Näkökulmia tukea tarvitsevien lasten itsesäätelytaitojen kehittymiseen : Pieni Oppiva Mieli -interventio sekä aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitys

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123162
Julkaisun nimi: Näkökulmia tukea tarvitsevien lasten itsesäätelytaitojen kehittymiseen : Pieni Oppiva Mieli -interventio sekä aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitys
Tekijä: Seppälä, Sanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123162
http://hdl.handle.net/10138/277579
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa tutkittiin Pieni Oppiva Mieli -interventioon (MindUP™) osallistuneiden tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien sekä tavanomaisesti kehittyneiden lasten itsesäätelytaitojen muuttumista. Pieni Oppiva Mieli -interventio perustuu päiväkotiryhmässä tapahtuvaan mielenhallintaharjoitteluun, jolla on todettu olevan vaikutusta lasten itsesäätelytaitojen kehitykseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vastaavanlaisista interventioista ovat hyötyneet eniten itsesäätelytaidoiltaan heikoimmat lapset. Teoriatieto korostaa aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä itsesäätelytaitojen kehittymisessä. Toiseksi tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten aikuinen vuorovaikutuksen keinoin auttaa tukea tarvitsevaa lasta onnistumaan rauhoittumisen, keskittymisen ja toiminnanohjauksen taidoissa. Tämä tutkimus toteutettiin osana Helsingin yliopiston Pieni Oppiva Mieli -hanketta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat interventioon osallistuneet tukea tarvitsevat (n=36) sekä tavanomaisesti kehittyneet (n=172) 4–6-vuotiaat lapset. 30 viikkoa kestävä interventio-ohjelma toteutettiin lukuvuoden 2016–2017 aikana pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa kolmessa päiväkodissa. Tutkimusaineistona käytettiin itsesäätelytaitoja mittaavaa PikkuKesky-kyselylomaketta. Videohavainnointiaineisto kerättiin kahdessa interventioon osallistuneessa päiväkotiryhmässä. Tapaustutkimuksen kohderyhmän muodostivat itsesäätelylleen tukea tarvitsevat pojat (n=6) sekä ryhmän aikuiset. Tutkimuksessa yhdistettiin määrällistä ja laadullista analysointia. Määrällisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin parametritonta toistettujen mittausten testiä (Wilcoxon Signed Ranks Test). Videohavainnointiaineistoa analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että sekä tukea tarvitsevien että tavanomaisesti kehittyneiden lasten taidot paranivat tilastollisesti merkitsevästi tarkkaavuuden suuntaamisessa. Itsesäätelytaidoiltaan heikompiin, tukea tarvitseviin lapsiin verrattuna vertailuryhmän lasten taidot paranivat intervention aikana myös usealla muulla osa-alueella. Sukupuolten välisten erojen tarkastelu osoitti, että itsesäätelytaidot paranivat erityisesti tavanomaisesti kehittyneiden poikien osalta, joiden taidot olivat saman ryhmän tyttöihin verrattuna heikommat. Tutkimustulos antaa siten vain osittaista tukea aikaisemmille tutkimustuloksille. Sisällönanalyysi paljasti, että aikuisen sitoutuneisuudella, auktoritatiivisuudella, non-verbaalisella viestinnällä ja leikin ohjaamisella oli merkitystä, kun aikuinen tuki lasta rauhoittumisen, keskittymisen ja toiminnanohjauksen taidoissa.The aim of this study was to investigate the development of self-regulation of kindergarten age children with and without special educational needs who participated in Young learning mind -intervention (MindUP™). The intervention program is based on mind control exercises, which have been discovered to have positive effects on the self-regulation skills of children. Previous similar studies have reported that interventions have affected most positively children with compromised self-regulation. The theories of self-regulation highlight the adult-child interaction. Another aim of this study was to investigate how adults can support children with special educational needs to improve the skills of calming down, focusing and executive functions. This study was conducted as a part of Young learning mind -project of University of Helsinki. The study group consisted of children with special educational needs (n=36) and also typically developing children (n=172) who all participated in the intervention in three kindergarten of Helsinki metropolitan area and whose age ranged from 4 to 6. The duration of the intervention program was 30 weeks during autumn 2016 and spring 2017.The data was collected by questionnare PikkuKesky which is used to evaluate self-regulation skills. Another part of the data was collected by videotaping and observing authentic situations of two kindergarten groups.The focus group of this case study involved 6 children who needed support with their self-regulation and the educators of these groups. This was a mixed methods study that combined both quantitative and qualitative analysis. The quantitative data was analyzed with non-parametric repeated measures test (Wilcoxon Signed Ranks Test). The data that was collected through observation was analyzed by qualitative theory guided content analysis. Non-parametric statistical analysis revealed a significant improvement in attention focus within both groups between the first and the second measurement. However, comparing the results of the children with special educaltional needs and the typically developing children there were also other statistically signigicant effects on the sub skills of self-regulation within the latter group only. Review of gender differences revealed bigger increase of self-regulation in the group of typically developing boys who had compromised sel-regulation than girls. Thus, these results give only partial support to previous studies. The content analysis revealed that adult´s engagement, authoritative behaviour, non-verbal communication and involvement in children´s play were important elements when the adult was supporting children to develop the skills of calming down, focusing and executive functions.
Avainsanat: itsesäätely
mielen hallinta
positiivinen pedagogiikka
varhaiskasvatus
monimenetelmäisyys


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot