Verbejä S2-oppilaiden kertomuksissa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A1–B2

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123146
Title: Verbejä S2-oppilaiden kertomuksissa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A1–B2
Author: Lehtola, Katju
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123146
http://hdl.handle.net/10138/277565
Thesis level: master's thesis
Abstract: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppiaineen oppilaat ovat yläkoulussa tilanteessa, jossa heidän suomen kielen kirjalliset taitonsa nousevat keskeisiksi. Jatko-opintojen kannalta riittävät suomen kielen kirjalliset taidot ovat tärkeitä S2-oppilaalle, joka oppii kuitenkin tyypillisesti ensi sijassa suullisen kielitaidon vuorovaikutuksessa kohdekielisten ikätovereidensa kanssa. Suomen kielen kirjoittamistaitojen opetuksessa olisi tärkeää osata kohdentaa opetus oikeisiin asioihin, jot-ta kielitaito kehittyisi oikeaan suuntaan. Analysoin tutkielmassani S2-oppilaiden kertomuksissa esiintyviä verbejä. Pyrin myös kuvaamaan verbeissä tapahtuvia muutoksia eurooppalaisen viite-kehyksen (EVK) eri taitotasojen välillä. Muutoksia tarkastelemalla pystyn selvittämään, minkä-laiset verbit ja niiden käyttöön liittyvät seikat indikoivat parempaa kielitaitoa. Tarkastelen verbejä kahdesta eri näkökulmasta: semanttisesti ja morfosyntaktisesti. Toteutin tutkielmani laadullisena tutkimuksena. Hyödynsin analyysissani lingvistisen tekstintut-kimuksen ajatuksia ja käytänteitä. Käytin aineistonani Cefling-korpusta, joka sisälsi yläkou-luikäisten S2-oppilaiden kertomuksia taitotasoilta A1–B2. Poimin aineistoni 114 kertomuksesta kaikkiaan 1814 verbiä. Luokittelin verbit Anneli Pajusen (2001) verbisemanttisen luokittelun eli niiden merkityksen mukaan konkreettisia asiaintiloja kuvaaviin primääri-A-verbeihin, abstrak-timpia asiaintiloja koodaaviin primääri-B-verbeihin sekä sekundaariverbeihin, jotka kvalifioivat ja suhteuttavat em. verbejä toisiinsa. Lisäksi tarkastelin verbejä niiden morfosyntaktisen käytön mukaan. Huomioin morfosyntaktisessa tarkastelussa verbien modukset, tempukset, persoona-muodot, verbiketjut ja -liitot sekä kieltoverbin käytön. Tutkimustulosteni mukaan verbien käyttö näytti olevan vahvasti yhteydessä oppilaan kielitaitota-soon. Verbin kuuluminen tiettyyn semanttiseen luokkaan ei kuitenkaan yksinään paljastanut tie-toa oppilaan kielitaidosta, sillä muutokset primääri-A-, primääri-B- ja sekundaariverbien välillä eri taitotasoilla eivät olleet lineaarisia. Enemmän painoarvoa aineistossa sai se, miten verbejä käytettiin erilaisissa tilanteissa. Etenkin alemmilla taitotasoilla turvauduttiin usein itselleen tuttui-hin, yksinkertaisiin verbeihin, tilannespesifien verbien sijaan. Näitä verbejä käytettiin tyypillisesti ilmaisemaan kiertoteitse asia, jonka olisi voinut usein ilmaista luontevammin spesifimmällä tai kompleksisemmalla verbillä. Kompleksiset ja spesifit verbit tai verbin abstrakti ja monipuolinen käyttö indikoivatkin aineistossani parempaa kielitaitoa ja sujuvampaa tekstiä. Opettamalla verbe-jä ja niihin liittyviä johdoksia kimpuissa voitaisiin saada laajennettua oppilaan verbivarastoa ja tilannespesifiä käyttöä sekä kirjallisia ilmaisukeinoja. Verbien morfosyntaktinen tarkastelu taas paljasti, että verbiketjujen ja -liittojen esiintyvyydellä sekä kieltoverbin ja modusten käytöllä ei näyttänyt aineistossani olevan selkeää yhteyttä kielitaitotasoon. Morfosyntaktinen tarkastelu osoitti kuitenkin myös sen, että EVK:n korkeammilla taitotasoilla hallittiin paremmin paitsi kir-joittamiseen liittyvät tarkkuusasiat myös kertomuksen tekstilajille ominaiset kielenpiirteet, kuten imperfektimuoto ja referointi. Verbien käyttöä voisikin opettaa tekstilajitaidoista käsin, jolloin opetuksessa lähdettäisiin liikkeelle todellisista kielenkäyttötilanteista.The written skills of Finnish become essential for the secondary school students studying Finnish as a second language and literature (F2). Even though they learn the oral skills of Finnish primarily by communicating with their Finnish-speaking coevals, they will need the written skills after finishing secondary school when proceeding with their studies. When teaching the written skills of Finnish, it is important to focus on the relevant issues to enable the language skills to develop in the desired way. In this study I examine the verbs used in the stories of F2-students. I am also aiming to illustrate the changes of the verbs between the various levels of the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR). By examining these changes, I can investigate what kind of verbs indicate into better written skills of Finnish. I examine the verbs in two aspects: semantically and morphosyntactically. This study was conducted as a qualitative research, utilizing the principles of linguistic text anal-ysis. As my research material I used Cefling-corpus, which included stories of secondary school F2-students. The stories are placed in CEFR rating in the levels A1–B2. From these 114 stories I gathered 1814 verbs in total. I categorized them semantically by the classification created by Anneli Pajunen (2001). This classification consists of primary-A-verbs, that describe concrete states of affairs, primary-B-verbs, that represent more abstract conditions, and secondary-verbs that evaluate and proportion the relation between the primary-verbs. In addition, I categorized the verbs morphosyntactically i.e. by their grammatical mood, tense and person mood. I also in-vestigated the use of verb phrases and the negative verb. According to this study, the usage of the verbs seems to have a strong connection with the lan-guage skills of the student. However, the remarkable factor in the evaluation of the writing skills was not only the semantic class of the verb, since the shares of primary-A-, primary-B- and sec-ondary-verbs in different CEFR levels did not change linearly. More value was given to the use of the verb in different situations. Especially on the lower levels of CEFR, the students stuck to the simple verbs that were familiar to them, instead of using verbs specific to the situation. These verbs were typically used clumsily to indicate something that would have been more natural to express with a more specific or complex verb. Based on the material the more complex and spe-cific verbs or the abstract and diverse use of the verbs did indicate for higher writing skills and more fluent text. Teaching the verbs and their derivations as a bunch could be an effective way to expand the vocabulary and written expression skills of the student. Regarding the morphosyn-tax, the quantity of verb phrases, negative verb and the usage of the grammatical mood of the verbs did not seem to have a clear connection with the CEFR levels. However, it seems that alt-hough the students evaluated to levels B1–B2 write more accurately than the pupils on levels A1–A2, they also observe the conventions of the text type of a story more firmly. This can be seen as a high usage of imperfect and a coherent way of referencing. Perhaps utilizing the genre skills more while teaching the verbs would result in learning that would be based on the real-life situations of using the language.
Subject: suomi toisena kielenä
verbit
semantiikka
morfosyntaksi
eurooppalainen viitekehys
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lehtola_Katju_Pro_gradu_2018.pdf 1.296Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record