Valtiosivilisaatio vai euraasialainen supervalta? : Sivilisaatioiden konflikti –retoriikka 2010-luvun Venäjän toimien oikeuttajana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810303452
Title: Valtiosivilisaatio vai euraasialainen supervalta? : Sivilisaatioiden konflikti –retoriikka 2010-luvun Venäjän toimien oikeuttajana
Author: Lumikanta, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810303452
http://hdl.handle.net/10138/277729
Thesis level: master's thesis
Discipline: Yleinen valtio-oppi, maailmanpolitiikan tutkimus
Political Science, World Politics
Allmän statslära, forskning i världspolitik
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Venäjän nykyinen johto nostaa puheissaan esiin sivilisaatioiden konflikti -ajattelua. Erityisesti kolmannelta presidenttikaudeltaan lähtien Venäjän presidentti Vladimir Putin on tuonut esiin ajatuksen, että Venäjä muodostaa oman valtiosivilisaationsa, jota yhdistää venäläinen kulttuurinen ydin. Ukrainan kriisin johdosta sekä Syyrian sotaan liittymisen seurauksena Venäjän ulkopoliittinen painoarvo on kasvanut 2010-luvulla. Sivilisaatiollinen näkökulma on mielenkiintoinen, koska se on ollut vahvasti esillä sekä venäläisten politiikantutkijoiden, että myös korkean tason politiikkojen puheissa. Ajatuksena on, että käsitys Venäjästä eräänlaisena valtiosivilisaationa vahvistaa sen kansainvälistä merkitystä. Tähän valtiosivilisaatiollisen ajatukseen kuuluu myös käsitys potentiaalisista uhista venäläisen tai euraasialaisen sivilisaation yhtenäisyydelle ja arvoille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on systematisoida sivilisaatioajattelun roolia ja sen vaikutuksia eri näkökulmia yhdistellen. Diskurssianalyysin avulla pyrkimyksenä on myös löytää niitä ideologisia vaikutteita, joista ajattelu on lähtöisin. Maailmanpoliittisessa tutkimuksessa sivilisaatioteeman herättelijänä toimi Samuel Huntingtonin artikkeli ”The Clash of Civilizations?”, jonka mukaan sivilisaatiot tulevat olemaan kansainvälisen politiikan päätoimijoita kylmän sodan jälkeisenä aikana. Huntingtonista poiketen jotkut tutkijat ovat lähteneet hahmottelemaan sivilisaatioita monimuotoisina prosesseina, jotka eivät automaattisesti johda konfliktiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on huomioida sekä ”huntingtonilainen” tapa käsitellä sivilisaatioita, että ”sivilisaatioprosessillinen” tapa tutkia niitä. Hypoteesina on, että venäläinen poliittinen keskustelu 2010-luvulla vastaa parhaiten huntingtonilaista ajattelua, ainakin retoriikan tasolla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että sivilisaatiodiskurssi on kasvattanut suosiotaan Venäjän johdon puheissa samalla kun sen suosio lännessä näyttää hiipuneen. Aineistosta voidaan päätellä, että sivilisaatiodiskurssi on tarkoitettu ennen kaikkea kotimaiselle yleisölle ja ehkä jossain määrin myös Venäjän lähialueisiin kuuluville valtiolle. Venäläisten politiikkojen lausunnoista päätellen sivilisaatioiden välinen konflikti pohjautuu ennen kaikkea erilaisiin arvoihin sekä myös poliittisiin järjestelmiin, ja konflikteja syntyy erityisesti silloin kun jonkun sivilisaation edustajat pyrkivät puuttumaan toisen sivilisaation toimiin. Tutkimushypoteesi siitä, että Venäjän johto ainakin retoriikan tasolla tuo esiin Huntingtonilaista maailmankuvaa, vaikuttaisi aineiston perusteella pitävän paikkansa. Huntingtonin näkemys sivilisaatioista tiettyjen suhteellisen muuttumattomien ominaisuuksien kautta näyttää olevan vallitseva tapa ajatella sivilisaatioista Venäjällä.
Subject: sivilisaatio
sivilisaatioiden konfllikti
Venäjä
valtiosivilisaatio
euraasialaisuus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record