Sian lietelannan happokäsittelyn vaikutukset kevätvehnän sadonmuodostukseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123712
Title: Sian lietelannan happokäsittelyn vaikutukset kevätvehnän sadonmuodostukseen
Author: Yrjölä, Karoliina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123712
http://hdl.handle.net/10138/275557
Thesis level: master's thesis
Discipline: Agroteknologia
Agrotechnology
Agroteknologi
Abstract: Maatalouden aiheuttamista ammoniakkipäästöistä suurin osa on seurausta lannankäsittelystä. Happokäsittelyn on osoitettu olevan tehokas menetelmä vähentämään lietelannan ammoniakkipäästöjä. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli verrata happokäsitellyn lietelannan vaikutuksia kevätvehnän sadonmuodostukseen. Tutkimuksen tavoite oli tutkia missä määrin lietelannan happokäsittely parantaa typen saatavuutta kevätvehnällä. Kenttäkoe tehtiin kesällä 2017 Viikissä Helsingin yliopiston koetilalla. Koejäseniä oli neljä: lannoittamaton nollaruutu, NPK-lannoitettu verranneruutu ja ruutu, jolle levitettiin käsittelemätön lietelanta, sekä ruutu, jolle levitettiin happokäsitelty lietelanta. Viljelykasvina kokeessa käytettiin kevätvehnää. Kokeessa käytetty sian lietelanta saatiin emakkosikalasta. Lietelantaan lisättävän rikkihapon määrä selvitettiin laboratoriossa. Lietelanta levitettiin kesäkuun alussa pintalevityksenä oraille, kun kasvusto oli 2-3 lehtivaiheessa. Lietelanta happokäsiteltiin juuri ennen levitystä. T u l o sten perusteella tämän kokeen olosuhteet huomioon ottaen lietelannan happokäsittely ei vaikuttanut kevätvehnän sadonmuodostukseen. Happokäsittely voi parantaa lannan typen hyväksikäyttöä jonkun verran, mutta hyöty vaihtelee eri vuosina kasvukauden ja kasvupaikan olosuhteista riippuen. Jos esimerkiksi maassa on paljon kasveille käyttökelpoista typpeä, ei ero happokäsitellyn lietelannan tuottamaan sadonlisäykseen ole suuri. Myös happokäsiteltävän lietelannan ominaisuudet sekä levityshetken olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon happokäsittelystä on hyötyä. H a p p o käsittelyn toteuttaminen laajamittaisemmin maatiloilla vaatii vielä tutkimusta. Yksi vaihtoehto happokäsittelyn toteuttamiselle voisi olla urakointi, eli käsittelyyn ja sen riskeihin perehtynyt henkilö tekisi usealle maatilalle happokäsittelyä ja mahdollisesti myös levitystä. Tämä tekisi toiminnasta myös kustannustehokkaampaa.Most of the ammonia emissions caused by agriculture is a result of manure management. Acidification has been indicated to be an effective method to reduce ammonia emissions from slurry. The main target of this study was to compare the effect of acidified slurry on spring wheat yield. The objective was also to investigate how much the slurry acidification improves the crop nitrogen intake. The field experiment of this study was done in the summer 2017 in Helsinki. There were four members in the experiment; unfertilized zero plot, NPK -control plot, a plot with unacidified slurry and a plot with acidifield slurry. The slurry that was used in this study was from a sow piggery. The amount of the sulphuric acid needed to acidify the slurry was calculated on the strength of the titration tests that were done in laboratory. The slurry was spread on the field surface in early June when the crop was in 2-3 leaf stage. The slurry was acidified just before the spreading. According to the results, in the circumtances where this study was taken the slurry acidification did not improve the growing conditions of spring wheat. The acidification of slurry may improve the crop nitrogen intake, but the benefit varies in different years and it depends on the conditions of the growing season. For example if there is a lot of soluble nitrogen in the arable land, the effect of acidificated slurry on crop yield can not be seen. Also the quality of the slurry and the circumstances of the spreading time affect to the benefits of the slurry acidification. Before the acidification can be carried out widely in farms there must be done more research. One option could be that a contractor who is familiar with the acidification technique and knows how to handle sulphuric acid would do the acidification in farms and could do also the spreading more cost-effective.
Subject: happokäsittely
rikkihappo
typpi
ammoniakki
sian lietelanta


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record