Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus. Ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta

Show simple item record

dc.contributor.author Haapakoski, Kaisa
dc.contributor.author Åkerblad, Leena
dc.contributor.author Tolvanen, Asko
dc.contributor.author Mäntysaari, Mikko
dc.contributor.author Ylistö, Sami
dc.contributor.author Kannasoja, Sirpa
dc.date.accessioned 2018-12-18T06:10:15Z
dc.date.available 2018-12-18T06:10:15Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.isbn 978-952-284-053-0 (pdf)
dc.identifier.issn 2343-2780 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 2343-2799 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/277456
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2018112749301
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa selvitetään vuonna 2014 voimaan tulleen Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistuksen toimeenpanoa kuntoutuksen myöntöedellytysten näkökulmasta. Uudistuksen myötä työkyvyn heikkenemistä tuli tarkastella laajemmin kuin suhteessa työkyvyttömyyden uhkaan, sairauteen tai vammaan: nyt arvio tehdään työkykyä heikentävän kokonaistilanteen ja opiskelukyvyn näkökulmista. Tutkimuksessa kysytään, kuinka työ- ja opiskelukyvyn heikkenemistä ja asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan uudistetun lain puitteissa. Lisäksi pohditaan harkintavallan elementtejä toimintapolitiikassa. Aineisto on moninäkökulmainen ja koostuu Kelan ammatillisen kuntoutuksen ratkaisijoiden (n = 10) sekä kantaa ottavien asiantuntijalääkäreiden (n = 9) teemahaastatteluista ja ammatillisen kuntoutuksen hakijoilta kerätyistä kyselyistä (2013 n = 432 ja 2015 n = 542). Aineistot on analysoitu monimenetelmäisesti sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Hakijoiden työkyky oli sekä ennen lain muuttumista että sen jälkeen hyvin heikko. Niillä, joiden työkyky oli parempi, esiintyi vähemmän koettuja sosiaalisia ja elämäntilannehaittoja. Hakemista arvioivat onnistuneeksi erityisesti työkykyiset työlliset hakijat, jotka olivat myös tyytyväisiä Kelaan. Vastaavasti riittämätöntä toimeentuloa kokevien ja työttömien ryhmät olivat tyytymättömiä. Ratkaisijoiden ja lääkäreiden haastatteluissa keskeiseksi mutta vaikeaksi osaksi toimintapolitiikkaa nousi kokonaistilanteen arviointi. Tiedonhankintamenetelmänä haastattelu oli tarpeellinen, mutta se oli myös aikaa vievää ja osin ristiriidassa määrällisten ratkaisutavoitteiden kanssa. Arvioinneissa pohditutti myös asiakkaan oma halu osallistua kuntoutukseen ja työelämään. Tämä toi esiin harkintavallan merkityksen toimintapolitiikassa. Jatkossa olisi olennaista kiinnittää huomiota hakuprosesseihin heikossa asemassa olevien sekä motivaatioltaan epäselvässä asemassa olevien hakijoiden näkökulmasta. fi
dc.format.extent 106
dc.language suomi fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan raportteja fi
dc.subject ammatillinen kuntoutus fi
dc.subject uudistukset fi
dc.subject päätökset fi
dc.subject edellytykset fi
dc.subject työkyky fi
dc.subject opiskelukyky fi
dc.subject hakijat fi
dc.subject arviointi fi
dc.subject harkintavalta fi
dc.subject etuuskäsittely fi
dc.title Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus. Ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta fi
dc.description.reviewstatus Vertaisarvioitu
dc.relation.numberinseries 12
dc.type.okm C1
dc.publisher.place Helsinki
dc.type.refworks Book, whole

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja12_saavutettava.pdf 1.272Mb PDF View/Open
Raportteja12LIITTEET_saavutettava.pdf 353.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record