Kouluminäpystyvyys yläasteella : Seurantatutkimus nuorten minäpystyvyyden kehityksestä yläasteella sekä sen yhteydestä opettajaan ja kouluun suhtautumiseen, oppimisvaikeuksiin sekä koulumenestykseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810243411
Title: Kouluminäpystyvyys yläasteella : Seurantatutkimus nuorten minäpystyvyyden kehityksestä yläasteella sekä sen yhteydestä opettajaan ja kouluun suhtautumiseen, oppimisvaikeuksiin sekä koulumenestykseen
Author: Partanen, Eeva
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810243411
http://hdl.handle.net/10138/277601
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tavoite oli tutkia nuorten kouluminäpystyvyyden kehitystä yläasteen aikana ja selvittää, miten se on yhteydessä myönteiseen suhtautumiseen opettajaan ja kouluun, oppimisvaikeuksiin sekä koulumenestykseen. Kouluminäpystyvyys, eli uskomukset omista taidoista ja suoriutumisesta suhteessa kouluun, on aiemman tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä koulussa siksi, että se tukee haasteisiin tarttumista lisäämällä motivaatiota, on positiivisesti yhteydessä koulumenestyksen kanssa ja voi olla merkittävä tekijä jatkokouluttautumisen kannalta. Aiemman tutkimuksen mukaan kouluminäpystyvyyden taso laskee loivasti yläasteen aikana. Menetelmät. Aineisto kerättiin osana Mind the Gap -hanketta vuosina 2014-2016. Osallistujat (7-lk N=1318, 9-lk N=884) asuivat eräässä suuressa pääkaupunkiseudun kaupungissa. Minäpystyvyyttä mitattiin suhteessa kuuteen eri oppiaineeseen. Myönteistä suhtautumista opettajaan ja kouluun sekä oppimisvaikeuksia mitattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn väittämillä. Kaikkia väittämiä arvioitiin Likert-asteikolla. Koulumenestystä mitattiin Opetushallituksen rekisteristä haetuilla arvosanoilla. Käytin parittaista t-testiä tutkiakseni, muuttuiko minäpystyvyyden taso yläasteen aikana. Analysoin regressioanalyysillä, selittivätkö opettajaan ja kouluun suhtautuminen sekä itseraportoidut oppimisvaikeudet kou-luminäpystyvyyden tasoa sekä sitä, miten minäpystyvyys oli yhteydessä arvosanoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Minäpystyvyyden taso oli kohtalaisen korkea yläasteen alussa ja yleinen kouluminäpystyvyys pysyi tasaisena yläasteen aikana. Oppiainekohtainen minäpystyvyys oli 7-luokalla korkeinta taito- ja taideaineissa ja matalinta fysiikassa ja järjestys sen suhteen, kuinka voimakasta minäpystyvyyttä oppiaineissa koettiin, säilyi samana yläasteen aikana. Minäpystyvyyden taso vieraiden kielten ja matematiikan osalta pysyi samana, kun taas äidinkielessä tai suomessa toisena kielenä, fysiikassa sekä biologiassa minäpystyvyyden taso kasvoi ja taito- ja taideaineissa se puolestaan laski. Myönteinen suhtautuminen opettajaan ja kouluun oli yhteydessä yläasteen alussa ja lopussa korkeampaan kouluminäpystyvyyteen, kun taas itseraportoidut oppimisvaikeudet olivat yhteydessä matalampaan kouluminäpystyvyyteen. Kouluminäpystyvyyden ja koulumenestyksen välillä havaittiin positiivisia yhteyksiä, jopa silloin kun aiempi menestys otettiin huomioon ja tämä päti erityisesti matematiikan osalta. Pro gradu -työ on osittain ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa siitä, että kouluminäpystyvyys laskisi, mutta tukee aiempia tutkimuksia muilta osin ja vahvistaa käsitystä siitä, että korkea minäpystyvyys on merkittävä koulumenestystä tukeva ilmiö.
Subject: kouluminäpystyvyys
yläaste
seurantatutkimus
koulumenestys
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Partanen_Eeva_pro_gradu_2018.pdf 1.024Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record