Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Poetics of the Nameless Middle : Japan and the West in Philosophy and Music of the Twentieth Century

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5431-33-9
Vie RefWorksiin
Title: Poetics of the Nameless Middle : Japan and the West in Philosophy and Music of the Twentieth Century
Author: Motiekaitis , Ramunas
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Acta Semiotica Fennica
Abstract: This study investigates the affinities between philosophy, aesthetics, and music of Japan and the West. The research is based on the structuralist notion (specifically, on that found in the narratology of Algirdas Julius Greimas), that the universal grammar functions as an abstract principle, underlying all kinds of discourse. The study thus aims to demonstrate how this grammar is manifested in philosophical, aesthetic, and musical texts and how the semiotic homogeneity of these texts can be explained on this basis.

Totality and belongingness are the key philosophical concepts presented herein. As distinct from logocentrism manifested as substantializations of the world of ideas , god or mind, which was characteristic of previous Western paradigms, totality was defined as the coexistence of opposites. Thus Heidegger, Merleau-Ponty, Dōgen, and Nishida often illustrated it by identifying fundamental polarities, such as being and nothing, seer and seen, truth and illusion, etc. Accordingly, totality was schematically presented as an all-encompassing middle of the semiotic square.

Similar values can be found in aesthetics and arts. Instead of dialectic syntagms, differentiated unity is considered as paradigmatic and the study demonstrates how this is manifested in traditional Japanese and Heideggerian aesthetics, as well as in the aspects of music of Claude Debussy and Tōru Takemitsu.Ramunas Moitiekaitisin väitöstutkimus tarkastelee, kuinka itä ja länsi kohtaavat toisensa filosofiassa, estetiikassa ja musiikissa. Tutkimus perustuu strukturalistiselle lähtökohdalle (erityisesti siten kuin se on ymmärrettävissä Algirdas Greimasin narratologiassa), jonka mukaan universaalikielioppi toimii abstraktina periaatteena, joka ohjaa jokaista diskurssia. Tutkimus pyrkii siten osoittamaan, kuinka tällainen kielioppi ilmenee filosofisissa, esteettisissä ja musiikkia koskevissa teksteissä, ja kuinka tällä perusteella tekstien semioottinen samansyntyisyys tulee selitetyksi.

Totaliteetti ja kuuluminen ovat filosofiset käsitteet, jotka tässä tutkimuksessa ovat avainasemassa. Näin on nähtävissä selvä ero logosentrismiin, jossa oletetaan todellisina lähtökohtina ideoiden maailma , jumala tai mieli, nämä läntisen filosofian paradigmat. Totaliteetti sen sijaan määritellään vastakohtien ykseytenä. Juuri näin Heidegger, Merleau-Ponty, Dōgen ja Nishida usein havainnollistivat totaliteettia osoittamalla perustavanlaatuisia ääripäitä: oleminen ja tyhjyys, näkijä ja nähty, totuus ja kuvitelma, jne. Tästä syystä totaliteetti on esitetty semioottisessa neliössä kaiken itseensä sisällyttävänä keskuksena.

Estetiikassa ja taiteessa on mahdollista tavata vastaavia arvoja. Kyse ei olekaan dialektisista syntagmeista vaan tunnusomaista on eriytetty ykseys ; tutkimus osoittaa kuinka eriytetty ykseys ilmenee perinteisessä japanilaisessa estetiikassa ja Heideggerilla, sekä musiikillisesti Claude Debussyllä ja Toru Takemitsulla.
URI: URN:ISBN:978-952-5431-33-9
http://hdl.handle.net/10138/27428
Date: 2011-09-14
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account