Kehäradan päättäjät ja päätöksentekoprosessit : Vantaan jätti-investoinnin poliittiset kehät

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812043641
Title: Kehäradan päättäjät ja päätöksentekoprosessit : Vantaan jätti-investoinnin poliittiset kehät
Author: Kurki, Saila
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812043641
http://hdl.handle.net/10138/277775
Thesis level: master's thesis
Discipline: Poliittinen historia
Political History
Politisk historia
Abstract: Kehärata (vuoteen 2005 Marja-rata) on lähiliikenteen kaupunkirata, joka syntyi kun Suomen pohjoinen päärata sekä Vantaankosken rata yhdistettiin toisiinsa 2010-luvulla. Uusi raideyhteys oli pitkän poliittisen prosessin tulos, jonka keskeinen puolestapuhuja oli Vantaan kaupunki. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä tiedon varassa, millaisin perustein ja keinoin Vantaan kaupungin luottamushenkilöt eli kaupunginvaltuutetut sekä kaupungin johto ajoivat Kehäradan rakentamista kaupunkitasolla, metropolitasolla sekä valtiontasolla vuosina 2000–2008. Laajemmin tarkasteltuna tutkimustehtävänä on kaupungin toiminnan ja motiivien analysointi Kehärata-hankkeessa suhteessa muiden toimijoiden intresseihin. Tutkielman lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti kolmesta aineistoryhmästä. Pääryhmä ovat Vantaan kaupungin päättäjien tuottamat asiakirjat kuten kaupunginvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjat. Tämän lisäksi tutkielmassa käytetään Helsingin Sanomien ja Vantaan Sanomien artikkeleja ja niissä käytyjä keskusteluja tapahtumien taustoituksen tukea eli sekundäärisinä lähteinä. Tutkielman menetelmänä käytetään historiatutkimuksen perinteisiä menetelmiä, jotka perustuvat lähdekriittiseen lähestymistapaan ja sisältöanalyysiin. Tämän lisäksi hyödynnetään retoriikka-analyysin menetelmiä. Kehärataan liittyvää päätöksentekoa tarkastellaan temaattisesti kaavoituksen, maapolitiikan ja rahoituksen kautta. Vantaan keskeinen motiivi rakentaa rata kytkeytyi uuden Marja-Vantaan asuinalueen rakentamiseen, jonka kannattavuus taas riippui Kehäradan toteutumisesta. Kaavoitus oli Vantaan keskeinen keino edistää Kehäradan rakentamista. Sekä Vantaan yleiskaavatyön että ratahankkeen suunnittelutyön aikana tuotettiin mittavasti tutkimuksia ja tietoa radan yhteiskunnallisesta kannattavuudesta. Niiden perusteella Kehäradan rakentaminen hyödytti laajasti niin Vantaata, pääkaupunkiseutua kuin koko Suomea. Radan rahoitusvaihtoehtoja tutkittiin erikseen muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2006 asettamassa työryhmässä. Keskeiset selvitykset toivat päätöksenteolle legitiimiyttä ja poliittista uskottavuutta. Kaupunkiratojen rahoituksesta vastaavat perinteisesti valtio sekä kunnat, joiden alueella rata sijaitsee. Tämän takia Vantaan oli tärkeä saada sekä valtio että muut pääkaupunkiseudun kaupungit kannattamaan hanketta. Yksi keskeinen keino oli pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa linjattiin pääkaupunkiseudulla toteuttavien liikenneinvestointien kiireellisyydestä. Strategisten suunnitelmien lisäksi Vantaa pyrki vaikuttamaan muiden toimijoiden intresseihin myös monilla yksittäisillä päätöksillä. Näitä päätöksiä olivat esimerkiksi Helsingin rajansiirtokysymys, Marja-Vantaan alueen maakauppa talvella 2007 sekä Kehä III parannustöiden lainarahoitus. Vantaalla vallitsi koko tutkimusajanjakson vahva tahtotila Kehäradan rakentamisesta, mutta yksittäiset päätökset loivat ristiriitoja valtuutettujen ja puolueiden välille. Johtopäätöksissä pohditaan Kehäradan päätöksenteon perusteita niin kaupunki-, metropoli- kuin valtiontasolla. Osa päätöksenteosta tapahtui nopeasti, osa (esimerkiksi yleiskaavatyö) kesti vuosia. Julkisen keskustelun ja toisaalta laajemman poliittisen tilanteen kuten vaalien lähestymisen voidaan katsoa vaikuttaneen päätöksentekoon. Lisäksi epävarmuus valtionrahoituksesta vaikeutti valtuutettujen päätöksentekoa kaupunkitasolla tutkimusajanjakson loppupuolella. Päätöksentekoon jännitteitä loivat erityisesti poliittiset voimasuhteet niin Vantaan valtuustossa kuin eduskunnassa.
Subject: Kehärata
Vantaa
kunnallinen päätöksenteko
päätöksentekoprosessit


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record