Opettajien käsityksiä loppukoonnista ja sen merkityksestä ongelmanratkaisun opetuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201811153549
Title: Opettajien käsityksiä loppukoonnista ja sen merkityksestä ongelmanratkaisun opetuksessa
Author: Konttas, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201811153549
http://hdl.handle.net/10138/277628
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimusten perusteella ongelmanratkaisusta saadaan eniten irti, jos ongelman parissa työskentelemisen jälkeen kootaan yhteen, mitä on tehty sekä miten saatuihin vastauksiin on päästy. Tällöin tarkastellaan omia ratkaisuja sekä niihin johtaneita polkuja varsinaisen ongelmanratkaisuprosessin jälkeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luokanopettajia haastattelemalla selvittää, millaisia käsityksiä heillä on matemaattisen ongelmanratkaisun loppukoonnista, ja mikä merkitys loppukoonnilla on. Lisäksi tutkin millaista loppukoontia opettajat itse toteuttavat omassa opetuksessaan ja mikä tekee loppukoonnista heidän mielestään hyvää. Tutkin loppukoonnin merkitystä ja pedagogisia oikeutuksia opettajien haastattelujen perusteella. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että omien vastausten ja ratkaisuprosessin tarkastelu syventää ajattelua ja lisää oppimismahdollisuuksia, minkä vuoksi halusin selvittää, miten työssä toimivat luokanopettajat ajattelevat ongelmanratkaisun loppukoonnista. Haastattelin tutkimustani varten viittä opettajaa Uudellamaalla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina välitunneilla tai koulupäivän jälkeen. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tämän tutkimuksen perusteella loppukoonnin merkitys opettajien mukaan on, että loppukoonnin kautta oppilaat oppivat sanoittamaan omia ajatuksiaan ja samalla selkiyttämään itselleen mitä ovat tehneet. Loppukoonti ohjaa oppilaita perustelemaan omat vastauksensa, jolloin oppilaat oppivat kriittisesti tarkastelemaan saamiaan ratkaisuja. Loppukoonti on opettajien mielestä hyvää silloin, kun pohditaan vastaukseen johtaneita menetelmällisiä valintoja ja käytettyjä strategioita sekä perustellaan ratkaisut. Näiden ohella koonnin merkitys on opettajien mukaan siinä, että oma vastaus opitaan asettamaan yhteiseen tarkasteluun sekä siinä, että loppukoonnin kautta opitaan tiedostamaan prosessin aikana käytetyt ja opitut taidot. Opettajat kokevat hyväksi koonniksi sellaisen, jossa loppukoonti ja prosessi tulevat oppilaille selvästi näkyväksi. Opettajien käsityksen mukaan hyvään koontiin myös kuuluu, että ideat koontiin poimitaan oppilailta. Lisäksi opettajien mukaan hyvässä loppukoonnissa keskiössä ovat oppilaiden ajatukset.According to previous studies, pupils get the most out of problem solving by examining their own answers and the whole solving process after finishing the process. This means the process is not yet over although the right results have been found. The purpose of this study was to examine what kind of perceptions do class teachers have about the looking back phase in problem solving teaching, and what significance do they give to the looking back phase. Additionally, the purpose was to examine what sort of looking back methods do teachers practice and what makes looking back phase good according to the teachers. Through interviewing five class teachers, I examined the significance of looking back and the pedagogical justification it was given by the teachers. Previous studies have shown that by going through their own answers and problem solving processes, the pupils widened their thinking and increased their learning opportunities. Therefore, I wanted to find out what perceptions do class teachers have of the looking back phase. I interviewed for this study five class teachers who work in the field in Uusimaa region. The interviews were held during or after the school days. The interviews were semi-structured theme interviews. The interviews were transcribed and analysed by using content analysis. According to the teachers interviewed to this study, the significance of looking back is in making the whole process clear to the pupils so that they learn to tell what they have actually done. The looking back phase guides the pupils to critically examine the answers they have found and argue for them. Teachers consider looking back well held, when pupils reflect on the choices they made to solve the problem, reflect on the used strategies, and explain and argue for their solutions. Through looking back phase pupils learn to be aware of the abilities they used and learned during the problem solving process. An additional significance of looking back phase is that the pupils learn to let their answers to be examined and discussed together. In the teachers’ experience, looking back is good when the whole process is made visible for the pupils. In a well held looking back phase it is the pupils’ ideas that are in the centre, not the teacher’s.
Subject: Ongelmanratkaisu
loppukoonti
yhteenveto
reflektointi
referointi
käsitys
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record