Suhteellisuusperiaate moraalista totuutta selvittävänä instrumenttina ja moraalin tosiasiallinen merkitys SEUT 101(1) artiklan vastaisten kilpailunrajoitusten sakkojen yhteydessä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Kuusela, Kukka
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201810033288
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/277819
dc.description.abstract Tiivistelmä/Referat – Abstract Euroopan unionin (EU) kilpailuoikeudessa kartellisakkojen määrän määrittelyä ohjaa tasapainotus, joka perustuu perusoikeuskirjan (POK) 49(3) artiklan konkretisoiman yleisen suhteellisuusperiaatteen soveltamiseen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101(1) artiklan vastaisesta yhteistyöstä määrättyjen kartellisakkojen rahallisen määrän jatkuva nouseminen herättää keskustelua siitä,mikä on POK 47 artiklan mukaisen tehokasta oikeussuojaa ja oikeutta puolueettomaan tuomioistuimee koskevan perusoikeuden suojan taso EU.n kilpailuoikeudessa. Lisäksi kysymyksiä herättää se, milloin kartellisakkojen määrä voi tosiasiallisesti muodostua POK 49(3) artiklan mukaan epäsuhtaiseksi. Komission laajalla kilpailupoliittisella toimivallalla ja siihen liittyvällä harkintavallalla on merkittävä rooli tutkiettaessa vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Tutkielmassa kilpailuoikeudellisen päätöksenteon ja kartellisakkojen määrän hyväksyttävyyttä lähestytään tutkimalla yleisen suhteellisuusperiaatteen merkitystä osana kartellisakkojen määrän määrittelyä. Yleinen suhteellisuusperiaate on oikeuskulttuurinen ilmiö, jolla on yhteys EU:n jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteeseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöön. Tutkielmassa sovelletaan tulkinnallista oikeusteoriaa sekä kriittisen oikeuspositivismin oikeusteoriaa perusteltaessa EU-oikeusjärjestyksen Rule of Law´n perustaa ja yleisen suhteellisuusperiaatteen luonnetta moraalista totuutta selvittävänä instrumenttina lainkäytössä. Suhteellisuusanalyysin tutkielmassa esitetään edellyttävän moraalista argumentaatiota perusteltaessa kartellisakkojen käyttämistä keinona komission kilpailupoliittisessa päätöksenteossa, jolla edistetään SEUT 101(1) artiklan EU:n yleistä etua edustavien tavoitteiden toteutumista. Tutkielmassa esitetään, että yleisen suhteellisuusperiaatteen moraalinen luonne ja sen ensisijaisesti suojelema moraaliteorian mukainen aineellinen oikeudenmukaisuus on EU:n kilpailuoikeudessa asetettu toissijaiseksi poliittista teoriaa ilmentävään muodolliseen oikeudenmukaisuuten nähden. EU:n kilpailuoikeuden moraalinen vaje näkyy myös kartellisakkojen määrän osalta suoritettavan suhteellisuusanalyysiin kattavuudessa Euroopan unionin tuomioistuimissa. Suhteellisuusanalyysi kartellisakkojen määrän osalta on laajimmillaan Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa, jolla on SEUT 261 artiklan ja neuvoston asetuksen n:ro 1/2003 31 artiklan mukaisesti täysi harkintavalta kartellisakkojen määrän suhteen. Täyden harkintavallan käyttäminen edellyttää kaikkien oikeus- ja tosiseikkojen huomiointia suhteellisuusanalyysin mukaisessa tasapainotuksessa, joka ohjaa kilpailunrajoituksen vakavuuden määrittelyä. Vakavuuden määrittelyn lopputulos suhteutuu POK 49(3) artiklan mukaisesti kartellisakkojen määrään. Tutkielmassa esitetään EIT:n oikeuskäytäntöön tukeutuen, että määrältään huomattavat kartellisakot on luokiteltava EU:n kilpailuoikeudessa luonteeltaan rikosoikeudellisiksi. Tämän vuoksi kartellisakkojen määrän tasapainotuksessa tulisi huomioida myös kohtuutta kuvaavia tosiseikkoja.Tutkielmassa käy ilmi, ettei kohtuusseikkoja tosiasiallisesti huomioida osana tasapainotusta, vaikka ne kuuluvat täyden harkintavallan käytön piiriin.Tämä johtaa kartellisakkojen oikeudenmukaisuuden kyseenalaistettavuuteen. Maksukyvyttömyyttä kuvaavien kohtuusseikkojen huomioinnin merkitystä korostaa EIT:n oikeuskäytäntö koskien omaisuuden suojan oikeuden rajoittamista. Kartellisakkojen voidaan tämän oikeuskäytännön perusteella katsoa EU:ssa kohdistuvan POK 17 artiklan omistusoikeuden perusoikeuteen ja kartellisakkojen määräämisprosessin oikeudenmukaisuutta voidaan tutkia POK 52(1) artiklan perusoikeuksien rajoittamiskelpoisuutta määrittelevällä suhteellisuusanalyysillä. EIT on tuonut oikeuskäytännössään esille, että sakkojen johtaminen maksukyvyttömyyteen johtaa sakkojen määrän epäsuhtaisuuteen.Tutkielmassa tullaan lopputulokseen, jonka mukaan EU:n kilpailuoikeudessa moraalisen argumentaation merkitys on huolestuttavan vähäinen kartellisakkojen määrää määriteltäessä. Suurimmat ongelmat kilpailuoikeudellisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä arvioitaessa ovat komission harkintavallan ja tehokkuusperiatteen korostaminen, kilpailuoikeuden lähestyminen pääasiallisesti muodollisen oikeudenmukaisuuden vaatimusten kautta ja Euroopan unionin tuomioistuinten suorittaman suhteellisuusanalyysin tosiasiallisesti riittämätön laajuus fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Suhteellisuusperiaate moraalista totuutta selvittävänä instrumenttina ja moraalin tosiasiallinen merkitys SEUT 101(1) artiklan vastaisten kilpailunrajoitusten sakkojen yhteydessä fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Eurooppaoikeus fi
dc.subject.discipline European law en
dc.subject.discipline Europarätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201810033288

Files in this item

Files Size Format View
Kuusela-Kukka-progradu-2018.pdf 1.434Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record