
lapset (perheenjäsenet)
vanhemmat
huoltajat
opettajat
perheet
perhekuntoutus
tunnetaidot
sosioemotionaaliset taidot
empatia
käyttäytymishäiriöt


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja11.pdf 525.5Kb PDF View/Open
Raportteja11LIITTEET.pdf 156.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record