Onko kotitalouksissa avaimet ilmastokriisin ratkaisuun? : Suomalaiskodeissa toteutettujen energiansäästökokeiluiden arviointi käytäntöteorian näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201811263593
Title: Onko kotitalouksissa avaimet ilmastokriisin ratkaisuun? : Suomalaiskodeissa toteutettujen energiansäästökokeiluiden arviointi käytäntöteorian näkökulmasta
Author: Kolehmainen, Jari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201811263593
http://hdl.handle.net/10138/277743
Thesis level: master's thesis
Abstract: Kotitaloudet tuottavat globaalisti 72 % ja Suomessa noin 70 % kasvihuonekaasupäästöistä, joten niissä on huomattava potentiaali hillitä ilmastonmuutosta. Teknisten ratkaisuiden ohella ihmisten käyttäytymismallit on tunnistettu merkittäväksi kulutukseen vaikuttavaksi osatekijäksi, ja niiden muuttuminen ympäristöystävällisemmiksi parantaisikin mahdollisuuksiamme ilmastonmuutoksen torjumiseen. Näitä käyttäytymismalleja voidaan tutkia käytäntöteorialla, joka näkee ihmisten päivittäisen käyttäytymisen osana laajempaa itsenäistä oliota, käytäntöä. Koska kotitalouksien arki koostuu monilta osin totuttujen tapojen toistamisesta, käytäntöteoria tarjoaa sopivan viitekehyksen kotitalouksien tekemien muutosten arviointiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kahta kotitalouksien kulutuksen osa-aluetta, sähkölaitteiden käyttöä ja liikkumista, neljässä suomalaisessa kotitalouksien kulutukseen kohdistuvassa hankkeessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin hankkeista olemassa olevasta kirjallisesta materiaalista sekä haastattelemalla jokaisen hankkeen projektihenkilöstöstä kahta asiantuntijaa. Hankkeet olivat luonteeltaan living lab -kokeiluita, joissa 5–16 kotitaloutta kokeili vähentää energian ja luonnonvarojen kulutustaan tekemällä kestävämpiä kulutusvalintoja ja muuttamalla tottumuksiaan. Miten tällaisissa hankkeissa pyritään vaikuttamaan käytäntöihin? Millainen merkitys tarkasteltuihin osa-alueisiin liittyvillä muutoksilla on ilmastonmuutoksen hillinnässä kotitalouskontekstissa? Tämän merkityksen tarkastelemiseksi toimenpiteille kehitettiin arviointikehikko, ilmastonmuutospotentiaali. Ollakseen merkittävä toimenpiteen on sekä vähennettävä merkittävästi hiilijalanjälkeä että kyettävä leviämään laajasti kotitalouksien keskuuteen. Näin ollen ilmastonmuutospotentiaali määritettiin tuloksi 1) vaikuttavuudesta ja 2) toteutettavuudesta, joita arvioitiin viisiportaisella asteikolla. Perusteina arviointiin käytettiin sekä hankeaineistoja että yleisluontoisempia selvityksiä. Tarkastelluista hankkeista tunnistettiin 13 toimenpidettä, joilla pyrittiin vaikuttamaan sähkölaitteiden käytön ja liikkumisen käytäntöihin joko käytäntöjen kaikkia elementtejä muuttamalla, korvaamalla vanha käytäntö uudella, puuttumalla käytäntöjen väliseen vuorovaikutukseen tai yhdistelemällä näitä lähestymistapoja. Haastateltavien yksimielinen näkemys oli, että henkilökohtaisella neuvonnalla oli erityisen suuri rooli projekteissa havaittujen muutosten aikaansaamisessa. Ilmastonmuutospotentiaali sähkölaitteiden käytön muutoksilla oli vähäinen ja liikkumisen muutoksilla kohtalainen. Tulos ei ollut yllättävä, sillä sähkölaitteiden käyttö muodostaa selvästi pienemmän osan kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä kuin liikkuminen. Ilmastonmuutospotentiaali osoittautui kuitenkin toimivaksi arviointikehykseksi, jonka soveltaminen tulevissa kokeiluissa ja niihin nojaavissa politiikkatoimissa auttaa keskittymään toimenpiteisiin, joilla on parhaat mahdollisuudet vähentää ilmastokuormitusta. Vaikka etenkin liikkumisen käytäntöjä muuttamalla kotitalouksien on mahdollista saavuttaa merkityksellisiä hiilidioksidisäästöjä, tasapainottelu realistisen toteutettavuuden ja hyvän vaikuttavuuden välillä johtaa siihen, että yhteenlaskettunakin sähkölaitteiden ja liikkumisen ilmastonmuutospotentiaali on suuruusluokaltaan alle 10 % kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Muiden kulutuksen osa-alueiden huomioiminen parantaa toki säästömahdollisuuksia, mutta on kiistatonta, etteivät kotitaloudet omilla toimillaan kykene pudottamaan hiilijalanjälkeään kestävälle tasolle, mikä keskimäärin edellyttäisi niiltä lähes 80 % pudotusta hiilijalanjälkensä nykytasosta. Siksi odotuksia kestävästä kulutuksesta ei voi jättää ainoastaan kotitalouksien eikä tottumusten muuttamisen varaan, vaan yhtä tärkeää on luoda kestävä energia- ja infrastruktuurijärjestelmä, jota hyödyntämällä kotitaloudet voivat tyydyttää jäljelle jäävät energiankäyttö- ja liikkumistarpeensa taloudellisesti ja sujuvasti. Tästä järjestelmästä vastuussa ovat viime kädessä päättäjät, sillä vain heillä on tarvittavat keinot ohjata ja rahoittaa yrityksiä, tutkijoita ja kuluttajia rakentamaan yhdessä hiilivapaata tulevaisuutta.Households globally contribute 72 %, and in Finland about 70 % of greenhouse gas emissions, so they have a remarkable potential to mitigate climate change. Alongside technical solutions, human behavior patterns have been identified as a significant component of consumption, and changing them towards more environmentally friendly direction would increase our chances to combat climate change. These behaviors can be explored with social practice theory that sees people’s daily behavior as a part of a broader independent object, practice. As in many aspects households' everyday life consists of repetition of daily habits, social practice theory provides a suitable framework for assessing the changes made by households. This Master's Thesis will look into two household consumption sub-areas, mobility and the use of electrical appliances, in four Finnish sustainable consumption projects related to households. The material for the study was collected from written material as well as interviewing two experts from each project's personnel. The projects were living lab experiments in which 5 to 16 households tried to reduce their consumption of energy and natural resources by making more sustainable consumption choices and changing their habits. How do these projects seek to influence practices? What is the significance of the changes related to mobility and electric appliances for climate change mitigation in the home context? To assess this significance, a framework for evaluation, climate change mitigation potential, was developed. To be a decisive measure, a significant reduction in the carbon footprint as well as the ability to spread widely among households are essential. Thus, the climate change mitigation potential of a given measure was determined as the product of 1) impact, and 2) feasibility, which were estimated on a five-step scale. As a basis for the evaluation, both project material and more general analyses were used. 13 measures were identified, that aimed to influence the practices of using electrical appliances and of mobility, either by recrafting the elements of the practices, substituting old practices with new ones, changing how different practices interlock, or combining these approaches. The unanimous opinion of the interviewees was that personal counseling played a particularly important role in achieving the changes. The climate change mitigation potential was low in electrical appliance use and moderate in mobility changes. The result was not surprising, since the use of electrical appliances accounts for smaller part of households' greenhouse gas emissions than mobility. However, the climate change mitigation potential turned out to be a viable assessment framework that has value in future experiments and policy interventions, helping to focus on measures that have the greatest potential to reduce climate stress. Although, especially by changing the practices of mobility, households can achieve significant carbon dioxide savings, the balancing between realistic feasibility and good impact will result in the magnitude of less than 10 % of the households’ carbon footprint, including both mobility and electric appliance use. Taking other areas of consumption into account will improve this potential, but it is undeniable that households on their own will not be able to accomplish the almost 80 % reduction required for a sustainable level of consumption. Therefore, expectations of sustainable consumption cannot be left only to households and the changing of habits, but it is equally important to create a sustainable energy and infrastructure system, which will enable households to satisfy their remaining energy and mobility needs economically and fluently. In the end, the responsibility of this system falls on the decision makers, as only they have the necessary means to steer and sponsor companies, researchers and consumers to build together a carbon-free future.
Subject: carbon footprint
climate change
households
social practice
sustainable development
Subject (yso): hiilijalanjälki
ilmastonmuutokset
kestävä kehitys
käytäntö
kotitaloudet (organisaatiot)
Discipline: Yhteiskuntapolitiikka
Social and Public Policy
Samhällspolitik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jari_Kolehmainen_Pro_gradu_2018.pdf 2.285Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record