Saaliita ja saavutuksia : villiruoan keräily pääkaupunkiseudulla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810243402
Title: Saaliita ja saavutuksia : villiruoan keräily pääkaupunkiseudulla
Author: Lehtonen, Essi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810243402
http://hdl.handle.net/10138/277619
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä tutkielmassa kuvaillaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa villiruoan keräilyä. Villiruoan keräily nähdään kotitalouden toimintana, jota voidaan kuvata inhimillisen ja aineellisen vuorovaikutuksen yhteenliittymänä. Kotitalous ja urbaani luonto ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jossa kotitalouden toimija ottaa kulttuuriekologisten resurssien avulla haltuunsa luonnontuotteita, joista valmistaa ruokaa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millä tavoin kulttuuriekologisen teorian mukaiset resurssit näkyvät urbaanissa villiruoan keräilyssä? 2. Millaisia merkityksiä urbaani villiruoan keräilijä antaa harrastukselleen? Tutkimustehtävään etsittiin vastauksia laadullisen tutkimuksen keinoin. Ryhmähaastatteluita järjestettiin tammi–helmikuussa 2018 neljä, joihin osallistui yhteensä 10 villiruoan keräilijää. Haastateltavat löydettiin tutkielman tekijän tuttavien sekä Facebookin alan ryhmien kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysi tehtiin teoria- ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Kulttuuriekologisen teorian resurssien mukaisesti urbaanit keräilijät hyödynsivät pääkaupunkiseudun luontoa perinteitä, taloutta, tekniikkaa sekä sosiaalisia ominaisuuksia apuna käyttäen. Pääkaupunkiseudulla näiden resurssien käyttöä rajoittivat kuitenkin käytettävissä olevat tiedot, tila sekä aika. Kotitalouden toimintana villiruoan keräily ja sen käyttö kotona näyttäytyi aineellisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen yhteenliittymänä, jossa inhimillisen vuorovaikutuksen päämäärät olivat isommassa roolissa. Keräilystä haettiin virkistystä, jossa keskeisessä osassa olivat aistit, esteettisyys sekä elämyksellisyys. Saalis nähtiin lisäarvona, joka täydensi pääkaupungissa asuvien ruokavaliota kasvusesonkien mukaan. Kesällä suurimman sesongin aikaan oli mahdollista pienentää ruokalaskua huomattavasti hyödyntämällä luonnontuotteita eri tavoin. Villiruoka nähtiin terveellisenä, arvokkaana sekä kestävänä ruokana. Keräilyyn liittyi myös usein yhteisöllisyys sekä laajempiin yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottaminen. Kokonaisuudessaan keräily nähtiin kotitalouden toimijan tapana syventää kotitalouden ja urbaanin luonnon välistä suhdetta. Keräilyn yhteydessä huomattiin myös luonnon kiertokulun kasvukausittaiset poikkeukset, jotka osaltaan herättivät huolta ihmisen toiminnan vaikutuksista luontoon.In this thesis, I describe the foraging of wild foods in the Helsinki capital region. Foraging wild foods is seen as an activity done by a household that can be described as a conjunction of humane and material interaction. The household and urban nature interact in a way in which the household obtains natural goods from the cultural ecological resources, from which it prepares food. The research questions were: 1. How are the resources in cultural ecological theory seen in urban forging of wild foods? 2. Which meanings does the urban forager of wild foods give to his or her hobby? The research questions were answered based on the methods of qualitative research. A total of ten wild food foragers participated in group interviews during four different sessions that were organized in January and February 2018. The participants were found from the author’s close acquaintances and from Facebook groups specialized on the topic. The interviews were recorded and transcribed. The analysis was done by using theory- and material-based content analysis. As according to the cultural ecological theory, the urban foragers utilized the nature of Helsinki capital region with the help of traditions, economic considerations, technical aspects and social characteristics. In the Helsinki capital region, the use of this resources was limited by available knowledge, space and time. As a household activity, foraging wild foods and using them appeared as a conjunction of humane and material interaction, in which the humane aspect played a larger role. The participants were seeking recreation from foraging, in which most central were senses, aesthetics and memorability. The catch was seen as a bonus that complemented the diets of urban inhabitants according to the season. During the summer season it was possible to decrease household food expenditures by utilizing nature’s products in different ways. Wild food was seen as healthy, valuable and sustainable food. Communality and participating in public discussion on social topics were also connected to foraging. As a whole, foraging was seen as a way to deepen the relationship between the household and urban nature. While foraging, the participants also took notice of abnormalities in circulation of nature, which to some extent raised participants’ worries regarding the effects of human activity on nature.
Subject: villiruoka
keräily
kotitalouden toiminta
kulttuuriekologia
urbaani luonto
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lehtonen_Essi_Pro_gradu_2018.pdf 1.506Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record