"Suomi soti. Suomi itsenäistyy. Suomi sotii uudelleen." : Tutkimus yhdeksäsluokkalaisten menneisyyskertomuksista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123147
Title: "Suomi soti. Suomi itsenäistyy. Suomi sotii uudelleen." : Tutkimus yhdeksäsluokkalaisten menneisyyskertomuksista
Author: Heinonen, Isabella
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123147
http://hdl.handle.net/10138/277559
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden historiatietoisuus, historiakulttuuri ja kansallinen identiteetti. Tutkimus jatkaa maailmalla jo toteutettua tutkimusperinnettä, missä oppilaita pyydetään kirjoittamaan oman maansa historiasta. Käsillä olevassa tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten peruskoulunsa päättävät oppilaat näkevät Suomen historian sekä miten he heijastavat kirjoitelmissaan historiakulttuuria ja kansallista identiteettiä. Tutkimuksen aineisto muodostuu 28 yhdeksäsluokkalaisen kirjoittamista kirjoitelmista ja heidän vastauksistaan kyselyyn historiatiedon välittäjäkanavista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teemojen käsittelyssä käytettiin soveltuvin osin sisällön erittelyn keinoja, esimerkiksi henkilöiden ja tapahtumien mainintojen esiintymistiheyden selvittämiseksi. Tämän tutkimuksen mukaan nuoret saivat tietonsa historiasta niin virallisen kuin julkisenkin historiakulttuurin kautta. Historiatiedon välittäjäkanavista kaikki oppilaat valitsivat koulun, minkä jälkeen suosituimmiksi nousivat suku ja elokuvat. Vähiten vastauksia keräsi ystävät ja pelit. Sukupuolten välisiä merkittäviä eroja ei ollut muissa välittäjäkanavissa paitsi peleissä, mitä pojat suosivat tyttöjä enemmän. Tämä noudattelee myös muissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Oppilaiden tuottamat narratiivit keskittyivät vahvasti Suomen käymiin sotiin ja Suomen itsenäistymiseen. Kirjoitelmissa toistui ajopuuteoria, eli Suomen ajautuminen sotiin tahattomasti, mikä on vastoin oppikirjoissa nykyään esitettyä tulkintaa. Sisällissota oli sodista ainoa, missä oppilaat mainitsivat sotien uhrit. Oppilaat ovat siis omaksuneet kollektiivisesta muistista puhumisen tavan sisällissodasta kansakunnan haavana. Oppilaat nostavat kirjoitelmissaan esille harvoja historian henkilöitä, eikä heitä kuvata aktiivisina toimijoina, vaan he jäävät maininnan tasolle. Oppilaat eivät siis tunnistaneet yksilön muutosvoimaa historian tapahtumiin.The subject of this study is the historical consciousness, historical culture and national identity of ninth graders. This study continues a research tradition, where students are asked to write about their nation’s past. The objective was to find out how students understand Finland’s history and how they reflect historical culture and national identity in their narratives. The research material consists of 28 narratives written by ninth grade students. The students also filled a questionnaire about how they acquire historical knowledge. The data gathered from the narratives was analyzed using a qualitative content analysis. The answers to the questionnaire were analyzed using quantitative methods. According to this study the ninth graders’ historical knowledge was affected by both official and public history culture. School was recognized as the most relevant source of historical knowledge, but movies and family followed closely. Friends and games were mentioned the least. There were no major differences between the sexes, except in games, which were more frequently mentioned by boys. The narratives produced by the students focused heavily on wars and on Finnish independence. Many of the students described Finland inadvertently drifting into wars, which is contrary to the discourse portrayed in contemporary textbooks. The civil war was the only war, where the students mentioned any casualties. The students have thus assimilated the narrative from the collective memory of the civil war being a national trauma. Only a few individuals were mentioned in the narratives, and even fewer were portrayed as active agents. Thus an individual’s capability to have an impact on historical events was not recognized.
Subject: historiatietoisuus
narratiivi
historiakulttuuri
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record