Ruoka-arjen mukauttaminen nuoren kasvissyöjän perheessä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810243401
Title: Ruoka-arjen mukauttaminen nuoren kasvissyöjän perheessä
Author: Pellikka, Katri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810243401
http://hdl.handle.net/10138/277608
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja tulkita niitä ruoka-arjen mukauttamistoimia, joita lihan syömisen lopettaneiden nuorten perheissä on tehty, sekä tarkastella tuloksena olevaa mukautunutta ruoka-arkea. Esiymmärrys perheistä proaktiivisina toimijoina pohjautui ekokulttuuriseen teoriaan (Weisner & Gallimore, 1994; Gallimore et al., 1989; 1993). Aineisto kerättiin stimulated recall -haastattelua ja teemahaastattelua yhdistävissä perhehaastatteluissa. Stimulated recall -materiaalia varten osallistuvat nuoret (n=6) kuvasivat 5–7 päivän ajan kaiken syömänsä ja lähettivät kuvat WhatsApppikaviestisovelluksella tutkielmantekijälle. Jokaiseen kuvaan liitettiin lyhyet muistiinpanot syödystä ateriasta. Haastattelutilanteessa nuoret kertoivat aterioistaan ja rakensivat niiden ympärille kuvaa perheensä arjesta. Paikalla olevat muut perheenjäsenet (n=8) täydensivät ja kommentoivat kerrottua. Tämän lisäksi haastattelussa käsiteltiin teemahaastattelurunkoon pohdittuja aiheita, joilla kuvaruokapäiväkirjojen pohjalta kerrottua täydennettiin. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä. Aineisto koodattiin ja teemoiteltiin Atlas.ti -ohjelmassa, minkä jälkeen analyysiä jatkettiin tyypittelemällä. Löydetyt ruoka-arjen tyypit nimettiin hedonistiseksi, pragmaattiseksi ja mahdollistavaksi. Niiden kautta syntyi ymmärrys ruoka-arjesta kasvissyöjänuorten perheissä ja niistä mukauttamistoimista (Mol, 2010), joita keskenään erilaisissa perheissä käytetään. Perheissä tehdyt mukauttamistoimet sovitettiin kunkin perheen olemassa oleviin ruoka-arjen rutiineihin. Kasvisruoalle annettiin merkitys siinä kontekstissa, mikä perheessä oli ruoan suhteen jo olemassa. Hedonistisessa ruoka-arjessa myös kasvisruoka sai merkityksen ruoan hyvän maun kautta, mikä johti mukauttamiseen uusia ruoka-aineita ennakkoluulottomasti maistellen ja kasvisruokalajien valmistamiseen koko perheelle. Pragmaattisessa ruoka-arjessa kasvisruoka sai merkityksen sekaruoan kaltaisena muiden toimintojen mahdollistavana polttoaineena. Kasvissyöjälle tarjottiin oma versio sekaruoasta, koska muut perheenjäsenet halusivat syödä sekaruokaa. Mahdollistavassa ruoka-arjessa tarjolla oli eri perheenjäsenille eri ruokia, koska jokaisen tarpeita ja mieltymyksiä haluttiin palvella. Tällöin apuna olivat valmis- ja ravintolaruoat sekä nuoren itsenäinen ruoanvalmistus. Sekaruoka-aineita korvaavat tuotteet ja perheiden hyvät tiedot ja taidot, runsaat käytettävissä olevat resurssit sekä harrastuneisuus ruoanlaiton suhteen helpottivat mukauttamista.The goal of this master’s thesis is to describe and interpret how everyday food preparation is accommodated in families with teenage vegetarians. This thesis is based on an ecocultural view of proactive and adaptive families (Weisner & Gallimore, 1994; Gallimore et al., 1989; 1993). The data were collected in a family interview that combined theme- and stimulated recall -interviews. The stimulated recall -material was a photo food diary, that the participating youths (n=6) kept for 5–7 days by photographing everything they ate and sending the photos by WhatsApp to the thesis writer. Each diary entry contained a photo and a short set of notes. In the interview the youths described their everyday lives surrounding the photos. Their participating family members (n=8) added to these descriptions to build the frames of everyday life in their families. Discussion themes were also added from a theme interview guide written by the thesis writer. The interview material was analyzed using content analysis. The material was coded and themed by using the Atlas.ti software, after which the results were divided into categories by type. The everyday life food types were named the hedonistic, pragmatic and enabling type. Through these types an understanding was formed about food preparation in everyday life of families with teenage vegetarians and the accommodating actions, which are used in each type of family. The accommodating actions were adapted according to the practices already used in the families. Vegetarian food was given the same kind of meanings, which already existed in the family culture. In the hedonistic type also vegetarian food was made meaningful through its good flavor, which led to adaptation by testing new foods adventurously and making vegetarian food for the whole family. In the hedonistic type vegetarian food was made meaningful, as was nonvegetarian food, through it being fuel for family members enabling other activities. The vegetarian was offered a vegetarian version of non-vegetarian food the other family members ate. In the enabling type family members ate different foods, because each family member had different kinds of liking and needs, and all of these wanted to be catered to. For this to be possible, ready meals and restaurant food was frequently used unless the vegetarian youth made their own food. In conclusion, products made to substitute meat and other animal products, good knowledge on food and cooking, vast resources the families had available and treating food preparation as a hobby made the accommodative activities easier.
Subject: Kotitalous
perhe
nuoret
kasvissyönti
ruoanvalmistustyö
ruoka-arki
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Katri_Pellikka_Pro_gradu_2018.pdf 2.263Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record