Drivers of cash use : theory and evidence

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812043637
Title: Drivers of cash use : theory and evidence
Author: Björklund, Jenna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812043637
http://hdl.handle.net/10138/277773
Thesis level: master's thesis
Discipline: Taloustiede
Economics
Ekonomi
Abstract: Käteisen haittapuolista on käyty paljon keskustelua 2010-luvulla. Samaan aikaan monet uudet maksuinnovaatiot ovat aiheuttaneet spekulaatiota siitä, että käteisen käyttö tulee vähenemään huomattavasti, tai jopa loppumaan kokonaan lähitulevaisuudessa. Käteistä kuitenkin käytetään edelleenkin melko paljon, eikä yhtään systemaattista katsausta käteisen käytön syistä ole tietääkseni tähän mennessä tehty. Tämän tutkielman tavoitteena on täyttää tämä tutkimusaukko tarjoamalla kirjallisuuskatsaus sekä teoreettisista, käteisen käyttöä selittävistä malleista että empiirisissä, käteisen käyttöä analysoivissa tutkimuksissa esitetyistä käteisen käytön selittäjistä. Lisäksi tässä tutkitaan esitettyjen mallien ja empiiristen tutkimustulosten relevanttiutta ympäristössä, jossa ei ole mitään käytännön estettä siirtyä käteisestä pelkkiin korttimaksuihin. Tähän käytetään esimerkkinä Suomen tapausta. Teoreettiset, maksutavan valintaa kaupan kassalla selittävät mallit rakentuvat oletuksille, että raha- ja/tai muut käteiseen ja korttiin liittyvät kustannukset ovat käteiselle ja kortille erit. Erityisesti, korttien oletetaan olevan jossakin tilanteissa käteistä kalliimpia, ja näissä tilanteissa maksutavaksi valitaan käteinen. Käyttäytymismielessä käteisen käyttö yhdistetään pieniin maksuihin, alhaiseen tulotasoon, suurempaan käteisen määrään kukkarossa sekä tarpeeseen tarkkailla menoja. Empiirisessä kirjallisuudessa maksutavan valintaan vaikuttavat tekijät on perinteisesti jaoteltu neljään luokkaan: maksuinstrumenttien ominaisuuksiin, transaktiokohtaisiin tekijöihin, demografisiin tekijöihin ja tapaan. Kolme neljästä tutkielmassa eitetystä teoreettisesta mallista vaikuttavat empiiristen tulosten valossa relevanteilta maksutavan valinnan selittäjiltä, tosin vaihtoehtoisiakin selityksiä havaitulle käytökselle löydetään. Myös useita muita käteisen käytön selittäjiä identifioidaan. Lisäksi, koska maksujen tekeminen on usein toistuva toiminto, on mahdollista, että tavalla on paljon suurempi vaikutus maksutavan valintaan kuin mitä perinteisesti on ajateltu, ja moni selittäjä saattaakin olla kuvastaa itse tapaan perustuvaa käytöstä. Eräs suuri olemassa olevan kirjallisuuden puute on se, että se keskittyy vain selittämään ja analysoimaan miksi käteistä käytetään kaupan kassalla. Käteistä kuitenkin käytetään myös yksityishenkilöltä toiselle yksityishenkilölle tehdyissä transaktioissa sekä arvon säilyttäjänä, ja näissä käyttötapauksissa käteisen käytön syyt todennäköisesti eroavat niistä syistä, joista käteistä käytetään kaupan kassalla. Pitkälle kehittyneen maksuinfrastruktuurin sekä halpojen ja nopeiden korttimakujen vuoksi moni teoreettisessa ja empiirisessä kirjallisuudessa identifioiduista käteisen käytön syistä ei päde Suomessa. Vuonna 2016 suomalaiset käyttivät käteistä pieniin maksuihin, kontrolloimaan kulutusta, koska he kokivat käteisen helpoksi maksutavaksi, pelkästä tavasta, tai silloin kuin saivat käteistä toiselta yksityishenkilöltä. Nopeasti suosiota kasvattava lähimaksu sekä kännykkä-sovellukset henkilöltä toiselle tehtävien rahasiirtojen tekemiseen johtavat todennäköisesti siihen, että käteisen käyttö vähenee huomattavasti, ja sitä käyttävät lähinnä ne, joilla on tarve kontrolloida kulutusta, tai jotka kokevat elektronisten maksutapojen käytön hankalaksi, sekä ne, jotka käyttävät käteistä tavasta.There has been a lot of discussion on the downsides of cash during the 2010’s, while the new payment innovations during this same decade have provoked speculation that cash use will decrease considerably, potentially even disappear, in the upcoming years. However, cash is still used quite extensively, and to my knowledge, no systematic review on drivers of cash use has been made to date. The purpose of this thesis is to fill this gap by providing literature reviews both on the theory explaining cash use and the empirical evidence on the drivers of cash use. Additionally, Finland will be used as an illustration to study the relevance of the existing theories and empirical evidence in an environment where practically no barriers on switching completely from cash use to card use exist. The theoretical models explaining the choice between cash and cards at points of sale are built on assumptions that the pecuniary and/or non-pecuniary costs of cash and cards use differ. Particularly, cards are assumed to be more expensive than cash in some regard, which explains the cash choice. Behaviour wise, cash use is associated with lower transaction value, lower income, higher amounts of cash in the wallet and using cash to monitor liquidity. In empirical literature, factors that affect the payment instrument choice at point of sale are traditionally divided into four categories: payment instrument attributes, transaction specific characteristics, demographic factors and habit. Three out of the four theoretical models presented in this thesis seem relevant in explaining cash use in the view of the empirical evidence, although alternative explanations for the observed behaviour can also be found. Also, several other drivers of cash use are identified. Additionally, as making payments is a very frequent action, it is suggested that habit might have a bigger role in the payment instrument choice than is traditionally assumed, with several of the drivers being potentially a manifestation of habitual behaviour. A considerable limitation of the existing literature is that it focuses solely on explaining and analysing cash use for transaction purposes at points of sale. However, cash is also used for person-to-person transactions and as a store of value, and the reasons for cash use probably differ a lot in these other two use cases. Due to well-developed infrastructure, and cheap and fast card payments, many of the drivers of cash use identified by theoretical models and empirical evidence cannot explain cash use in Finland. In 2016 Finnish people used cash to pay small transactions, to control spending, because they perceived it to be easy to use, when they obtained it from another person or out of habit. Due to the quickly growing popularity of contactless card payments and the mobile phone applications for making easy person-to-person transactions, it is likely, that in future cash will decrease remarkably and it is mainly driven by the need to control spending, difficulty in using electronic payment instruments and habit.
Subject: käteinen
maksaminen
maksutavan valinta
Subject (yso): maksutavat


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Bjorklund_Jenna_Pro_Gradu_2018.pdf 1.445Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record