Isät ruokakasvattajina : isien ruoanvalinnan motiivit

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123698
Title: Isät ruokakasvattajina : isien ruoanvalinnan motiivit
Author: Tallberg, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123698
http://hdl.handle.net/10138/275563
Thesis level: master's thesis
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Abstract: Tausta: Vanhempien merkitys lasten pitkäaikaisten ruokatottumusten ja –mieltymysten kehittymisessä on merkittävä. Vaikka isien rooli lasten kasvatuksessa on tiettävästi lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana, on tutkimusnäyttö isän roolista lasten ruokakasvatuksessa vielä vähäistä. Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä isien roolista ruokakasvattajina ja isien ruokavalintoja ohjaavista tekijöistä. Tähän pyrittiin tutkimalla, kuinka usein isät syövät lapsen kanssa ja ovat vastuussa lapsen ruokinnasta, mikä on isien ravitsemustiedon taso sekä mitkä ovat isien motiivit heidän valitessaan lapsilleen ruokia ja selittääkö isän osallistuminen, ravitsemustietämys tai sosiodemografinen tausta ruoanvalintamotiiveja. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä internetpohjaisen kyselyn avulla. Suomessa asuvien 2-6 vuotiaiden lasten isien (n=281) ruoanvalintamotiiveja tutkittiin muokatulla versiolla Steptoen ym. FCQ (Food Choice Questionnaire) -kyselystä. Isät raportoivat, kuinka monta kertaa viikossa he yleensä syövät yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi he kertoivat, kuinka usein he kantavat vastuuta lapsen ruokinnasta ja vastasivat 12:sta ravitsemustietämystä mittaavaan kysymykseen. Ruoanvalintamotiivit muodostettiin pääkomponenttianalyysin avulla. Tutkimuksen muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin parametrittomien riippuvuustestien, Spearman -korrelaatiotestien ja lineaaristen regressioanalyysien avulla. Tulokset: Isien tärkeimmät ruoanvalintamotiivit olivat terveellisyys, aistinvarainen miellyttävyys, ravitsemuksellinen laatu ja käytännöllisyys. He ruokailivat yhdessä lapsensa kanssa keskimäärin noin 3 kertaa päivässä. 77% vastaajista ilmoittivat kantavansa usein tai aina vastuuta lapsen ruoan hankkimisesta tai valmistamisesta. Suositusten mukaisten vastauksien osuus oli ravitsemuskyselyssä keskimäärin 73 %. Isien korkeampi koulutustaso oli yhteydessä heidän korkeampaan ravitsemustietämyksen tasoon. Ruoan terveellisyys -motiivin suosimista selitti isän alhaisempi ikä ja asuminen Uudellamaalla sekä suurempi osallistuminen lapsen ruokailuun ja sen järjestämiseen. Korkeampi ravitsemustietämyksen taso oli yhteydessä vähäisempään lapsen mieliala ja tahto -motiivin tärkeyteen mutta suurempaan ruoan ravitsemuksellisen laadun tärkeyteen. Johtopäätökset: Isät tässä tutkimuksessa osallistuvat aktiivisesti lasten ruokakasvatukseen ja heidän keskeisimmät ruoanvalintamotiivit ovat pääosin lapsen terveellisten ruokatottumuksia tukevia ja samassa linjassa aikaisempien, samaa kyselyä käyttäneiden tutkimusten tuloksien kanssa. Tulosten perusteella on mahdollista, että parantamalla isienravitsemustietämystä voitaisiin vähentää lapsen mielihalujen vaikutusta ruokavalintoihin sekä lisätä valintojen ohjautumista ruoan ravitsemuksellisen laadun mukaan. Ravitsemustietämyksen tason ja ruoanvalintamotiivien syy-seuraussuhteen selvittäminen olisi seuraava askel sen selvittämisessä, jospa lisäämällä isien tietämystä voitaisiin ohjata heitä tekemään terveellisempiä ruokavalintoja lapsilleen.Background: The role of parents in the development of children’s long term eating patterns and food preferences is significant. Although the role of fathers in child upbringing is known to have changed during the past decades, are studies conducted about the role of fathers in food parenting still lacking. Aims: The aim of this study is to increase knowledge about the role fathers have in food parenting and the factors that affect fathers’ food choice motives (FCMs) when making food choices for their children. We examined the nutrition knowledge of fathers, how much they participate in food parenting, what is the food choice motives for fathers when selecting foods for their child and are the importance of different motives explained by the studied factors. Material and methods: The empirical part of the study was conducted by a quantitative study method using a web questionnaire. The FCMs of 281 fathers of 2-6-year-old children was examined by a modified version of Steptoe’s et al. Food Choice Questionnaire (FCQ). In addition, fathers reported how many times during a normal week they eat together with their children and how often they carry responsibility about the buying and/or preparation of food for their child. Fathers were also asked to answer 12 questions measuring their nutrition knowledge. The FCMs were conducted through principal component analysis. The relationships between variables were examined by non-parametric statistical tests, Spearman -correlation test and linear regression analysis. Results: Health, sensory amiability, nutrition quality and convenience were the key FCMs for fathers in this study. They ate together with their child in average 3 times a day. 77 % of the respondents answered that they carry often or always responsibility of the organization of food for their child. The averaged percentage of answers in line with the recommendations in the nutrition knowledge questions was 73 %. The higher education level was associated with a better nutrition knowledge. The higher importance of the health motive was associated with fathers younger age, living in the metropolitan region and the bigger participation in feeding of the child. The higher the fathers’ nutrition level was, the less their food choices for children was driven by what the child wanted and more by the nutrition level of the food. Conclusion: The fathers in this study are actively involved in the food parenting of children. The FCMs of fathers were for most part in line with previous studies conducted with parents and according to previous literature the FCMs of fathers in this study are supporting the development of healthy eating patterns of children. The causality of the association between nutrition knowledge and the child mood and wants -motive would be an important next step in examining if, by increasing fathers nutrition knowledge, it is possible to drive them into making healthier food choices for their children.
Subject: isät
ruokakasvatus
ruoanvalintamotiivit


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tallberg_Hanna_Pro_gradu_2018.pdf 3.496Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record