Onnellisten kylät : Vertaileva tapaustutkimus Kumpulan ja Sundsbergin asukkaiden subjektiivisesta hyvinvoinnista sekä onnellisuuden rakentumisesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201109072354
Title: Onnellisten kylät : Vertaileva tapaustutkimus Kumpulan ja Sundsbergin asukkaiden subjektiivisesta hyvinvoinnista sekä onnellisuuden rakentumisesta
Author: Weckroth, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2011
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201109072354
http://hdl.handle.net/10138/27630
Thesis level: master's thesis
Discipline: Regional Studies
Aluetiede
Regionvetenskap
Abstract: The aim of this masters thesis was to examine subjective wellbeing and personal happiness. Empirical study of happiness is part of broader wellbeing research and is based on an idea that the best experts of personal wellbeing are the individuals themselves. In addition to perceptions of personal happiness, the aim was also to acquire knowledge about personal values and components personal happiness is based on. In this study, moving into certain community and the characteristics of neigbourhood contributing happiness, were defined to represent these values. The object was, through comparative case-study, to obtain knowledge about subjective wellbeing of the individuals in two different residential areas inside metropolitan area of Helsinki. In comparative case study the intention usually is that the examined units represent spesific 'cases' from something broader and therefore the results can be somehow generalized. Consequently the chosen cases in this study were selected due to their image of 'urban village' and thus the juxtapositioning was constructed between secluded post-suburban village and more heterogeneous urban village better attached to existing urban structure. The research questions were formed as follows: Are there any differences between the areas regarding the components personal happiness is based on? Are there any differences between the areas regarding the level of residents subjective wellbeing? Based on the residents assessments, what are the most important characteristics of neighbourhood contributing personal happiness? The data used in order to gain answers to these questions was obtained from internet-based survey questionnaire. Based on the data residents of post-suburban village Sundsberg seem to share highly family oriented set of values and actualizing these values is ensured with high income, wealth and secure work situation. Instead in Kumpula the components of happiness seem place more towards learning and personal development, interesting leisure and hobbies and specially having an influence regarding communal decisions. Concerning subjective wellbeing of residents there can be seen some differences as well. Personal life is experienced a bit more happier in Sundsberg than in Kumpula. People are more satisfied with their personal health and job satisfaction in Sundsberg and additionally feelings of loneliness, inadequancy and frustration are bit more common in Kumpula. Regarding the characteristics of neighbourhood contributing happiness data suggests that key characteristics of area are peacefulness and safely, good location and connections and proximity of parks and recreational areas. These characteristics were considered highly significant in both areas but they were experienced to actualize better in Kumpula. In addition to these components the residents in Kumpula were overall more satisfied with various characteristics contributing happiness in their residential area. Besides these attributes mentioned above residents in Kumpula emphasize also some 'softer' elements connecting into social, functional and communal side of area. From Sundsberg point of view residential area best contributing happiness is child friendly and safe community based on likeminded people who share the same socio-economical situation. The results of this study can be linked back into the society and metropolitan area, which they were chosen from as a cases to be studied. The results can thereby be seen as an example of differentation of conditions of personal happiness between certain population segments. It is possible to detect an spatial dimension to this process as well and thereby the results suggests that regional segmentation affects between high-ranking residential areas as well. Thereby the results of this research contributes to the debate on innovative, diverse and dynamic urban area and as well cohesion of metropolitan area and the society in whole.Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa ihmisten subjektiivista hyvinvointia sekä onnellisuuden kokemista. Empiriinen onnellisuustutkimus perustuu hyvinvointitutkimuksen sisällä siihen oletukseen että hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita ovat ihmiset itse. Pelkkien subjektiivisten onnellisuusarvioiden lisäksi työssä pyrittiin saamaan tietoa niistä arvoista ja osatekijöistä joihin onnellisuuden kokeminen pohjautuu. Yhdeksi arvomaailmaa kuvaavaksi osatekijäksi määriteltiin tässä työssä ihmisten omassa asumisessaan tekemät sijaintivalinnat sekä käsitykset onnellisuutta rakentavan asuinalueen ominaisuuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vertailevan tapaustutkimuksen kautta ihmisten subjektiivisia tulkintoja omasta hyvinvoinnistaan kahdella eri pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla asuinalueella. Tapaustutkimuksen tavoitteena on yleensä se, että tarkasteltavat yksiköt ovat 'tapauksia' jostakin ja niistä voidaan sen perusteella sanoa myös jotain yleistä. Tarkasteltavat alueet valittiin niiden edustaman 'kylä' -imagon perusteella siten, että vastakkain asettuvat jälkiesikaupungillista elämänmuotoa edustava uusiokylä, sekä heterogeenisempi ja kaupunkirakenteessa kiinni oleva urbaanimpi kylä. Tutkimuksessa pyrittiin hakemaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko alueiden välillä eroa koettujen onnellisuutta rakentavien osatekijöiden suhteen? Onko alueiden välillä eroja asukkaiden subjektiivisen hyvinvoinnin osalta? Mitkä ovat asukkaiden mielestä onnellisuutta rakentavat asuinalueen ominaisuudet ja miten ne alueilla toteutuvat? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kvantitatiivisella analyysillä aineistosta, joka kerättiin alueiden asukkailta internet-pohjaisella survey-lomakkeella. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että jälkiesikaupungillisen Sundsbergin arvomaailmassa korostuu vahvasti perhekeskeisyys, jonka aineelliset edellytykset pyritään turvaamaan korkeilla tuloilla, varakkuudella sekä varmalla työpaikalla. Kumpulalaisen onnen osatekijöiksi koetaan enemmän uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, mielenkiintoinen vapaa-aika sekä harrastukset ja erityisesti yhteiskunnallinen osallistuminen sekä mahdollisuus vaikuttaa. Myös subjektiivisen hyvinvoinnin osalta alueiden välillä oli havaittavissa eroavaisuuksia. Oma elämä koetaan Sundbergissä keskimäärin hiukan onnellisemmaksi kuin Kumpulassa. Oma terveydentila sekä työn mielekkyys koetaan Sundsbergissä Kumpulaa paremmaksi ja tämän lisäksi Kumpulassa koetaan jonkin verran enemmän turhautuneisuuden, riittämättömyyden sekä yksinäisyyden tunnetta. Onnellisuutta rakentavien asuinalueen ominaisuuksien osalta näyttäisi siltä, että keskeisimmät hyvinvointia ruokkivat tekijät ovat alueen rauhallisuus ja turvallisuus, toimivat liikenneyhteydet, keskeinen sijainti sekä viheralueiden ja puistojen läheisyys. Nämä tekijät koettiin erityisen merkittäviksi molemmilla alueilla, mutta niiden koettiin toteutuvan Kumpulassa Sundsbergiä paremmin. Kumpulalaiset ovat näiden tekijöiden lisäksi myös laajemmin sundsbergiläisiä tyytyväisempiä oman asuinalueensa onnellisuutta rakentaviin ominaisuuksiin. Kumpulassa tärkeiksi ominaisuuksiksi nousee edellä mainittujen lisäksi myös monia alueen sosiaaliseen, toiminnalliseen ja yhteisölliseen puoleen liittyviä 'pehmeitä' tekijöitä. Sundbergiläisten kannalta onnellisuutta rakentava asuinalue on lapsiperheystävällinen ja turvallinen saman sosioekonomisen aseman omaavistasamanhenkisistä ihmisistä koostuva yhteisö. Tutkimuksen tulokset voidaan kytkeä takaisin siihen yhteiskuntaan ja kaupunkialueeseen, josta ne irrotettiin tutkittaviksi tapauksiksi. Tulokset voidaan nähdä esimerkkinä väestöryhmien välisestä onnellisuuden ehtojen eritymisestä. Tähän kehitykseen voidaan myös tunnistaa alueellinen ulottuvuus, jossa laajempaan elämänorientaatioon kytkeytyvää alueellista eriytymistä tapahtuu myös arvostettujen asuinalueiden välillä. Siten tulokset linkittyvät myös siihen keskusteluun mitä käydään innovatiivisesta, monimuotoisesta ja dynaamisesta kaupunkialueesta sekä yhteiskunnallisesta ja kaupunkialueen sisäisestä koheesiosta.
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
onnellis.pdf 1.533Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record