Ravintoaineaiheiset kirjoitukset Yhteishyvä-lehdessä vuosina 1955–2000

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201808303049
Julkaisun nimi: Ravintoaineaiheiset kirjoitukset Yhteishyvä-lehdessä vuosina 1955–2000
Tekijä: Ojanen, Anne
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201808303049
http://hdl.handle.net/10138/275519
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Tiivistelmä: Joukkotiedotusvälineissä julkaistuilla ruoka- ja ravitsemusaiheisilla viesteillä on vaikutusta ruoankäyttöön ja siten myös ravintoaineiden saantiin ja kansanravitsemukseen. Joukkotiedotusvälineitä voidaan käyttää ravitsemusvalistuksen välineinä. Suuri osa ravitsemusuutisoinnista on kuitenkin yksipuolista tai jopa sensaatiohakuista. Sirpaleinen, yksittäisiä tutkimustuloksia korostava uutisointi hämärtää kuluttajien näkemyksiä terveellisestä ruokavaliosta. 1900-luvun aikana suomalainen yhteiskunta kehittyi voimakkaasti, mikä heijastui myös ruoankulutukseen. Elintarvikevalikoima kasvoi, kansanravitsemusongelmat muuttuivat ja tieto ravintoaineiden vaikutuksista terveyteen lisääntyi. Kaupan ja sen asiakaslehtien rooli kansanterveystyössä mainittiin kansanterveyden edistämiseksi laadituissa toimenpideohjelmissa. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on, minkälaista ravitsemustietoa Yhteishyvä-lehdessä julkaistiin 1900-luvun jälkipuolen Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ravintoaineaiheisia kirjoituksia Yhteishyvä-lehdessä on julkaistu vuosina 1955–2000. Kiinnostuksen kohteena oli, kuinka ravintoaineiden käsittely on muuttunut ja minkälaisia ilmiöitä kirjoittelun taustalta voidaan tunnistaa. Työssä tarkasteltiin myös, kuinka kaupan tekemä ravitsemusvalistustyö näkyy Yhteishyvässä. Tutkimuksen aineisto koostui vuosien 1955-2000 Yhteishyvä-lehdistä. Lähempään tarkasteluun valittiin joka viidennen vuoden lehdet ja näistä vuosikerroista tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun numerot (n=107). Lehdistä kerättiin kaikki tekstit, joissa mainittiin jokin ravintoaine. Aineisto analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Ravintoaineaiheisista viesteistä muodostettiin pelkistettyjä ilmauksia (n=398). Ilmaukset luokiteltiin samankaltaisuuden perusteella neljään pääluokkaan. Analyysissä muodostetut pääluokat olivat ravintoaineiden lähteet, ravintoaineiden vaikutukset elimistön toimintoihin ja yleiseen hyvinvointiin, ravintoaineiden yhteydet kansanravitsemusongelmiin sekä keinot kansanravitsemuksen parantamiseksi. Kirjoitusten sisällöissä erottui kullekin ajalle tyypillisiä piirteitä, jotka heijastelivat yhteiskunnan muuttumista. Ravintoaineaiheisten kirjoitusten määrä lisääntyi tutkimusjakson loppua kohden. Erityisesti ravitsemustiedon lisääntyminen ja tarkentuminen sekä ravintoaineperusteisen ajattelun yleistyminen näkyivät kirjoituksissa. Valistuksellista materiaalia oli aineistossa vain vähän. Tämä tutkimus avaa taustoja nykytilanteelle, jossa monet kuluttajat kokevat hämmennystä ravitsemustiedon äärellä. Ravitsemusuutisoinnissa käsitellään usein yksittäisiä tutkimustuloksia ja ravintoaineita. Terveyden edistämistyössä korostetaan nykyään ruokavalion kokonaisuuden merkitystä. Myös mediavälitteisessä terveysviestinnässä tulisi panostaa aiheiden taustoittamiseen ja kontekstointiin. Kaupan tekemän ravitsemusvalistustyön arvioimiseksi kattavasti tarvitaan lisää tutkimusta.
Avainsanat: joukkoviestintä
terveysviestintä


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot