Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys

Show simple item record

dc.contributor.author Vuori, Miika
dc.contributor.author Tuulio-Henriksson, Annamari
dc.contributor.author Autti-Rämö, Ilona
dc.date.accessioned 2018-11-27T06:07:54Z
dc.date.available 2018-11-27T06:07:54Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.isbn 978-952-284-052-3 (pdf)
dc.identifier.issn 2343-2780 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 2343-2799 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/267194
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2018112248835
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan perhekuntoutuksen tuloksellisuutta, soveltuvuutta ja hyväksyttävyyttä. Kuntoutus oli tarkoitettu 5-12-vuotiaille lapsille, joilla oli diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheilleen. Seurantatutkimukseen osallistui 198 perhettä, joista 20 keskeytti kuntoutuksen tai tutkimuksen. Tietoa kerättiin lapsilta, heidän huoltajiltaan ja opettajiltaan. Tutkimukseen osallistuneita seurattiin ilman kokeellisen tutkimuksen vertailuasetelmaa. Tuloksellisuus viittaa mahdolliseen muutokseen kahden mittauspisteen välillä: kuntoutusprosessin alkaessa ja päättyessä. Huoltaja-arvioiden perusteella lasten empatiakyky vahvistui ja tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät. Huoltajien kokema vanhemmuuteen liittyvä stressi vähentyi. Opettajien arvioiden perusteella lasten sosiaalinen toimintakyky ei juurikaan muuttunut. Perheenjäsenten arviot yhteistyöstä olivat myönteiset. Kuntoutuksen keskeyttäneiden perheiden määrä osoittautui melko pieneksi. Perhelähtöinen työskentelyote saattaa vahvistaa perheiden sitoutumista kuntoutukseen erilaisista käytännön syistä, kuten helpottamalla aikataulujen yhteensovittamista. Enemmistö lapsista ja huoltajista oli tyytyväisiä tapaamisten määrään. Osa perheistä koki tapaamisia olleen liian vähän ja kaipasi tapaamisia tiheämmin. Perhekuntoutus saattaa vähentää lasten tunnesäätelyn ja käyttäytymisen pulmia ja vanhemmuuteen liittyvää stressiä. Lasten ja perheiden arjessa tapahtuva työskentely saattaa vahvistaa tuen tehoa. Tutkimusasetelman vuoksi emme pysty kuitenkaan sanomaan tarkasti, missä määrin muutos on tulkittavissa kuntoutuksen aikaansaamaksi. Osalla lapsista ilmeni neuropsykiatriseen oireiluun liittyviä sosiaalisen toimintakyvyn haittoja kuntoutuksen päättyessä. Jatkossa on tärkeää etsiä keinoja, joiden avulla lasten toimintakykyä voidaan vahvistaa laaja-alaisesti eri kasvuympäristöissä, kuten koulussa. fi
dc.format.extent 92
dc.language suomi fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan raportteja fi
dc.subject kuntoutus fi
dc.subject psykiatrinen kuntoutus fi
dc.subject neuropsykiatria fi
dc.subject lapset (ikäryhmät) fi
dc.subject lapset (perheenjäsenet) fi
dc.subject vanhemmat fi
dc.subject huoltajat fi
dc.subject opettajat fi
dc.subject perheet fi
dc.subject perhekuntoutus fi
dc.subject tunnetaidot fi
dc.subject sosioemotionaaliset taidot fi
dc.subject empatia fi
dc.subject käyttäytymishäiriöt fi
dc.title Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys fi
dc.description.reviewstatus Vertaisarvioitu
dc.relation.numberinseries 11
dc.type.okm C1
dc.publisher.place Helsinki
dc.type.refworks Book, whole

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja11.pdf 525.5Kb PDF View/Open
Raportteja11LIITTEET.pdf 156.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record