Associations of changes in diet and leisure-time physical activity with employer’s direct cost of short-term sickness absence

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123703
Title: Associations of changes in diet and leisure-time physical activity with employer’s direct cost of short-term sickness absence
Author: Salmela, Jatta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812123703
http://hdl.handle.net/10138/275572
Thesis level: master's thesis
Abstract: Useat epäterveelliset elintavat on yhdistetty lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja niiden kustannuksiin. Ruokavalio ja liikunta ovat elintapatekijöitä, joita edistämällä voidaan mahdollisesti vähentää työnantajalle aiheutuvia kustannuksia sairauspoissaoloista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden ruokavaliossa ja vapaa-ajan liikunnassa tapahtuvien muutosten yhteyksiä työnantajalle aiheutuviin suoriin kustannuksiin lyhytkestoisista (< 10 työpäivää) sairauspoissaoloista. Aineistona käytettiin Helsinki Health Studyn (HHS) kyselyaineistoja vaiheista 1 (2000–02) ja 2 (2007) sekä linkattuja tietoja työnantajan sairauspoissaolorekisteristä. HHS on kohorttitutkimus, joka koostuu alun perin 40–60-vuotiaista Helsingin kaupungin työntekijöistä (n = 8960, vastausprosentti 67). Ruokavaliotottumuksia kysyttiin lyhyellä ruuankäyttökyselyllä. Hedelmien ja kasvisten kulutusta käytettiin indikoimaan ruokavalion terveellisyyttä. Tutkittavat jaettiin kolmeen luokkaan: ei hedelmiä eikä kasviksia päivittäin käyttävät, joko hedelmiä tai kasviksia päivittäin käyttävät ja sekä hedelmiä että kasviksia päivittäin käyttävät. Viikoittaista vapaa-ajan liikuntaa mitattiin kysymällä vapaa-ajan liikunnan intensiteettiä ja määrää, ja näiden pohjalta laskettiin viikoittaiset MET-tunnit. Tutkittavat jaettiin kolmeen luokkaan: vähän liikkuvat (< 14 MET-tuntia), kohtuullisen aktiiviset (≥ 14 MET-tuntia sisältäen kohtuullisen rasittavaa liikuntaa) ja aktiiviset (≥ 14 MET-tuntia sisältäen rasittavaa liikuntaa). Tiedot työntekijän lyhytkestoisista sairauspoissaoloista ja palkoista vuosilta 2008–2012 saatiin työnantajan rekisteristä. Ruokavaliossa ja vapaa-ajan liikunnassa tapahtuvien muutosten (vaiheiden 1 ja 2 välillä) yhteyksiä sairauspoissaolokustannuksiin analysoitiin kaksiosaisella mallilla. Työntekijät, jotka lisäsivät hedelmien ja kasvisten käyttöä ei-päivittäisestä päivittäiseen ja pysyivät fyysisesti aktiivisina, toivat työnantajalle 620 € (95 % CI 1194 €, -47 €) pienemmät kustannukset kuin ne, jotka eivät käyttäneet hedelmiä ja kasviksia päivittäin ja pysyivät inaktiivisina (keskiarvokustannukset 3479 €) 5-vuotisen seurannan ajan. Ruokavaliomuutokset yksinään eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kustannuksiin, vaikkakin hedelmiä ja/tai kasviksia enenevissä määrin tai jatkuvasti runsaammin käyttävillä oli yleisesti pienemmät kustannukset. Suurimmat kustannukset työnantajalle toivat työntekijät, jotka vähensivät hedelmien ja kasvisten kulutusta päivittäisestä ei-päivittäiseen. Vapaa-ajan liikunnan osalta taas työntekijät, jotka pysyivät fyysisesti aktiivisina (-546 €, 95 % CI -955 €, -137 €) tai lisäsivät fyysistä aktiivisuuttaan kohtuullisesta aktiiviseen (-542 €, 95 % CI -1005 €, -78 €), toivat työnantajalle 19 % vähemmän kustannuksia kuin ne, jotka pysyivät inaktiivisina seurannan ajan. Suurimmat kustannukset työnantajalle toivat työntekijät, jotka olivat inaktiivisia joko seurannan alussa, lopussa tai koko seurannan ajan. Edistämällä työntekijöiden ruokavaliota ja vapaa-ajan liikuntaa voidaan mahdollisesti vähentää työnantajalle aiheutuvia suoria sairauspoissaolokustannuksia. Vaikka ruokavalio ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sairauspoissaolokustannuksiin, voi ruokavalion parantaminen edesauttaa vapaa-ajan liikunnan suotuisia yhteyksiä sairauspoissaolokustannuksiin. Myös muut ruokavalion ja vapaa-ajan liikunnan edistämisestä aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannussäästöt tulisi huomioida, kun arvioidaan näiden elintapamuutosten vaikutuksia työantajalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.Several unhealthy lifestyle factors are associated with increased sickness absence (SA) and their cost. Diet and physical activity are lifestyle factors that can be altered and thus, they may include potential to effect on employer’s cost of SA. This study aimed to estimate the associations of changes in diet and leisure-time physical activity (LTPA) with employer’s direct cost of subsequent short-term (< 10 working days) SA spells. This study is a part of the Helsinki Health Study which is a longitudinal cohort of 40–60-year-old employees of the City of Helsinki in Finland (n = 8960, response rate 67 %). The participants received a phase 1 questionnaire during 2000–02 and a phase 2 questionnaire in 2007. Data from the phase 1 to the phase 2 were used to examine changes in diet and LTPA. Dietary habits were inquired by using a short food frequency questionnaire. Consumption of fruits (F) and vegetables (V) was used as an indicator of healthiness of participants’ diet. Participants’ F&V consumption was classified into three categories both in the phase 1 and 2: those who consumed neither F nor V daily, those who consumed either F or V daily and those who consumed both of them daily. In the question about LTPA, the participants estimated the intensity and the amount of their weekly leisure-time exercise, and based on these, the average weekly MET-hours were calculated. Participants were classified into three categories both in the phase 1 and 2: inactive (< 14 MET-hours/week), moderately active (≥ 14 MET-hours including LTPA with moderate intensity) and active (≥ 14 MET-hours/week including LTPA with vigorous intensity). Data of short-term SA and salaries were received from the employers’ registers between 2008 and 2012. A two-part model was used to analyze the associations between changes in diet and LTPA with the cost of SA. Employees who improved their F&V consumption from non-daily to daily and persevered physically active got 620 € (95 % CI 1194 €, -47 €) lower cost for the employer than those remaining non-daily F&V consumers and physically inactive through the 5-year follow-up, which means 21 % decrease in cost attributable to F&V consumption and LTPA. When examining changes in diet solely, improving or maintaining a greater F&V consumption tended to get lower cost, whereas the highest cost were among those who decreased their F&V consumption from daily to non-daily. No statistically significant results were found, however. Instead, those who persevered physically active (-546 €, 95 % CI -955 €, -137 €) or improved from moderately active to active (-542 €, 95 % CI -1005 €, -78 €) got 19% less cost for the employer than those remaining inactive through the follow-up. Employees who were inactive either in the phase 1 or 2 or continuously inactive got the highest cost for the employer. Improving employees’ diet and LTPA may reduce employer’s direct cost of short-term SA. Though diet had individually no significant associations with cost, improvements in diet may contribute the beneficial associations of LTPA with employer’s cost. To estimate the total cost savings that improvements in diet and LTPA may produce for the employer, all other direct and indirect cost attributable diet and LTPA, such as presenteeism and medical care cost, should also be evaluated.
Subject: diet
leisure-time physical activity
sickness absence
cost
employees
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record