Lihaluujauholannoituksen vaikutus mallasohran satoon

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123687
Title: Lihaluujauholannoituksen vaikutus mallasohran satoon
Author: Rummukainen, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123687
http://hdl.handle.net/10138/275564
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvintuotantotieteet
Plant Production Science
Växtproduktionsvetenskap
Abstract: Maapallon väkiluvun kasvaessa on tärkeää keskittyä ruoantuotannon tehostamiseen, sillä viljelypinta-ala, puhdas juomavesi ja käytössämme olevat luonnonvarat eivät nykytahdilla enää riitä. Maailman peltoekosysteemeistä valuu hukkaan suuria määriä typpeä ja fosforia, joilla on ilmastoa lämmittävä ja vesistöjä rehevöittävä vaikutus. Ravinnekierrätyksen kehittäminen on olennainen osa kestävää ja vastuullista maataloutta. Yhdistämällä eläin- ja kasvintuotanto voidaan ravinteita kierrättää maatalousekosysteemissä, koska lannassa ja muissa eläinperäisissä sivutuotteissa on rehukasveihin kylvettyjä ravinteita. Lihaluujauho koostuu pääosin proteiinista (n. 50 %), tuhkasta (n. 35 %) ja rasvasta (8–12 %) (NPK 8–5–1). Aiemmissa lannoituskokeissa lihaluujauholla on jo saatu lupaavia tuloksia. Tässä tutkimuksessa tavoite oli selvittää, miten lihaluujauholannoite vertautuu erityisesti mineraalilannoitteeseen ohran sadon kasvattajana. Kenttäkokeessa verrattiin kahden lihaluujauhovalmisteen, ”Viljon” ja ”Kana-Viljon” lannoitustehoa mallasohralla mineraalilannoitteeseen ja kananlantaan Viikissä vuonna 2015. Koekasvina oli kaksitahoinen mallasohra (Hordeum vulgare var. distichon) lajike Streif. Kutakin lannoitetta annosteltiin kahdella typpiportaalla, 80 ja 160 kg N/ha. Saatuja keskisatoja ja hehtolitrapainoja verrattiin lannoittamattoman kontrollijäsenen antamaan satoon. Vaikka yksikään kierrätyslannoite ei tuottanut mineraalilannoitteen veroista sadon lisäystä, oli kaikkien lannoitteiden ero kontrollijäseneen nähden merkitsevä. Hehtolitrapainoissa merkitsevää eroa ei ollut, eikä typpimäärän kaksinkertaistaminen parantanut satoja merkitsevästi. Typpimäärän ja lannoitelajin välillä ei ollut yhdysvaikutusta. Koska mallasohralla runsas typen saanti lisää jyvän valkuaisainepitoisuutta, ei korkeampi typpiporras välttämättä anna hyvälaatuista satoa. Lihaluujauhon haaste on sen hitaasti liukeneva fosfori, joten uusimalla koe seuraavana vuonna olisivat satovaikutukset saattaneet olla toisenlaisia, kun vuoden 2015 fosfori olisi jo ollut maassa käytettävissä. Streif on aikainen lajike ja koealue lannoitettiin juuri ennen kylvöä, joten kaikki lihaluujauhon typpikään ei välttämättä ehtinyt liueta kasvin saataville. Kuitenkin, koska jo näin pienellä aineistolla saatiin tilastollisesti merkitseviä lannoitusvaikutuksia, on lihaluujauholannoituskokeita syytä jatkaa.As the world's population keeps growing, it is vital to focus on efficiency of agriculture. At this moment, food production is happening at the cost of natural resources. Significant amounts of nitrogen and phosphorus flow in nature as waste and enhance climate change and eutrophication of waters. Nutrient recycling is an essential part of sustainable and responsible agriculture. By combining animal and crop production it is possible to recycle some of the nutrients in an agroecosystem, since manure and other animal waste include nutrients that were given to the feed plants. Meat bone meal (MBM) includes 50 % protein, 35 % ash and 8–12 % fat (NPK 8–5–1). Previous fertilization experiments with MBM have already given promising results. The aim of this study is to find out, if there are significant differences between the fertilization potentials of mineral and MBM fertilizers, and if the dosage of these fertilizers affects the mean yields of malt barley (Hordeum vulgare var. distichon). The fertilization effects of two MBM fertilizers, “Viljo” and “Kana-Viljo”, were compared to mineral fertilizer and chicken manure on malt barley in a field experiment in 2015. Each fertilizer was applied on two nitrogen levels (80 and 160 kg N/ha). The mean yields per hectare and hectolitre weights were compared to the ones given by an unfertilized control member. Although none of the organic fertilizers gave as much improvement in the yield as the mineral fertilizer, all the fertilized yields were significantly bigger than the control member’s. Between the hectolitre weights there was no significant difference and doubling the supply of N did not give significant difference to yields. There was also no interaction between the N supply and the fertilizer type. Applying a lot of N on malt barley increases the quantity of protein in a grain, so the higher N supply may even affect the quality of the yield. The challenge of MBM is its slowly releasing P, so the results on the same field could have been different if the test had been repeated the following year. The used barley Streif is known to be an early cultivar and the field was fertilized just before sowing, so all the N in MBM may not have had enough time to release for the crop to use in this study. It is to be noted that significant results of MBM fertilization were gotten with this little data, it is recommended to keep on researching the potential of MBM as an organic fertilizer.
Subject: lihaluujauho
lannoitus
lannoituskoe
ohra
mallasohra
agroekologia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Rummukainen_Hanna_Pro_Gradu_2018.pdf 728.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record