Characteristics of human-elephant conflict in agrarian villages at Bogahapalassa Forest Reserve in Sri Lanka

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208073
Title: Characteristics of human-elephant conflict in agrarian villages at Bogahapalassa Forest Reserve in Sri Lanka
Author: Tiainen, Olli
Other contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos
University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, Institutionen för geovetenskaper och geografi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208073
http://hdl.handle.net/10138/273623
Thesis level: master's thesis
Discipline: Regional Studies
Aluetiede
Regionvetenskap
Abstract: Ihmisten ja norsujen väliset konfliktit uhkaavat sekä norsupopulaatioiden elinvoimaisuutta että tämän suojellun lajin läheisyydessä elävien ihmisten hyvinvointia. Ongelmat ovat tyypillisiä erityisesti sellaisilla maaseudun alueilla, joilla ihmisasutus ja maanviljely ovat levinneet norsujen esiintymisalueelle ja missä viljelyalueet reunustavat jäljellä olevaa norsujen elinympäristöä. Sri Lanka on yksi niistä maista, joissa ihmisten ja norsujen käyttämät alueet monin pakoin risteävät, ja missä norsut aiheuttavat huomattavia haasteita maaseudun yhteisöille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten ja norsujen välistä konfliktia Bogahapalassan metsäsuojelualueella eteläisessä Sri Lankassa. Sen sijaan että tutkimus keskittyisi norsujen suojeluun liittyviin haasteisiin, kiinnostuksen kohteenani on norsukonfliktin vaikutus paikallisten yhteisöjen elämään. Tutkimuksessani pyrin selvittämään missä, milloin ja miten norsuongelmia esiintyy. Tarkastelussa on erityisesti konfliktin esiintymisen alueelliset erot, käytettyjen konfliktin hallintastrategioiden haasteet, sekä eri toimijoiden näkemykset konfliktin syistä ja ratkaisuista. Tutkimusalueeseen kuuluu 28 maaseudun kylää, jotka sijaitsevat suojelualueiden läheisyydessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisia metodeja käyttäen. Aineisto on kerätty ryhmähaastatteluilla kyläläisten kanssa sekä haastattelemalla erikseen yksittäisiä avainhenkilöitä. Aineiston analyysissa on käytetty laadullista sisällön analyysia. Tutkimustulokset osoittavat, että ihmisten ja norsujen välisiä ongelmia esiintyy koko tutkimusalueella ilman huomattavia eroja eri kylien välillä. Ilmiö on ympärivuotinen, joskin pahimmillaan ongelmat ovat kuivan kauden aikaan. Norsut aiheuttavat kyläläisille useita suoria sekä epäsuoria haittoja. Merkittävimmät ongelmat liittyvät norsujen aiheuttamiin satotuhoihin, jotka suurin osa kyläläisistä kokevat laajuudeltaan vakaviksi. Norsukonfliktin taustalla on luonnon alueen kutistuminen ja huonontuminen ihmisten toiminnan aiheuttaman jatkuvan paineen alla. Tämän lisäksi ongelmia aiheuttaa tänä päivänä Lantanaksi kutsutun tulokaslajin leviäminen, jonka seurauksena norsujen ravintonaan käyttämät kotoperäiset kasvilajit käyvät vähäisemmiksi. Useat haastateltavat uskoivat myös, että ongelmat lisääntyvät koska norsut ovat kasvavissa määrin tottuneet etsimään ruokaa kylistä eivätkä ne enää välitä erilaista pelotteista. Alueella on käytössä useita erilaisia keinoja norsujen aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi. Suuri osa näistä näyttää menettävän tehoaan, minkä täytyy osaltaan vaikuttaa sähköaitojen suureen suosioon. Sähköaitaaminen on tällä hetkellä hallitseva virallinen strategia norsuongelmien ehkäisemiseksi. Niissä kylissä, joissa valtion luonnonsuojeluosaston pystyttämä sähköaita oli jo käytössä, ihmiset kertoivat useista aitaan liittyvistä puutteista. Tulosten perusteella on selvää, että nykyiset konfliktin ehkäisyyn käytetyt strategiat eivät pysty tehokkaasti vähentämään norsujen aiheuttamia ongelmia. Alueelle tarvitaan siten lisää muita monipuolisia konfliktin hallintastrategioita, jotta tilanteeseen voitaisiin puuttua kestävästi.Human-elephant conflicts (HECs) pose a threat for both the survival of elephant populations and for the wellbeing of the rural people who live adjacent to wildlife. Problems are common especially in those rural areas where human settlements and agriculture have expanded on elephant ranges and where agricultural villages border the remaining elephant habitats. Sri Lanka is one of the countries where human and elephant territories commonly overlap and where the presence of elephants causes serious challenges for the rural communities. This paper presents a study of human-elephant conflict at Bogahapalassa forest reserve in south-central Sri Lanka. Instead of studying HEC as a hindrance to elephant conservation I was interested of its impact on the local communities. The aim was to find out where, when and how this conflict takes place. The study focuses on areal differences in HEC’s prevalence, on the challenges of the used mitigation strategies, and examines the perceived causes and solutions for the elephant issue. The study area comprised 28 agrarian villages that are located adjacent to protected areas. The research was conducted using qualitative methods. We carried out group interviews with the inhabitants of the studied villages and individual interviews with different key informants. The collected data was later analysed using qualitative content analysis. The results show that human-elephant conflict takes place in all the studied villages without clear areal differences. Elephants cause problems around the year but especially during the dry season. The villagers suffer of various direct and indirect hindrances. The major cost of the conflict comes from crop losses that were commonly perceived as serious hindrance for livelihoods. The HEC has its roots in the shrinkage and deterioration of the forest areas that have been under continuous pressure from human activities. An invasive flowering species called Lantana is also spreading in the forests replacing native eatable grasses, therefore further decreasing the available food sources for elephants. It was also commonly believed that elephants are becoming increasingly used to crop raiding and to the deterrent methods that villagers use and thus the situation is worsening. There are various mitigation strategies being used to tackle the issues with elephants. Most of these seemed to be losing their effectiveness which must party contribute to the strong support of electric fencing that is now the main official strategy for HEC mitigation in this area. The villages that already have the electric fence from the Department of Wildlife Conservation reported various deficiencies in the fence. It is clear that the mitigation strategies that are currently being used are not sufficient to solve or effectively reduce the issues with elephants. Thus, other multi-pronged strategies need to be tested and implemented to sustainably mitigate the HEC.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu Olli Tiainen final.pdf 1.783Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record